20. tammikuuta – TohtoriAhti Karjalainen ehdotti, että mahdollisuudet presidenttiUrho Kekkosen toimikauden jatkamiseksi olisi lähiaikoina selvitettävä puolueiden kesken.[1] Kekkonen oli ilmoittanut vuoden1968 vaalien yhteydessä, ettei hän aio enää asettua ehdokkaaksi kautensa päättyessä vuonna1974.
26. tammikuuta – Jugoslavian JAT:n DC-9-32, lento 364 Kööpenhaminasta Zagrebiin räjähti ilmassa DDR:n ja Tšekkoslovakian rajan lähellä. Koneen jäänteet putosivatSrbská Kameniceen. 10 kilometrin pudotuksesta selviytyi lentoemäntäVesna Vulović.[2]
28. tammikuuta –WSOYn pääjohtajaHannu Tarmio ilmoitti sanoutuvansa irti yhtiön palveluksesta. Taustalla olivat Tarmion ja yhtiön hallintoneuvoston välille syntyneet kiistat. Hallintoneuvosto kaavaili Tarmion seuraajaksi yhtiön aiempaa kirjallista johtajaa, professoriEino E. Suolahtea, joka kuitenkin kieltäytyi Tarmion erosta nousseen kohun vuoksi.
25. helmikuuta – Yhdysvallat laukaisee avaruuteenPioneer 10:n, jonka on määrä ottaa valokuviaJupiterista. Se ei palannut Maahan vaan jatkoi matkaansa aurinkokunnan ulkopuolelle, ja sen mukana on mahdollisille vierailla taivaankappaleilla eläville olennoille tarkoitettu sanoma, jossa piirrokset ja symbolit kuvaavat elämää maapallolla.[3]
28. helmikuuta −San JoséssaKaliforniassa alkoi oikeudenkäynti professoriAngela Davisia vastaan. Häntä syytettiin osallisuudesta murhaan sekä salaliittoon ja sieppaukseen, joiden yhteydessä neljä ihmistä oli saanut surmansa.
29. helmikuuta – TohtoriV. J. Sukselainen valittiin eduskunnan puhemieheksi Rafael Paasion tilalle. Ensimmäinen varapuhemies Johannes Virolainen luopui paikastaan ja hänen tilalleen valittiin SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaEsko Niskanen.
14. maaliskuuta – Tanskalainen matkustajakone syöksyi vuorenrinteeseen lähelläDubaitaArabiemiraateissa, jolloin 112 ihmistä, joukossa kolme suomalaista, sai surmansa.
17. maaliskuuta – Helsingissä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen sopimuspaperi- ja sellutehtaan rakentamisesta suomalaisvoimin Svetogorskiin (Enso). Suomen edustajana sopimuksen allekirjoitti ulkomaankauppaministeriJussi Linnamo. Sopimuksen arvo oli 270 miljoonaa markkaa.
24. maaliskuuta –WSOY:n yhtiökokous vapautti yhtiön hallintoneuvoston tehtävistään niukalla ääntenenemmistöllä. Irtisanoutunutta pääjohtajaaHannu Tarmiota pyydettiin jatkamaan työssään, mihin Tarmio suostui.
24. maaliskuuta – Ison-Britannian pääministeriEdward Heath ilmoitti, että vallankäyttö Pohjois-Irlannissa siirretään paikalliselta hallitukselta ja parlamentilta Britannian hallitukselle.
18. huhtikuuta – Keskusteltuaan pääministeriRafael Paasion kanssa Urho Kekkonen sanoi olevansa valmis jatkamaan presidenttinä myös vuoden 1974 jälkeen, ”mikäli kansan enemmistö katsoo sen parhaaksi”.
22. huhtikuuta – Kymmenen säiliövaunua suistui kiskoiltaRiihimäen jaLahden välisellä rataosallaKärkölän Järvelässä. Kahdesta rikkoutuneesta vaunusta valui maahan 75 000 litraaöljyä.
24. huhtikuuta – SuomessaAlkon myyjät menivät lakkoon, joka jatkui kesäkuun alkuun saakka.[3]
5. toukokuuta –Kuolemanrangaistus poistettiin eduskunnan päätöksellä kokonaan Suomen rangaistusjärjestelmästä. Kuolemanrangaistus oli nyt kielletty kaikkiaan 22 valtiossa, muiden muassa kaikissa Pohjoismaissa, sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.
