3. tammikuuta –Helsingin Sanomat julkaisi toimittajaRaija Forsströmin jutunHelsingin työväentalolle esiintymään tulossa olleesta englantilaisesta punk rock -yhtyeSex Pistolsista, jonka musiikin hän totesi olevan ”rääväsuisen riiviölauman räkäistä raakkumista”. Forsström kehotti, että lastensuojelijat tai ympäristöhygieenikot voisivat estää moisten pääsyn Suomeen.[2][3]
4. tammikuuta −Unkari sai takaisin maan kansallissymboleihin kuuluvanPyhän Tapanin kruunun, joka oli kulkeutunut Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan aikana. Kruunun luovutti Yhdysvaltain ulkoministeriCyrus Vance käydessäänBudapestissa.
5. tammikuuta –Lastensuojelun keskusliitto lähetti vetoomuksen sisäasiainministeriön ulkomaalaistoimistolle punkyhtye Sex Pistolsin maahantulon estämiseksi. Myös poliittiset nuorisojärjestöt antoivat yksimielisen julkilausuman yhtyeen maahantulon estämiseksi.[2] SisäministeriEino Uusitalo epäsi Sex Pistolsilta työluvan ja maahantulon Suomeen 12. tammikuuta.[3]
17. tammikuuta – Noin 10 000 ihmistä jäi kodittomiksi, kunEtelä-Afrikan hallitus hävitti Unibellinhökkelikaupungin. Viranomaiset väittivät asuntoja laittomiksi ja syyttivät asukkaita luvattomasta oleskelusta alueella.
21. tammikuuta –VainikkalastaHaminaan matkalla ollut säiliöjuna suistui kiskoiltaVehkalahdella, jolloin kuudesta rikkoutuneesta vaunusta valui yli 200 tonnia öljyä maastoon. Onnettomuuden syyksi arveltiin radan heikkoa kuntoa.
25. tammikuuta –Työttömien määrän ilmoitettiin ylittäneen Suomessa 200 000 henkilön rajan. Työttömien määrä oli noussut Suomessa vuoden 1977 aikana nopeammin kuin missään muualla Euroopassa.
17. helmikuuta –Tanskalainen kansanedustajaMogens Glistrup tuomittiin veropetoksesta yli viiden miljoonan kruunun (3,5 miljoonan markan) sakkoihin ja jälkiveroihin. Glistrup oli paljastanut, ettei hän ollut maksanut lainkaan veroja 1,5 miljoonan kruunun tuloistaan.
5. maaliskuuta – Somalian joukot kärsivät tappion Neuvostoliiton ja Kuuban tukemille Etiopian joukoilleOgadenin sodassa. Noin puoli miljoonaa Ogadenin alueella asunutta somalia pakeni Somalian puolelle.
16. maaliskuuta –Punaiset prikaatit kaappasivatItalian pääministeriAldo Moron tämän ollessa matkalla parlamenttitaloon. Verisessä kaappauksessa kuoli viisi Moron henkivartijaa.
Italian pääministeri Moro terroristien vankina
17. maaliskuuta –Liberian mukavuuslipun alla purjehtinut säiliöalusAmoco Cadiz ajoi kovassa merenkäynnissä karilleRanskan rannikolla ja katkesi. Mereen joutunut öljy saastuttiEnglannin kanaalin rannikkoa parinsadan kilometrin matkalta ja tuhosi joukoittain merilintuja.
25. maaliskuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti asettavansa kaappaamansa pääministeri Aldo Moron ”kansantuomioistuimen” eteen syytettynä ”rikoksista Italian kansaa vastaan”.
1. huhtikuuta –SKP:n puheenjohtajaAarne Saarinen syyttiKiinan Suomen-suurlähetystöä karkeasävyisestä Neuvostoliiton vastaisesta toiminnasta ja vaati hallitusta puuttumaan asiaan.
8. huhtikuuta –Filippiinien presidentinFerdinand Marcosin puolueen ilmoitettiin saaneen murskavoiton maan parlamenttivaaleissa. Oppositio syytti Marcosia vaalivilpistä. Maassa vallitsi edelleen Marcosin vuonna1972 julistamasotatila.
