1. tammikuuta − Tasavallan presidenttiUrho Kekkonen piti uudenvuodenpuheessaaninflaatiota jatyöttömyyttä Suomen pahimpina uhkina. Kekkonen nimesi alkaneen Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlavuoden teemaksiItsenäinen Suomi − yhteinen asiamme.
11. tammikuuta – PankinjohtajaPäiviö Hetemäki ehdotti neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi presidenttiUrho Kekkosen uudelleen virkaansa kuudeksi vuodeksi 1. maaliskuuta1978 alkaen. Puoluejohtajat suhtautuivat ehdotukseen varovaisesti luvaten harkita sitä.
17. tammikuuta − Kahdestamurhastakuolemaan tuomittuGary Gilmore teloitettiin ampumalla YhdysvalloissaUtahin osavaltiossa. Gilmoren teloitus oli ensimmäinen Yhdysvalloissa yli kymmeneen vuoteen. Huomiota oli herättänyt, että Gilmore oli vastustanut asianajajansa yrityksiä tuomion muuttamiseksi elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän oli myös yrittänyt kahdestiitsemurhaa ennen teloitustaan.
21. tammikuuta – PresidenttiUrho Kekkonen kehotti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa eduskuntaa omaksumaan jämäkämmän otteen hallituksiin.
25. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen vahvisti uudentupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta. Laki kielsi muun muassa tupakan, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineiden mainonnan sekä tupakan myynnin tai luovuttamisen alle 16-vuotiaille.[1]
1. huhtikuuta –Espanjan hallitus päätti lakkauttaa kenraaliFrancisco Francon perustaman Kansallisen liikkeen (El Moviemento), joka oli Francon aikana ollut maan ainoa sallittu puolue. Oppositio oli vaatinut puolueen lakkauttamista.
5. huhtikuuta − Veturinkuljettaja sai surmansa ja 20 matkustajaa loukkaantui Savonia-pikajunan ja järjestelyjunan törmäyksessäHausjärvellä lähelläMommilan asemaa.
16. huhtikuuta −Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) piti 70-vuotisjuhlansaTampereella. Presidentti Urho Kekkonen sanoi tervehdyspuheessaanlakkojen olevan vanhentunut ja haitallinen työtaisteluase, koska niiden pahimmat haittavaikutukset eivät hänen mukaansa kohdistuneet ”kapitalisteihin” vaan sivullisiin, tavallisiin kansalaisiin.
1. toukokuuta – Ehkä jopa 700 opiskelijaa sai surmansa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, kun armeija avasi tulen ”hallituksen vastaisia” lentolehtisiä jakaneita nuoria kohti.
1. toukokuuta −SKDL:n kansanedustajaEle Alenius erosi eduskunnasta siirtyessäänSuomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Hänen tilalleen tuli valtiotieteen kandidaattiKati Peltola.
4. toukokuuta − Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam matkustiMoskovaan. Mengistu pyysi Neuvostoliitolta aseellista tukea Etiopian sisäisiä kapinaliikkeitä ja Somalian uhkaa vastaan.
5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi kolmesta laista koostuvan, vuosia kiistellyn niin sanotun maapaketin sisällön. Vuoden 1978 alussa voimaan tulleeseen maapakettiin kuuluivat uusittu rakennuslaki, laki kuntien etuosto-oikeudesta sekä lunastuslaki.
17. toukokuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio totesiYK:lle jättämässään raportissa, ettäUgandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistäIdi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana.Iso-Britannia vaati Ugandan sisäisen tilan tutkimista, muttaturvallisuusneuvosto ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.
17. toukokuuta –Menahem Beginin johtamaLikud-puolue voitti Israelin parlamenttivaaleissa. Pian vaalien jälkeenMoshe Dayan nimitettiin pääministeriksi.[1]
18. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana Kekkonen ja pääministeriAleksei Kosygin allekirjoittivat sopimuksenKostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Rakennushankkeen kokonaisarvoksi Suomelle laskettiin noin 2,7 miljardia markkaa ja sen arvioitiin työllistävän suoranaisesti noin 5 000 henkilöä.