15. toukokuuta – Demokraattisen puolueen ehdokkuutta Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tavoitelluttaAlabaman kuvernööriGeorge Wallacea ammuttiinMarylandissa. Poliisi pidätti välittömästi ampujan, 21-vuotiaanArthur Bremerin. Wallace halvaantui teon vuoksi pysyvästi.
16. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi ”arkipyhien” −loppiaisen,helatorstain ja toisenhelluntaipäivän − siirtämisen lauantaihin vuoden 1973 alusta. Samalla helatorstaita ja toista helluntaipäivää vastaavien pyhäpäivien nimet muutettiin Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi ja helluntain valmistuspäiväksi.Kirkolliskokous oli tehnyt asiasta päätöksen marraskuussa 1971.
30. toukokuuta – Japanin punainen armeija (日本赤軍) tappoi 24 ihmistä ja haavoitti sataa Lodin lentokentälläIsraelissa. Turvallisuusmiehet ampuivat kaksi hyökkääjää ja vangitsivat kolmannen.Palestiinan vapautuksen kansanrintama otti vastuun teosta.
4. kesäkuuta − Yhdysvaltalainen professori ja ihmisoikeusaktivistiAngela Davis vapautettiin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä.
5. kesäkuuta −Tukholmassa alkoi 12-päiväinen YK:n ympäristönsuojelukonferenssi. PääministeriOlof Palme nosti esille Vietnamin sodan ja korosti nykyaikaisen sodankäynnin aiheuttavan suuria ympäristötuhoja. Kokouksessa päätettiin perustaa YK:lle erityinen ympäristönsuojeluelin.
7. kesäkuuta – Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka nojalla neuvostoliittolainen urakoitsija rakentaamaakaasuputken linjalleImatra–Kouvola–Kotka vuoden 1973 loppuun mennessä.
8. kesäkuuta –Länsi-Saksa jaEgypti solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuonna1965 Länsi-Saksan solmittua vastaavat suhteet Israelin kanssa.
15. kesäkuuta – Yleisradion hallintoneuvosto määräsi pääjohtajaEino S. Revon virkavapaalle, koska hän ei ollut noudattanut tasapuolisuutta radio-ohjelmissa. Virkavapaus ulottui heinäkuun alusta vuoden loppuun. Vastalauseena lomauttamiselle radio- ja televisiotoimittajat menivät kolmeksi päiväksiistumalakkoon.[3]
19. kesäkuuta −Korkein hallinto-oikeus vahvisti valtion elokuvatarkastamonIvan Denisovitšin päivä -elokuvalle ulkopoliittisista syistä helmikuussa määräämän esityskiellon.
9. heinäkuuta –Itä-Saksa syyttiLänsi-Saksaa Suomen hallituksen painostamisesta Saksojen tunnustamisessa ja Euroopan turvallisuuskokouksen järjestämisessä. Länsi-Saksan hallitus oli toukokuussa ilmoittanut, ettei Suomi saanut tunnustaa Itä-Saksaa, mikäli se toivoi Helsinkiä Euroopan turvallisuuskokouksen pitopaikaksi.
12. heinäkuuta –Opetusministeriö lähetti kouluhallitukselle kirjelmän, jonka mukaan koulut eivät saisi puuttua oppilaiden kuulumiseen poliittisiin järjestöihin eikä poliittisten tunnusten käyttöön vaatetuksessa.
19. heinäkuuta − PääministeriRafael Paasio esitti presidentti Urho Kekkoselle hallituksensa eronpyynnön. Paasion mukaan vähemmistöhallituksen ”hartiat olivat liian kapeat” Suomen ja EEC:n välisen vapaakauppasopimuksen viemiseen eteenpäin.
20. heinäkuuta – Kiina ilmoitti virallisesti entisen puolustusministerinLin Biaon kuolemasta ja maan johtajanMao Zedongin murhaamiseen tähdänneestä salaliitosta, jota Lin Biaon kerrottiin johtaneen.