8. huhtikuuta −Vanha ylioppilastalo Helsingin keskustassa vaurioitui pahoin tulipalossa. Rakennuksesta löydettiin kuolleenaHelsingin keskusvankilasta lomalla ollut vanki, jonka epäiltiin sytyttäneen palon.
9. huhtikuuta – Somalian hallitus kukisti armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksen. Ogadenin sodassa kärsitty tappio oli herättänyt armeijan keskuudessa laajaa tyytymättömyyttä maan diktaattoriaSiad Barrea kohtaan.
15. huhtikuuta − Terrorijärjestö Punaiset prikaatit ilmoitti, että pääministeri Aldo Moro oli tuomittu kuolemaan.
20. huhtikuuta –Neuvostoliiton ilmapuolustus pakotti alas Pariisista Alaskan kautta Souliin lennolla olleenKorean Airin lennon 902 Murmanskin lähellä Neuvostoliiton ilmatilassa. Kone teki pakkolaskunUhtuan Korpijärvelle 80 km Suomussalmelta koilliseen. Matkustajat kuljetettiin neljän päivän kuluttua Helsinkiin.[5]
20. huhtikuuta – Kaasuräjähdyksestä alkanut raivoisa tulipalo tuhosi hotelliHeinolanhovin. Hotellin siivooja ja vahtimestari saivat surmansa. Myös useita lähellä sijainneita rakennuksia vaurioitui.
4. toukokuuta − Neuvostoliiton presidenttiLeonid Brežnev saapui ensimmäisenä Neuvostoliiton valtionpäämiehenä vierailulle Länsi-Saksaan. Brežnev ja liittokansleriHelmut Schmidt allekirjoittivat 25 vuoden sopimuksen taloudellisesta yhteistyöstä, mutta maiden suhteita jäi rasittamaan kiistaLänsi-Berliinistä. Vierailua seuranneet tarkkailijat luonnehtivat Brežnevin kuntoa huonoksi.
9. toukokuuta – Italian pääministeri Aldo Moro löydettiin murhattuna henkilöautosta Rooman keskustasta. Terroristijärjestö Punaiset prikaatit oli pitänyt häntä vankinaan 55 päivää.
10. toukokuuta – Suomensukunimilain uudistamista pohtinut komitea esitti, että puolisot voisivat naimisiin mennessään säilyttää entiset sukunimensä. Tavoitteena oli yhtenäistää pohjoismaista käytäntöä.
11. toukokuuta – TuhansiaZairen hallitusta vastustavia kapinallisia hyökkäsiAngolan puolelta Zairen eteläosassa sijaitsevalle strategisesti tärkeälleKolwezin kaivosalueelle.
14. toukokuuta –Israelin ulkoministeriMoshe Dayan vieraili Suomessa ja tapasi virkaveljensäPaavo Väyrysen. PresidenttiUrho Kekkonen oli siirtynyt maaseudulle eikä ottanut Dayania vastaan. Pääministeri Kalevi Sorsa oli Dayanin vierailun aikana matkoilla.
14. toukokuuta − Armeija syöksi vallastaKomorien presidentinAli Soilihin ulkomaisten palkkasoturien avustuksella.
15. toukokuuta – OikorataJämsästäJyväskylään avattiin liikenteelle. Tällä 53 km:n pituisella rataosalla on 9,5 kmtunneleita. Rataosan rakennustyötä, joka oli kestänyt yli 13 vuotta, kuvattiin Suomen vaikeimmaksi.
18.–19. toukokuuta –Belgialaisia ja ranskalaisia laskuvarjojoukkoja lähetettiin Zaireen auttamaan kapinallisten vastaisessa taistelussa. Surmansa sai ehkä jopa toistatuhatta ihmistä. PresidenttiMobutu Sese Seko syytti Kuubaa kapinallisten avustamisesta.
26. toukokuuta – Verohallituksen pääjohtajaMikko Laaksonen erotettiin virastaan. Laaksonen piti toimenpidettä osana häneen kohdistettua ajojahtia. Laaksosen tilalle nimitettiin valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja, varatuomariLauri Honkavaara.