28. toukokuuta – SouthgatessaKentuckyssaBeverly Hills Supper Clubin tulipalossa oli 165 kuolonuhria. Rakennus oli palanut jo aikaisemmin vuonna 1970, eikä siellä ollut sprinkler-laitteita.[5]
7. kesäkuuta − Suomen ja Ruotsin pääministeritKalevi Sorsa jaThorbjörn Fälldin sopivat Fälldinin kaksipäiväisen Suomen-vierailun päätteeksi, että maat pyrkivät yhdessä hillitsemään suomalaisten muuttoa Ruotsiin.
12. kesäkuuta – Kokoomus asettui virallisesti tukemaan presidentti Urho Kekkosta vuoden 1978 vaaleissa ja päätti torjua vaaliliitotvuoden 1979 eduskuntavaaleissa niiden puolueiden kanssa, jotka asettuisivat presidentinvaaleissa eri linjoille kuin Kokoomus. Päätös suuntautui etenkin Suomen Kristillistä Liittoa vastaan.
23. kesäkuuta − Neuvostoliitto syytti niin kutsuttuja eurokommunisteja aikomuksesta muodostaa Länsi-Eurooppaan uusi sosialististen maiden vastainen ryhmittymä.Novoje Vremja -lehden hyökkäyksen pääkohteena oliEspanjan kommunistisen puolueen puheenjohtajaSantiago Carrillo.
2. heinäkuuta –Peter Paul Rubensin syntymän 400-vuotisjuhlan kunniaksiAntverpenissa avattiin näyttely, johon oli koottu Rubensin teoksia 16 maasta siellä pysyvästi säilytettävien teosten lisäksi.[1]
5. heinäkuuta −Pakistanin presidenttiZulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraaliMuhammad Zia ul-Haqin johtamassa verettömässä vallankaappauksessa. Ainakin 350 ihmistä oli kuollut maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeisissä Bhutton kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa.
25. heinäkuuta –Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, ettäAlbania oli karkottanut kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat. Tätä pidettiin vastavetona ”Neljän koplan” syrjäyttämiselle.
6. elokuuta −Thaimaan hallitus ilmoitti Kaakkois-Aasian sosialististen maidenKambodžan,Laosin jaVietnamin joukkojen kahakoineen keskenään. Yhteenotoissa oli kuollut noin 50 ihmistä.
3. syyskuuta − Pakistanin syrjäytetty presidentti Zulfikar Ali Bhutto pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vuonna1974 tapahtuneesta erään hänen poliittisen vastustajansa murhasta.
5. syyskuuta − Länsisaksalainen terrorijärjestöPunainen armeijakunta (RAF) kaappasi Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtajanHanns Martin SchleyerinKölnissä. Schleyerin autonkuljettaja ja kolme henkivartijaa saivat kaappauksessa surmansa.
11. syyskuuta – Kansainväliset tarkkailijat arvioivat Etiopian ja Somalian kiistan Ogadenin alueesta olevan kehittymässä kohti avointa sotaa. Somalia havitteli itselleen Etiopian kaakkoisosassa sijainnutta Ogadenin aluetta, jolla asui pääasiassa somaleja, ja pyrki käyttämään hyväkseen Etiopian sekavaa sisäistä tilaa.
20. syyskuuta – Posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi nimitettyPekka Tarjanne erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli lähettänyt hänelle asiaa koskevan ”myllykirjeen”. Uudeksi kansanedustajaksi tuli agronomiKyllikki Stenros.
21. syyskuuta –Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
21. syyskuuta –Saloran pääjohtajaJouko Nordell tunnusti poliisikuulusteluissa yhtiön myyneenTV-vastaanottimia pimeille markkinoille miljoonien markkojen arvosta vuosina 1970−1975. Nordell pidätettiin 28. lokakuuta.
25. syyskuuta – Ruotsalainen iltapäivälehtiExpressen[7] totesipääkirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen olevan ”vaaraksi Suomelle”. Lehti kirjoitti, että ”Suomessa kyyristellään” ja että ”keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan”.Expressenin kirjoitukselle oli antanut pontta Kekkosen asema seitsemän puolueen yhteisenä presidenttiehdokkaana ja se herätti muutamia päiviä kestäneen keskustelundemokratian tilasta Suomessa.
1. lokakuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sanoivat yhteisessä julkilausumassaan, ettäpalestiinalaisten tuli saada osallistua Lähi-idän rauhankonferenssiin GenevessäSveitsissä.Israel kieltäytyi kuitenkin edelleen tunnustamasta Palestiinan vapautusjärjestöäPLO:ta neuvottelujen osapuoleksi.
1. lokakuuta − Kaikki poliittiset puolueet kiellettiin Pakistanissa. Presidentti Muhammad Zia ul-Haq ilmoitti, että parlamenttivaalit oli lykätty määräämättömäksi ajaksi.
2. lokakuuta − Ainakin 230 ihmistä sai surmansa armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksessäBangladeshissa. 37 hankkeesta syytettyä sotilasta teloitettiin 19. lokakuuta ja viikkoa myöhemmin tuomittiinkuolemaan vielä 55 ihmistä.
5. lokakuuta − Useat talouselämän järjestöt ilmoittivat ryhtyvänsä tukemaan vakavista talousvaikeuksista jo vuosien ajan kärsineen sanomalehtiUuden Suomen julkaisemista.
7. lokakuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden, järjestyksessä neljännen perustuslain, joka korvasi vuodesta1936 voimassa olleen niin kutsutun Stalinin perustuslain. Uudessa laissa oli vanhaan verrattuna kuitenkin vain vähän muutoksia. PuoluejohtajaLeonid Brežnevistä tuli maan presidentti ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan hän sai muodollisesti laajemmat valtaoikeudet kuinJosif Stalinilla oli aikanaan ollut.
16. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa.Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaistaparlamentarismia.
17. lokakuuta −Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljääTšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailijaVáclav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa tammikuussa julkistetunPeruskirja 77 -julistuksen.
18. lokakuuta − Länsisaksalaiset erikoisjoukot valtasivat yllätyshyökkäyksellä palestiinalaisten kaappaaman Lufthansan matkustajakoneen Somalian pääkaupunginMogadishun lentokentällä. Kolme kaappaajaa sai surmansa ja kaksi lentokoneen miehistön jäsentä loukkaantui. Vielä saman päivän aikana löydettiin kuolleinaStammheimin vankilastaStuttgartista saksalaiset terroristitAndreas Baader,Gudrun Ensslin jaJan-Carl Raspe, jotka olivat olleet palestiinalaisten lentokonekaappaajien vapautettaviksi vaatimien 11 henkilön joukossa. Baaderin ja Raspen todettiin ampuneen itsensä ja Ensslinin hirttäytyneen.
18. lokakuuta – IhmisoikeusjärjestöAmnesty International aloitti kampanjan Indonesiassa poliittisista syistä vangittuina olleiden 100 000 ihmisen vapauttamiseksi. Hieman aiemmin järjestö oli arvostellut kovin sanoin Itä-Saksaa siitä, että maassa olipoliittisia vankeja.
19. lokakuuta − Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineenrotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
19. lokakuuta − Punaisen armeijakunnan syyskuun alussa kaappaama Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtaja Hanns Martin Schleyer löydettiin surmattunaMulhousesta Ranskasta.
1. marraskuuta – Yhdysvallat erosiKansainvälisestä työjärjestöstä (ILO). Eron syynä olivat Yhdysvaltain ja järjestössä enemmistönä olleiden sosialististen jakolmannen maailman maiden välille syntyneet kiistat. PresidenttiGerald Ford oli varoittanut erosta jo vuonna1975.
3. marraskuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Fouga-Magister -harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon sen jälkeen, kun kaksi lentäjää oli edellispäivänä saanut surmansa kyseistä tyyppiä olleen koneen maahansyöksyssäPylkönmäellä. Lentokielto kumottiin useimpien koneiden osalta17. marraskuuta.
4. marraskuuta – YK:nturvallisuusneuvosto kielsi yksimielisellä päätöksellään aseiden vienninEtelä-Afrikkaan. Kyseessä oli järjestön historian jyrkin päätös jäsenmaata kohtaan. Useiden Afrikan maiden vaatimat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan kaatuivat länsimaiden vastustukseen.