21. heinäkuuta – SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä repesi kahtia. Kaksitoista kansanedustajaa hyökkäsi puheenjohtaja Veikko Vennamoa vastaan syyttäen häntä itsevaltaisuudesta puolueessa ja sanoen hänen tehneen toiminnallaan puolueen yhteistyökelvottomaksi sekä oikealle että vasemmalle. Syytösten aiheena oli myös se, että SMP:n kansanedustajat olivat joutuneet sitoutumaan huomattaviin taloudellisiin velvoitteisiin puoluetta kohtaan.
1. elokuuta – Suomessa astui voimaan lakioppikoulujen oppilaiden ja opettajien muodostamistakouluneuvostoista. Ensimmäiset kouluneuvostovaalit pidettiin helmikuussa 1973.
4. elokuuta – Brittiläinen rock-muusikkoPaul McCartney saapuiWings-yhtyeensä kanssa kahden päivän konserttimatkalle Suomeen.
5. elokuuta −Ugandan johtajaIdi Amin ilmoitti, että kaikkien aasialaisten, joilla oli Ison-Britannianpassi, oli poistuttava maasta kolmen kuukauden kuluessa, koska nämä ”sabotoivat Ugandan talouselämää”. Karkotettavia oli noin 50 000.
12. elokuuta – SMP piti puoluekokouksensaKouvolassa. Puheenjohtaja Veikko Vennamo valittiin puolueen ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin. Vennamo valitutti uudeksi puoluesihteeriksi SMP:n tiedotuspäällikönUrpo Leppäsen ja esti siten entisen puoluesihteerin, puolueen kentän kannattamanEino Poutiaisen uudelleenvalinnan.
5. syyskuuta –Pohjois-Karjala-projekti alkoi. Suomalaisten miesten keskimääräinen elinikä oli todettu yhdeksi Euroopan alhaisimmista (65–66 vuotta). Syynä tähän olivattupakoinnin, liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamat sydän- ja verisuonitaudit. Ongelma oli erityisen vaikea Itä-Suomessa.
6. syyskuuta – RuoppaajaNostaja kaatui ja upposi kovassa merenkäynnissäPietarsaaren edustalla. Aluksen työntekijöistä 16 hukkui ja vain viiden onnistui pelastautua.
8. syyskuuta –SMPn eduskuntaryhmä hajosi, kun 12 edustajaa poistui ryhmäkokouksesta.
8. syyskuuta − Israelin ilmavoimien lentokoneet hyökkäsivät Syyrian ja Libanonin alueilla olleita arabitukikohtia vastaan, jolloin liki 200 ihmistä kuoli tai loukkaantui. Iskua pidettiin kostona Münchenin verilöylystä.
8. syyskuuta − Tanskan kansankäräjät hyväksyi maan liittymisenEEC:n jäseneksi vuoden 1973 alusta.
10. syyskuuta – Lasse Virén voitti 5 000 m:n juoksun jaPekka Vasala 1 500 m:n juoksun Münchenin olympialaisissa.
13. syyskuuta – Ugandan johtaja Idi Amin ilmoitti, että ne aasialaiset, jotka eivät ole määräaikaan mennessä poistuneet Ugandasta, pidätetään ja suljetaanvankileireille.
15. syyskuuta − SDP:n kansanedustajaVeikko Helle valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi Esko Niskasen siirryttyä valtiovarainministeriksi.
29. syyskuuta −Kiina ja Japani lakkauttivat maiden välisensotatilan ja solmivat diplomaattisuhteet. Japani tunnusti Kiinan kansantasavallan hallituksen ainoaksi Kiinan lailliseksi hallitukseksi, minkä seurauksenaTaiwan katkaisi diplomaattisuhteensa Japaniin.
30. syyskuuta –Ruotsissa vihittiin käyttöön Euroopan pisin maantiesilta, joka yhdistääÖölannin mantereeseen.Kalmarin salmen ylittävän runsaan kuuden kilometrin pituisen sillan rakennustyö kesti neljä ja puoli vuotta.