29. toukokuuta – Komorien diktaattori Ali Soilih ammuttiin.
4. kesäkuuta – Suomen puolustusvoimien 60-vuotisjuhlallisuudet huipentuivatHämeenlinnassa pidettyyn paraatiin.
4. kesäkuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä valittiin Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Itälä sanoi puolueen pyrkivän kaksinkertaistamaan kannatuksensa.
7. kesäkuuta – Ruotsin kuningasKaarle XVI Kustaa ja kuningatarSilvia aloittivat viikon kestäneen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Kyseessä oli historiallinen vierailu, sillä Ruotsin hallitsija ei ollut käynyt maassa vuoden1917maaliskuun vallankumouksen jälkeen.
10. kesäkuuta – 20 ihmistä sai surmansaBoråsin kaupunginhotellin palossaRuotsissa. Räjähdysmäisen palon uhreista suurin osa oli koulun päättymistä juhlineita nuoria.
26. kesäkuuta – Norjalainen helikopteri syöksyiPohjanmereen. Kaikki kopterissa olleet 16 matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä saivat surmansa. Matkustajat olivat Pohjanmerenöljynporauslauttojen työntekijöitä.
28. kesäkuuta – Vietnamin joukot tunkeutuivat syvälle Kamputsean alueelle. Maiden välisessä sodassa Kiina tuki Kamputseaa ja Neuvostoliitto Vietnamia.
11. heinäkuuta – Ainakin 250 ihmistä sai surmansaTarragonan kaupungissa Espanjassapropaanikaasua kuljettaneen rekka-auton törmättyä leirintäaluetta rajaavaan muuriin. Säiliöauto räjähti törmäyksessä, jolloin palavaa kaasua sinkoutui laajalle alueelle.
24. heinäkuuta – OikeuskansleriRisto Leskinen päätti olla nostamatta syytteitä pääministeri Kalevi Sorsaa ja maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaista sekä entistä opetusministeriäKristian Gestriniä, entistä liikenneministeriäPekka Tarjannetta ja entistä sisäministeriäHeikki Tuomista vastaanSalora-jutussa. Kaikki viisi olivatSorsan ensimmäisen hallituksen ministereinä ollessaan saaneetSaloralta joululahjoina stereolaitteet vuonna 1974. Leskinen katsoi, etteivät tuolloiseen valtionyhtiöiden ministerivaliokuntaan kuuluneet ministerit olleet syyllistyneet virkavirheeseen.
31. heinäkuuta –Etelä-Afrikka päätti sallia YK:n erityisedustajan Martti Ahtisaaren saapumisen Namibiaan valmistelemaan parlamenttivaaleja, mutta sanoi pidättävänsä itselleen oikeuden hylätä Ahtisaaren suositukset Namibian itsenäistymisestä.
10. elokuuta – Kaikkiaan 13 ihmistä sai surmansa kahdessa Ruotsissa sattuneessa junaonnettomuudessa. Tavarajuna törmäsikiskobussiinÖstersundissa, jolloin yhdeksän ihmistä kuoli. Neljä ihmistä kuoli pikajunan suistuttua kiskoilta lähelläLundia.
10. elokuuta –Peugeot'n jaCitroënin muodostama autoteollisuusyhtymä osti yhdysvaltalaisenChryslerin Ranskassa olleet tuotantolaitokset, jolloin siitä tuli Euroopan suurin autovalmistaja.
16. elokuuta – Kiinan puoluejohtajaHua Guofeng aloitti vierailunRomaniassa, jossa hän tapasi presidenttiNicolae Ceaușescun. Hua jatkoi matkaansa kolme päivää myöhemmin Jugoslaviaan presidentti Titon vieraaksi. Neuvostoliitto suhtautui Huan Euroopan-matkaan voimakkain varauksin,Albania paheksui jyrkästi etenkin Huan käyntiä Jugoslaviassa.