8. marraskuuta – Albanian ja Kiinan välirikosta ilmeni uusia merkkejä, kun Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jäsen arvosteli parlamentissa pitämässään puheessa Kiinan edesmenneen johtajanMao Zedongin oppeja. Albanian ja Kiinan välit olivat viilenneet Kiinan alettua lähentyäYhdysvaltoja ja varsinkin maltillisen linjan päästyä Kiinassa valtaan.
10. marraskuuta – Useatvangit kieltäytyivät lämpimistä aterioistaRiihimäen jaTurun keskusvankiloissa. Vangit esittivät protestinsa syyksi tyytymättömyyden oloihinsa. He lopettivat syömälakkonsa 19. marraskuuta.
11. marraskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettäAeroflotin matkustajakoneen Helsinkiin heinäkuussa kaapanneet miehet oli tuomittu Moskovassa 15 ja 8 vuoden vankeusrangaistuksiin.
13. marraskuuta –Somalia karkotti neuvostoliittolaiset avustajat ja katkaisi diplomaattisuhteensaKuubaan. Taustalla oli Somalian ja Etiopian välinen, Etiopialle kuuluvaaOgadenin aluetta koskenut ja jo avoimiksi yhteenotoiksi kärjistynyt kiista, jossa Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Etiopiaa.
24. marraskuuta –Thor Heyerdahl aloitti purjehduksen kaislaveneelläTigris-joella osoittaakseen, ettäsumerit ovat voineet päästä meritse Intiaan ja Afrikkaan.[1]
26. marraskuuta –SKP:n niin sanotuntaistolaisen siiven äänenkannattajiaTiedonantajaa jaArbetartidningen Enhetiä painanutKirjapaino Kursiivi vaurioitui tahallaan sytytetyssä tulipalossa Helsingissä. Kirjapainosta löydettiin myös sinne sijoitettu omatekoinenpommi, joka ei kuitenkaan ollut ehtinyt räjähtää. Lisäksi rakennuksen ulkoseiniä oli töhrittyhakaristein. Poliisi vangitsi palon sytyttämisestä epäillyn miehen9. joulukuuta. Poliittinen äärivasemmisto vaati tapauksen vuoksi valtiovallalta toimia äärioikeistoa vastaan. Tapaus ja sen oikeuskäsittely herättivät huomiota myös ulkomailla.
28. marraskuuta –Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjäHeikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui ajatuksen, jonka mukaan päävastuu ulkopolitiikan hoidosta tulisi siirtää pääministerille. Kekkonen piti Suomen hallituksia liian lyhytikäisinä.
1. joulukuuta –Libya,Syyria,Algeria,Etelä-Jemen jaIrak sekäPalestiinan vapautusjärjestöPLO aloittivat huippukokouksen Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Egyptin vastaisista toimista sen lähennyttyä Israelia. Irak kuitenkin vetäytyi pian Egyptin vastaisesta rintamasta.
4. joulukuuta − Egypti katkaisi diplomaattisuhteensa Algeriaan, Syyriaan ja Etelä-Jemeniin sekä karkotti useiden Itä-Euroopan maiden lähettiläitä. Egypti syytti näitä maita sekaantumisesta Egyptin sisäisiin asioihin ja Lähi-idän rauhanpyrkimysten vaikeuttamisesta.
8. joulukuuta –SDP:n eduskuntaryhmä erotti kansanedustajaVeikko Pajusen, joka oli ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestänyt niin kutsuttua vetokoukkuveroa vastaan. Erottaminen oli voimassa vuoden loppuun.
12. joulukuuta –Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
13. joulukuuta – Salora-yhtiön omistajien omaisuutta määrättiin myynti- ja hukkaamiskieltoon 20,6 miljoonan markan arvosta.
Sisäministeriö kielsiSex Pistols -yhtyeen jo ennalta mainostetun esiintymisen Suomessa moraalisesti arveluttavana. Yhtye ei saapunut Suomeen ja tammikuussa 1978 sen ilmoitettiin hajonneen.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, Helsinki, s. 63.
↑Kekkonen on vaaraksi Suomelle, pääkirjoitus, Expressen 25. syyskuuta 1977. (Tietääkö joku alkuperäisen ruotsinkielisen otsikon?) Mitä-Missä-Milloin 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 15.