1. lokakuuta – Suomessa alkoivatkunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP jaKokoomus, pahimmat tappiot kärsivät SMP ja TPSL. Vuoden 1973 alussa kuntien määrä väheni lukuisten kuntaliitosten vuoksi lähes 30:llä, minkä vuoksi valtuustopaikkoja oli jaossa huomattavasti entistä vähemmän.
4. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus syytti kahta puolueen kansanedustajaa,Heikki Kainulaista jaMauno Kurppaa SMP:n hajottamisesta ja päätti, etteivät he saa kahteen kuukauteen osallistua eduskuntaryhmän työskentelyyn. Seuraavana päivänä puoluehallitus teki saman päätöksen vielä kahden muun kansanedustajan,Lauri Linnan jaArtturi Niemelän osalta. Päätösten kohteina olleet kansanedustajat pitivät päätöksiä puolueen sääntöjen vastaisina.
7. lokakuuta – SMP:n puoluehallitus katsoi 12 niskuroivan kansanedustajan eronneen puolueesta ja julisti jäljelle jääneen kuuden henkilön ryhmän SMP:n ainoaksi eduskuntaryhmäksi.
13. lokakuuta – Noin 100 000 oppilasta liki 500oppikoulusta eri puolilta Suomea osallistuiTeiniliiton järjestämääntaksvärkkiin Nguyen Van Troi -lastensairaalan rakentamiseksi Pohjois-Vietnamiin.
14. lokakuuta – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
14. lokakuuta − Suomalaisenteatterin satavuotisjuhlavuoden kaksipäiväinen pääjuhla alkoiPorissa.
25. lokakuuta – SMP:n ryhmähuone eduskuntatalossa jaettiin väliseinällä kahtia.[7]
28. lokakuuta –SDP,Keskustapuolue jaSKDL pääsivät yhteisymmärrykseen presidentti Urho Kekkosen toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla. Tämä asia niputettiin yhteen SuomenEEC-sopimuksen kanssa.
31. lokakuuta – RuotsalaisessaDagens Nyheterissä, norjalaisessaDagbladetissa ja suomalaisessaVasabladetissa julkaistiin toimittajaTor Högnäsin laatima artikkeli, jossa selostettiin presidentti Urho Kekkosen ja Neuvostoliiton johdonZavidovossaMoskovan lähistöllä elokuun lopulla käymiä salaisia keskusteluja. Artikkeliin sisältyi useita sanatarkkoja lainauksia Kekkosen tekemästä salaisesta neuvottelumuistiosta. Suomen ulkoministeriö kiisti tuoreeltaan artikkelissa esitetyt väitteet siitä, että Neuvostoliitto ei olisi pitänyt Suomen ja Euroopan talousyhteisön (EEC) välistä vapaakauppasopimusta suotavana.
31. lokakuuta – Eduskunta määräsi puhemiesneuvoston ehdotuksesta SMP:n puheenjohtajan, kansanedustajaVeikko Vennamon järjestysrikkomusten vuoksi kahden viikon työskentelykieltoon. Tätä eduskunnan ankarinta sisäistä kurinpitokeinoa oli aiemmin käytetty vain kahdesti. Vennamo oli syyttänyt puhemiesneuvostoa ja eduskunnan virkamiehiä ”seteliselkärankaisiksi” nimeämänsä SMP:n opposition suosimisesta ja virkavelvollisuuksien rikkomisesta.
3. marraskuuta – Hallitus päätti, että Suomi antaa humanitaarista apuaVietnamille rauhan palattua alueelle.
8. marraskuuta –Egon Bahr jaMichael Kohl allekirjoittivat Saksojen välisen perussopimuksen, joka koski muun muassa pientä rajaliikennettä, perheiden yhdistämistä ja länsisaksalaisten lehtimiestenakkreditointiaDDR:ssä.[3]
3. joulukuuta –SDP jaTPSL pääsivät sopimukseen puolueiden yhdistymisestä. Yhdistymissopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä. Tämä merkitsi sosialidemokraattien 15 vuotta kestäneen hajaannuksen päättymistä. TPSL:n oppositio vastusti puolueiden yhdistymistä.
6. joulukuuta – Itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin poikkeuksellisestiFinlandia-talossapresidentinlinnassa käynnissä olleiden korjaustöiden vuoksi.