24. elokuuta – ValtiojohtoisenValcon väritelevision kuvaputkia valmistava tehdas vihittiin käyttöönImatralla. Vihkimisen suoritti eduskunnan puhemiesAhti Pekkala ja juhlapuheen piti pääministeri Kalevi Sorsa.
9. syyskuuta –Tilastokeskus ilmoitti, että Suomessa oli vuoden 1977 aikana osallistunuttyötaisteluihin noin 744 000 työntekijää, mikä oli enemmän kuin kertaakaan 1960- ja 1970-luvuilla, ja että työtaistelujen vuoksi oli menetetty noin 2,4 miljoonaa työpäivää.[7]
10. syyskuuta – Useiden satojen ihmisten kerrottiin saaneen surmansa poliisin ja armeijan avattua tulen mielenosoittajajoukkoon Iranin pääkaupungissaTeheranissa.
14. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja Neuvostoliiton pääministeriAleksei Kosygin muurasivatKostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvan rikastamon peruskiven.
17. syyskuuta – Rajumaanjäristys surmasi 25 000[8] ihmistäIranin koillisosassa. Minuutin kestäneen järistyksen keskus oli Tabasin kaupungissa, jonka 12 000 asukkaasta suurin osa kuoli tai loukkaantui.[9]
27. syyskuuta –Turun raastuvanoikeudessa alkoiSalora-jutun oikeuskäsittely. Yhtiön johtoa syytettiin veronkierrosta, mutta päähuomion veivät tunnetuille poliitikoille, muun muassa Kalevi Sorsalle ja Johannes Virolaiselle sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikölleBror Wahlroosille, lahjoitetut stereolaitteet. Salora-yhtiöltä vaadittiin 10,5 miljoonan markan, toimitusjohtajaJouko Nordellilta 3,2 miljoonan markan ja yhtiön toiselta pääomistajaltaOlavi Laaksolta 6,9 miljoonan markan sekä turkulaisen TV-Nurmi Oy:n toimitusjohtajalta Reino Nurmelta 3,6 miljoonan markan korvauksia.
28. syyskuuta − Paavi Johannes Paavali I kuoli äkillisesti toimittuaan paavin virassa vain 33 päivän ajan.
28. syyskuuta − PuolustusministeriP.W. Botha valittiin Etelä-Afrikan uudeksi pääministeriksiJohn Vorsterin erottua. Vorster valittiin maan presidentiksi seuraavana päivänä.
30. syyskuuta –Hangon edustalla kuoli 10 nuortaveneonnettomuudessa.Viikinki-huvivene oli joutunut pois laivareitiltä, törmännyt kariin ja uponnut. Veneestä oli ammuttuhätäraketteja, mutta pelastustoimet käynnistyivät hitaasti eivätkä ehtineet ajoissa. Yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan nostettiin syytteetkuolemantuottamuksesta.
5. lokakuuta –Porin jaJoensuun välinen Järvi-Suomen tie (valtatie 23) avattiin koko pituudeltaan liikenteelle. Runsaat 500 kilometriä pitkän tien vaikutuspiirissä asui noin 400 000 henkilöä.
22. lokakuuta – Kiina jaJapani allekirjoittivat 10-vuotisen rauhan- ja ystävyyssopimuksenTokiossa. Kumpikin maa ilmoitti vastustavansa yhden valtion ylivaltaa Kaakkois-Aasiassa, millä sanonnalla Kiinan johtajaDeng Xiaoping viittasi Neuvostoliittoon.
22. lokakuuta – Vietnam ilmoitti osan Kamputsean armeijasta nousseen kapinaan Kamputsean johtajaaPol Potia vastaan.
31. lokakuuta – Iranissa alkoi yleislakko, joka pysäytti miltei kokonaan maan öljyntuotannon ja -viennin. Lakon oli ilmoitettu olevan työtaistelu, mutta sitä kuvailtiin selvästi poliittiseksi. Iranin oppositiovoimat olivat yhä selvemmin ryhmittymässä maanpaossa eläneenajatollah Khomeinin ympärille, mutta olivat silti melko hajanaisia.
10. marraskuuta − Yhdysvallat lopetti talous- ja sotilasapunsa Nicaragualle.
13. marraskuuta – LiikkeenharjoittajaPekka Siitoin tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa viideksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksivankeuteenPariisin rauhansopimuksessa kielletyn järjestön perustamisesta ja osallisuudestaKirjapaino Kursiivintuhopolttoon. HelsinginLauttasaaressa sijainneessa kirjapainossa oli sytytetty tulipalo26. marraskuuta1977. Palon sytyttänyt laitosasentaja sai kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion. Myös kolme muuta juttuun osallista tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
19. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnev varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Iranin sisäiseen kriisiin. Neuvostoliitto itse suhtautui naapurimaansa Iranin tilanteeseen erittäin pidättyvästi.
20. marraskuuta – PresidenttiUrho Kekkonen kiisti julkisuudessa liikkuneet tiedot siitä, että Neuvostoliiton johto ja puolustusministeriö olisivat esittäneet Suomelle yhteisiä sotaharjoituksia. Kekkosen mielestä kyseessä oli länsimaiden lehdistön yritys häiritä Suomen ja Neuvostoliiton suhteita. Kysymys oli Neuvostoliiton puolustusministerin, marsalkkaDmitri Ustinovin Suomeen heinäkuussa tekemästä virallisesta vierailusta.
28. marraskuuta – Turkulaisen TV-Nurmi Oy:n toimitusjohtaja Reino Nurmi tuomittiin Salora-jutussa kolmeksi vuodeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjoman antamisesta.
30. marraskuuta – Lontoolaiset sanomalehdetThe Times jaThe Sunday Times lakkasivat ilmestymästä lähes vuodeksi painatustyöntekijöiden kanssa ilmenneiden erimielisyyksien vuoksi, jotka olivat toistuvasti johtaneetkorpilakkoihin.[4]
4. joulukuuta – Namibiassa alkoivat Etelä-Afrikan järjestämät viisipäiväiset perustuslakineuvoston vaalit. VapautusjärjestöSWAPO kehotti äänestäjiäboikotoimaan vaaleja.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto ja Afganistan solmivat ystävyys- ja avunantosopimuksen.
6. joulukuuta – Espanjalaiset hyväksyivät uuden perustuslain kansanäänestyksessä.
15. joulukuuta – Presidentti Jimmy Carter ilmoitti Yhdysvaltain solmivan diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa vuoden 1979 alussa ja vastaavasti katkaisevan diplomaattisuhteetTaiwaniin. Taiwan ja yhdysvaltalaiset konservatiivipoliitikot paheksuivat ilmoitusta jyrkin sanoin. Neuvostoliitto ei kommentoinut asiaa millään tavoin.
18. joulukuuta – Kiinan kommunistisen puolueen 11. keskuskomitean kolmas täysistunto alkoiPekingissäDeng Xiaopingin johdolla. Kokouksessa päätettiin talousuudistuksista tuhoisan kulttuurivallankumouksen jälkeen.[11]
19. joulukuuta –Intian parlamentti erotti entisen pääministerinIndira Gandhin kansanedustajan paikalta ja määräsi hänet vangittavaksi. Gandhia epäiltiin osallisuudesta talousrikoksiin. Hänet vapautettiin26. joulukuuta. Gandhin kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa kuoli hänen vankeutensa aikana 16 ihmistä.
19. joulukuuta –Amer-yhtymä osti oppikirjakustantamo Valistus Oy:n koko osakekannan ja liitti Valistuksen jo ennestään omistamaansaWeilin+Göösiin.
23. joulukuuta – Italialainen matkustajakone syöksyi mereen ollessaan laskeutumassaPalermon lentokentälle. Ainakin 108 ihmistä sai surmansa onnettomuudessa.
29. joulukuuta – Iranin šaahiMuhammad Reza Pahlavi pyysi oppositiojohtajaShapur Bakhtiaria muodostamaan siviilihallituksen. Bakhtiarin kerrottiin asettaneen suostumuksensa ehdoksi, että šaahi poistuisi maasta ainakin tilapäisesti.