8. joulukuuta – VarapuhemiesVeikko Helle poisti SMP:n kansanedustajanJ. Juhani Kortesalmen eduskunnan puhujapöntöstä kansanedustajalle sopimattoman esiintymisen vuoksi. Kortesalmi oli syyttänyt presidentti Urho Kekkosta osallisuudesta SMP:n hajoamiseen.
10. joulukuuta – Viiden neuvostosotilaan ilmoitettiin saaneen surmansa Neuvostoliiton ja Kiinan joukkojen yhteenotossa maiden välisellä rajallaKazakstanissa.
14. joulukuuta – Urho Kekkonen perui lupauksensa olla käytettävissä tasavallan presidenttinä vuoden1974 jälkeen. Kekkonen perusteli lausuntoaanZavidovo-vuodolla, jonka vuoksi hän katsoi menettäneensä Neuvostoliiton luottamuksen.
16. joulukuuta –LKP jaRKP peruivat aiemmat kielteiset kantansa ja taipuivat kannattamaan presidentin toimikauden pidentämistä poikkeuslailla.
18. joulukuuta – Yhdysvallat aloitti kiivaatPohjois-Vietnamin pommitukset painostaakseen maan johtoa rauhaan. Hanoin kaupunkiin pudotettiin vajaan kahden viikon aikana 40 000 tonnia pommeja, jolloin siellä kuoli yli 1 300 ja haavoittui 1 260 siviiliä.
20. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja pääministeriKalevi Sorsa matkustivatMoskovaan, jossa he osallistuivat Neuvostoliiton 50-vuotisjuhliin. Kekkosen ja neuvostojohdon vierailun aikana käymissä keskusteluissa todettiin, ettei Zavidovo-vuoto ollut haitannut maiden välisiä suhteita.
21. joulukuuta – OikeuskansleriRisto Leskinen määräsi aloitettavaksi tutkimukset siitä, miten presidentti Urho Kekkosen laatima salainen muistio Zavidovossa käydyistä keskusteluista oli vuotanut julkisuuteen.
22. joulukuuta – Kaksi ihmistä sai surmansa Autoliiton omistaman Leppilammen hotellin tuhonneessa tulipalossaTammelassa.
23. joulukuuta – Noin 80 prosenttiaNicaraguan pääkaupungista Managuasta tuhoutui voimakkaassamaanjäristyksessä. Jopa 12 000 ihmisen arvioitiin saaneen surmansa.Suomen Punainen Risti lähetti materiaalista apua alueelle 40 000 markan arvosta.
23. joulukuuta – 40 ihmistä sai surmansa kotimaanlennolla olleen norjalaisen matkustajakoneen syöksyessä maahan lähelläOsloa.
28. joulukuuta – Suomi tunnustiPohjois-Vietnamin. Kaikki eduskuntapuolueet SMP:tä lukuun ottamatta vaativat Pohjois-Vietnamin pommitusten lopettamista.
28. joulukuuta –Pohjois-Korean pääministerinKim Il Sungin ilmoitettiin tulleen valituksi maan presidentiksi.
28. joulukuuta – Seitsemän puolueen edustajat sopivat presidentti Urho Kekkosen toimikauden pidentämisestä1. maaliskuuta1978 saakka.
29. joulukuuta – Vuonna 1936 perustetun yhdysvaltalaisenLife-aikakauslehden viimeinen numero ilmestyi. Lehden levikki oli ollut suurimmillaan 8,5 miljoonaa kappaletta.
Vuosi 1972 oli Suomen tieliikenteessä kaikkien aikojen tuhoisin. Onnettomuuksissa sai vuoden aikana surmansa 1 135 ja loukkaantui yli 16 000 ihmistä.
Suomen Autoklubi ja Suomen Autoliitto yhdistyivätAutoliitoksi.
Keskustapuolue teki keväällä välikysymyksenkansaneläkkeiden tason nostamisesta. Asian eduskuntakäsittely muodostui eri puolueiden kilpalaulannaksi ja eduskunta hyväksyi lain, joka olisi moninkertaistanut eläkekustannukset. Tilanteen pelasti presidentti Kekkonen, joka ei vahvistanut eduskunnan säätämää lakia.[9]
