Movatterモバイル変換

ホーム

Siirry sisältöön

1970

Wikipediasta

Vuosisadat	1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku 1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet	1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899 1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909 1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919 1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929 1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939 1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949 1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959 1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969 1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979 1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989 1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999 2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

Vuosi1970 olinormaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

tammikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta –Keravan kauppala muuttui kaupungiksi.^[1]Hinnerjoen jaHonkilahden kunnat liitettiinEuran kuntaan.Iisalmen maalaiskunta liitettiinIisalmen kaupunkiin.
1. tammikuuta – PresidenttiUrho Kekkonen nosti uudenvuodenpuheessaan Suomen tärkeimmäksi haasteeksiympäristönsuojelun ja nimesi alkaneen vuoden teemaksiPohjolan luonto – Pohjolan tulevaisuus.
1. tammikuuta – TietokoneidenUNIX-ajan lähtöpiste.
4. tammikuuta –Tonghain maanjäristyksessä Etelä-Kiinassa sai surmansa yli 10 000 ihmistä.
5. tammikuuta – Espanjalainen matkustajakone syöksyi metsään miltei heti noustuaanArlandan lentokentältä. Viisi henkilöä, joista yksi oli suomalainen lentoemäntä, sai surmansa. Onnettomuushetkellä vallitsi 28 °C:een pakkanen ja sakeasumu.
7. tammikuuta – Alankomaiden katolisten pappien kirkolliskokous esitti luopumista papistonselibaatista.^[2]
9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansliaministeriJussi Linnamon pankkitarkastusviraston ylijohtajaksi helmikuun alusta lukien. Linnamon tilalle ministeriksi tuli kansanedustajaMargit Eskman.
11. tammikuuta –Biafran presidentti kenraaliChukwuemeka Odumegwu Ojukwu pakeni lentokoneella maastaNorsunluunrannikolle, josta hän sai turvapaikan. Hän palasi Nigeriaan 1982 saatuaan armahduksen.
14. tammikuuta –Saksan liittokansleri Willy Brandt ehdottiItä-Saksalle sopimusta, joka kieltäisi voimankäytön maiden välillä.
15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisinNigeriaan.
15. tammikuuta –Muammar Gaddafista tuliLibyan johtaja.
16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejäkansanmurhasta. PaaviPaavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
19. tammikuuta – Itä-Saksan puoluejohtajaWalter Ulbricht sanoi, että sopimus voimakeinojen käytön kieltämisestä Saksojen välillä voitaisiin allekirjoittaa vasta Länsi-Saksan tunnustettua Itä-Saksan.
19. tammikuuta –Jethro Tull esiintyiHelsingin Kulttuuritalossa.
22. tammikuuta –Boeing 747 -matkustajalentokone otettiin kaupalliseen reittiliikenteeseen kunPan American AirwaysinClipper Victor -kone lensiNew Yorkin John F. Kennedyn lentoasemalta Lontoon Heathrow’n lentoasemalle mukanaan 332 matkustajaa ja 18 miehistön jäsentä.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksiatalidomidia sisältäneenlääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin. Oikeudenkäynti oli alkanut toukokuussa1968. Länsi-Saksassa arvioitiin olevan noin 25 000 lääkkeen vaikutuksista kärsivää lasta.
27. tammikuuta –Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraaliYrjö Keinosta vastaan ”kellarijutun” vuoksi. Keinonen oli eronnut puolustusvoimien komentajan tehtävästä keväällä 1969.
28. tammikuuta –Prahan kevään aikana 1968Tšekkoslovakian pääministeriksi tullutOldřich Černík erotettiin virastaan.^[2]
30. tammikuuta –Lesothoon julistettiinpoikkeustila parlamenttivaaleja seuranneiden levottomuuksien vuoksi.
30. tammikuuta – Kiinan kansantasavalta testasi onnistuneesti ensimmäistämannertenvälistä ballistista Dongfeng 4 -ohjustaan.

helmikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. helmikuuta –Suomen Elokuvasäätiö aloitti toimintansa.
2. helmikuuta – Münchenin neurokirurgisessa sairaalassa tehtiin maailman ensimmäinen hermosiirto.^[2]
2. helmikuuta –Argentiinassa tapahtui junaonnettomuus, jossa 300 ihmistä sai surmansa.^[2]
3. helmikuuta –Japani liittyiydinsulkusopimukseen.
6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistämaidontuotannon vähentämiseksi.
6. helmikuuta –Jörn Donnerin kohua herättänyt elokuvaNaisenkuvia sai ensi-iltansa.
13. helmikuuta –Erich von Däniken tuomittiin petoksesta ja asiakirjojen väärentämisestä kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.^[2]
13. helmikuuta – "Black Sabbathin" ensimmäinen albumiBlack Sabbath julkaistiin.
14. helmikuuta –Aarne Saarinen valittiinSuomen kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi.^[2]
20. helmikuuta – Eduskunnansivistysvaliokunta hyväksyi alustavastimies ja ääni -periaatteen korkeakoulujen hallintoon. OpetusministeriJohannes Virolaisen ajama hanke kuitenkin raukesi periaatetta vastustaneiden kansanedustajien jarrutuksen vuoksi ennen eduskuntavaaleja.
22. helmikuuta –Kalevi Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdonhiihdon MM-kisoissa
23. helmikuuta – RockyhtyeLed Zeppelin konsertoi Helsingin Kulttuuritalolla, mikä on yhtyeen ainoa esiintyminen Suomessa.
28. helmikuuta –Turun yliopisto vietti 50-vuotisjuhlaansa.

maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta – Itävallan kansallisneuvoston vaaleissaBruno Kreiskyn johtama sosialistinen puolue tuli 48,4 %:n ääniosuudella ensimmäisen kerran maan suurimmaksi puolueeksi.^[2]
1. maaliskuuta – SuomessaKulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtialiikenneministeriöksi jatyövoimaministeriöksi. Samalla aloitti toimintansavaltiovarainministeriön alainenverohallitus.
1. maaliskuuta –Islanti liittyiEuroopan vapaakauppajärjestön täysjäseneksi.
5. maaliskuuta –Ydinsulkusopimus astui voimaan.
7. maaliskuuta –Meksikossa jaYhdysvaltojen itärannikolla oli täydellinenauringonpimennys.
11. maaliskuuta –Aku Ankan taskukirjan ensimmäinen numero ilmestyi.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiineduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousiVeikko Vennamon johtamaSuomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. MyösKokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion;TPSL putosi eduskunnasta. Uutena puolueena eduskuntaan nousiSuomen Kristillinen Liitto.
17. maaliskuuta – Yhdysvaltain armeija asetti 14 upseeria syytteeseenMy Lain joukkomurhaa koskeneiden tietojen salaamisesta.
18. maaliskuuta – KenraaliLon Nol syöksi vallastaNorodom Sihanoukin Kambodžassa.
19. maaliskuuta – Saksat aloittivat ensimmäisen kerran keskinäiset neuvottelunsa, kunSaksan liittotasavallan liittokansleriWilly Brandt jaDDR:n ministerineuvoston puheenjohtajaWilli Stoph tapasivatErfurtissa.^[2]
20. maaliskuuta – Kirjailija ja kriitikkoTuomas Anhava, elokuvaohjaajaRisto Jarva ja keramiikkataiteilijaKyllikki Salmenhaara nimitettiin Suomen ensimmäisiksitaiteilijaprofessoreiksi.
21. maaliskuuta –Eurovision laulukilpailu järjestettiinAmsterdamissa Alankomaissa.Irlannin edustajaDana voitti kappaleella "All Kinds of Everything".
31. maaliskuuta – Sissiryhmä kaappasi Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettilään kreiviKarl von Spretin Guatemalan pääkaupungissaGuatemalassa. Sissit vaativat 17 poliittisen vangin vapauttamista kolmen vuorokauden sisällä, mihin maan hallitus ei suostunut.

huhtikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiinSDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksiKeskustapuolueen Johannes Virolainen ja toiseksi varapuhemieheksiKokoomuksen Olavi Lähteenmäki.
5. huhtikuuta – Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettiläsKarl von Spreti löydettiin surmattuna Guatemala Cityn ulkopuolelta.
10. huhtikuuta –Paul McCartney ilmoittiThe Beatlesin hajoamisesta.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisenApollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
14. huhtikuuta –Kreikan sotilashallitus vapautti 332poliittista vankia, muun muassa säveltäjäMikis Theodorakisin.
20. huhtikuuta –Bruno Kreisky nimitettiin Itävallan liittokansleriksi.^[2]
22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksinLeninin syntymän satavuotispäivää.
24. huhtikuuta –Kiinan kansantasavalta laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
29. huhtikuuta –Vietnamin sota:Yhdysvallat hyökkäsiKambodžaan Vietkong-sissien perässä.

toukokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. toukokuuta – YhdysvalloissaKentin osavaltionyliopistossa neljä opiskelijaa kuolikansalliskaartin sotilaiden avattua tulen Kambodžan sotaa vastustaneeseen mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvunhippikauden symbolinen loppu.^[3]
8. toukokuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksenrikoslain muuttamiseksi siten, ettärotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
14. toukokuuta –Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
15. toukokuuta –Etelä-Afrikka erotettiinKansainvälisestä olympiakomiteasta sen harjoittamanrotuerottelun vuoksi.
17. toukokuuta –Thor Heyerdahl miehistöineen aloittiAtlantin ylityksenRa II -papyruskaisla-aluksellaSafin satamastaMarokosta.Ra II saapui 57 päivää kestäneen matkan jälkeenBarbadokselle 12. heinäkuuta. Retken tarkoituksena oli osoittaa ettämuinaiset egyptiläiset olivat voineet purjehtia Atlantin yli Amerikkaan 5 000 vuotta ennenKristoffer Kolumbusta.
23. toukokuuta –Reserviupseerikoulun 50-vuotisjuhlia vietettiinHaminassa.
24. toukokuuta –Kuolan supersyvän porausreiän poraaminan alkoiKuolan niemimaalla. Poraus päättyi vuonna 1992, kun oltiin päästy 12 262 metrin syvyyteen.
25. toukokuuta –Romaniassa esiintyi tuhoisia tulvia.^[2]
26. toukokuuta –Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2machin rajan.
30. toukokuuta – ToimistopäällikköUuno Nokelainen valittiinTPSL:n uudeksi puheenjohtajaksi.·
31. toukokuuta –Ancashin maanjäristyksessä Perussa ja sitä seuranneissa lumi- ja maavyöryissä kuoli arviolta 74 000 ja katosi 25 600 ihmistä.

kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. kesäkuuta −Deep Purple julkaisi albuminDeep Purple in Rock, josta muodostui yksimetallimusiikin suunnannäyttäjä.
4. kesäkuuta –Tyynellämerellä sijaitsevaTonga itsenäistyi oltuaan Ison-Britannianprotektoraattina vuodesta1900.
6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtajaJohannes Virolainen valittiinMikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovaan ryöpytykseen.
9. kesäkuuta –Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivatMoskovassa sopimuksen Suomeen rakennettavastaydinvoimalasta.
12. kesäkuuta –Aleksanterinkatu Helsingin keskustassa muutettiin kokeiluluonteisestikävelykaduksi. Kokeilua pidettiin kuitenkin ongelmallisena, koska kadulla oli sallitturaitiovaunuliikenne samoin kuin poikkikatujen autoliikennekin.
17. kesäkuuta – Suomessa keväällä 1967 asetettu apteekkikomitea jätti mietintönsä, jossa se esitti yksityistenapteekkien sosialisointia siirtämällä ne vähitellen julkisoikeudellisten apteekkiyhdistysten omistukseen.^[2]
18. kesäkuuta – Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton, jaEdward Heathista tuliYhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
19. kesäkuuta –Uriah Heep julkaisi debyyttialbuminsaVery 'eavy... very 'umble.
21. kesäkuuta –Brasilia voittijalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussaMéxicossa Italian 4–1.
22. kesäkuuta –Iranin šaahiMuhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita šaahia vastustaneitamielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
24. kesäkuuta –Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksiAndrei Kovalevin tilalle.
26. kesäkuuta – Entinen puoluejohtajaAlexander Dubček erotettiin Tšekkoslovakian kommunistisesta puolueesta.
28. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot vetäytyivätKambodžasta massiivisten sodanvastaisten protestien jälkeen.

heinäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta –Vesihallitus aloitti toimintansa.
5. heinäkuuta – Sotilastuomioistuin tuomitsi Kambodžan syrjäytetyn valtionpäämiehenNorodom Sihanoukin poissaolevanakuolemaan valtiopetoksesta.
7. heinäkuuta – Kevään vaaleissa eduskuntaan noussutSuomen Kristillinen Liitto merkittiinoikeusministeriön puoluerekisteriin.
8. heinäkuuta – Ruotsalainen elokuvanäyttelijäIngrid Bergman saapui vierailulle Suomeen.
13. heinäkuuta – Urho Kekkonen ilmoitti Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläälle eroavansa presidentin virasta, ellei Suomenpuolueettomuutta mainita hänen tulevaa Moskovan-vierailuaan koskevassa tiedonannossa.
15. heinäkuuta –Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkinPohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministeritVäinö Leskinen jaAndrei Gromyko allekirjoittivatMoskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen1990.
21. heinäkuuta –Assuanin pato valmistuiEgyptissä.
21. heinäkuuta – KenraalimajuriEnsio Siilasvuo nimitettiin YK:n Lähi-idässä olevien tarkkailujoukkojen komentajaksi.
23. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti nelipäiväiselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin.

elokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. elokuuta –Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
7. elokuuta –Suezilla astui voimaan aselepo, jonka oli määrä lopettaa Israelin ja Egyptin välillä syyskuusta 1969 lähtien yltyneet taistelut lakkaamaan.^[2]
12. elokuuta –Saksan liittokansleri Willy Brandt jaNeuvostoliiton pääministeriAleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rock-festivaaliRuisrock alkoiTurun Ruissalossa.
30. elokuuta – OpetusministeriJaakko Itälä paljasti vuoden1918 kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin Eläintarhan puistossa Helsingissä.Crescendo-nimisen muistomerkin oli veistänytTaisto Martiskainen.
31. elokuuta – Helsingin jaHelsingin maalaiskunnan Hiekkaharjun välisen rataosan sähköistys valmistui.

syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta – MurhayritysJordanian kuningas Husseinia vastaan.
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilijaHarro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiinSikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä jaSikamessiaan osaltajumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
2. syyskuuta –The Rolling Stones saapui vierailulle Suomeen ja piti konsertinHelsingin olympiastadionilla. Konserttiin osallistui noin 5 000 kuulijaa.
3. syyskuuta – Yhdistyneen vasemmiston ehdokasSalvador Allende voittiChilen presidentinvaalit.
3. syyskuuta – PresidenttiUrho Kekkonen täytti 70 vuotta.
3. syyskuuta –Israelin armeija taisteli viikon verran palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
6. syyskuuta –Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtajaLeila Khaled pidätettiinHeathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhdenBombaysta Beirutiin lentäneen koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin30. syyskuuta.^[4]
9. syyskuuta –Irwin Goodmanin omistama omakotitaloRyysyranta myytiinpakkohuutokaupalla Hattulan kunnan Mierolan kylässä 153 500 markalla.
16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimittiValmetin pääjohtajan, puolueisiin sitoutumattomanOlavi J. Mattilan ulkomaankauppaministeriksi.
17. syyskuuta –Jordanian sisällissota: palestiinalaississit jaJordanian hallituksen joukot taistelivatAmmanissa.
18. syyskuuta – Risto Jarvan ohjaama elokuvaBensaa suonissa sai ensi-iltansa.
18. syyskuuta – RockmuusikkoJimi Hendrix kuoli unilääkkeiden yliannostukseen Lontoossa.
20. syyskuuta –Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
20. syyskuuta – NeuvostoliitonLuna 20 -luotain laskeutuiKuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan24. syyskuuta.
22. syyskuuta – Ison-Britannianprinssi Philip saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. syyskuuta – Jordanian sisällissota: palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
28. syyskuuta –Gamal Abdel Nasser kuoli jaAnwar Sadatista tuli väliaikainenEgyptin presidentti.
29. syyskuuta –Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkiaBerliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.

lokakuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamiesRisto Leskinen nimitettiin uudeksioikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleriJaakko Enäjärvi siirtyi eläkkeelle. Uudeksi eduskunnan oikeusasiamieheksi tuli oikeustieteen tohtoriKaarlo Ståhlberg.
1. lokakuuta –Tampereen kaupunginmuseo avattiin.
3. lokakuuta –Hattulan jaTyrvännön sekäJuankosken,Muuruveden jaSäyneisten kunnissa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kaksipäiväiset kunnallisvaalit.
4. lokakuuta – SosialistiSalvador Allende vannoi virkavalansaChilen presidenttinä.
4. lokakuuta – Suomalainen 15-vuotiasMerja Ikkelä voittiharmonikansoiton alle 18-vuotiaiden sarjan maailmanmestaruudenSalzburgissa Itävallassa.
4. lokakuuta – Rock-laulajaJanis Joplin kuoli heroiinin yliannostukseen Los Angelesissa
5. lokakuuta – YhdysvaltalainenPBS aloitti toimintansa.
6. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi YYA-sopimuksen voimassaoloajan pidentämisen vuoteen 1990 saakka.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä.Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
8. lokakuuta – NeuvostoliitonAleksandr Solženitsyn saiNobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään. Otettuaan myöhemmin palkinnon vastaan Solženitsyn leimattiin kansanviholliseksi.
9. lokakuuta – Kambodža julistettiinKhmer-tasavallaksi.
10. lokakuuta –Fidži itsenäistyi.
13. lokakuuta – Fidži hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 127. jäsenvaltio.
14. lokakuuta – Maa- ja Metsätaloustuottajain KeskusjärjestöMTK ilmoitti, että Suomessa oli vuosina 1969–1970 "paketoitu" eli poistettu viljelystä 150 000 hehtaaria peltoa eli noin 5,4 prosenttia kokonaispeltoalasta.
17. lokakuuta –Anwar Sadat astui virkaansaEgyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
19. lokakuuta –Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittajaPäivi Istalan radio-ohjelmanRistivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
21. lokakuuta –Tanskan kuningas Fredrik IX vihki käyttöönVähän-Beltin ylittävän, 1,7 kilometriä pitkän riippusillan.
24. lokakuuta –Yhdistyneet kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeriVäinö Leskinen. PääsihteeriU Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
24. lokakuuta – Chilen parlamentti vahvisti presidentti Salvador Allenden valinnan kuusivuotiselle virkakaudelle.
26. lokakuuta –Muhammad Ali (aik. Cassius Clay) palasi nyrkkeilykehiin kolmen ja puolen vuoden tauon jälkeen.
30. lokakuuta – Chilen presidentti Salvador Allende julkisti maan uuden hallituksen kokoonpanon.

marraskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansatanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissaRanskassa.
8. marraskuuta – Egypti,Sudan jaLibya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
10. marraskuuta –Riihimäen ratapihalla tapahtuijunaturma, kun Lahdesta tulossa ollut tavarajuna törmäsi ratapihalla seisseisiin matkustajavaunuihin.
11. marraskuuta –Alkon hallintoneuvosto valitsi valtiotieteen tohtoriPekka Kuusen Alkon pääjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi vuoden 1972 alusta lukien.
13. marraskuuta –Trooppinen hirmumyrsky,Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistäItä-Pakistanissa.
13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa,Hafiz al-Assad nousi valtaan.
13. marraskuuta –Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat muiden muassaRanskan presidentti Pompidou,Yhdysvaltain presidentti Nixon,Walesin prinssi Charles,Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Edward Heath,Intian pääministeri Indira Gandhi ja Iranin šaahi.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattavaLunohod 1 laskeutuiLuna 17 -aluksesta KuunMare Imbriumiin.
18. marraskuuta –YK:n turvallisuusneuvosto kielsi järjestön jäsenmaita tunnustamastaRhodesian itsenäisyyttä.
18. marraskuuta –Fort Benningin sotaoikeudessa YhdysvaltainGeorgiassa aloitettiin oikeudenkäyntiMy Lain verilöylystä syytettyäWilliam Calleytä vastaan.^[2]
19. marraskuuta – Kolme ihmistä sai surmansa ja 14 loukkaantuimatkustajakodin tulipalossa Maarianhaminassa.
23. marraskuuta –Rautatiehallitus ja neuvostoliittolainen Energomachexport allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen, jonka nojalla Suomi osti Neuvostoliitosta 27sähköveturia. Kaupan kokonaisarvo oli 37 miljoonaa markkaa. Ensimmäiset kuusi veturia oli tarkoitus saada käyttöön tammikuun1974 loppuun ja muut kesäkuun1975 loppuun mennessä.
25. marraskuuta – Japanilainen kirjailijaYukio Mishima ja hänen perustamansa puolisotilaallisen Tatenokai-järjestön jäsenet ottivat Japanin puolustusvoimien komentajan panttivangiksi puolustusvoimain päämajassaTokiossa ja vaativat armeijaa kumoamaan Japanin perustuslain ja palauttamaan keisarinvallan. Yrityksen epäonnistuttua Mishima ja hänen lähin avustajansa Morita tekivätrituaali-itsemurhan.
26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikkiMujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
27. marraskuuta – PaaviPaavali VI yritettiin murhataFilippiinien pääkaupungissaManilassa.Psykoosissa toiminut murhayrityksen tekijä saatiin kiinni ennen kuin hän ehti toteuttaa aikeensa ja hänet toimitettiin hoitoon.
27. marraskuuta – PresidenttiJ. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden pääjuhla järjestettiinHelsingin messuhallissa.

joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. joulukuuta –Avioeron salliva laki vahvistettiinItalian parlamentissa.
4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen esitti oman sovintoehdotuksensa, ns.UKK-sopimuksen, tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi vuodelle 1971. Ehdotuksessa esitettiin palkkojen korottamista 42 penniä tunnilta ja vähimmäispalkaksi 18 vuotta täyttäneille vähintään kolme markkaa tunnilta sekä viikko- ja kuukausipalkkalaisten minimipalkaksi 516 markkaa kuukaudessa. Kahdeksan työmarkkinajärjestöä allekirjoitti UKK-sopimuksen8. joulukuuta ja sopimus tuli voimaan 15. joulukuuta.
7. joulukuuta –YK:n yleiskokous tukiEtelä-Afrikan boikottiaapartheidin vuoksi.
7. joulukuuta –Saksan liittokansleri Willy Brandt saapui vierailullePuolaan. Huomiota herätti hänen polvistumisensa toisessa maailmansodassa tuhotun juutalaisgheton muistomerkilleVarsovassa. Vierailun aikana Brandt ja Puolan pääministeriJózef Cyrankiewicz allekirjoittivat sopimuksen maiden välisten suhteiden normalisoinnista.
11. joulukuuta – Suomessa alkoi ensimmäisenlottoarvonnan kuponkien myynti.
13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
15. joulukuuta –Venera 7 -luotain laskeutuiVenukseen.
15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
16. joulukuuta –Etiopian hallitus julisti hätätilanEritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
17. joulukuuta – Puolassa astui viikoksi voimaan sotatilalaki.
19. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjäKalevi Oikaraisen vuoden 1970 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeriWładysław Gomułka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsenEdward Gierek.
21. joulukuuta – Yhdysvallat ilmoitti kotiuttavansa 12 000 sotilastaanJapanista heinäkuun alkuun 1971 mennessä.
21. joulukuuta – Chilen presidentti Salvador Allende allekirjoitti perustuslain muutoksen, joka mahdollisti maan suurtenkuparikaivosten kansallistamisen.
22. joulukuuta –Treblinkan jaSobiborin keskitysleirien komentajaFranz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana. Stangl kuoli vankilassa kesällä1971.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalusM/T Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaanEspanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen.Vizcayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan.Franco muutti kuolemantuomiot30. joulukuuta 30 vuoden vankeustuomioiksi.
28. joulukuuta –Bolivian hallitus vapautti ranskalaisen lehtimiehenRégis Debrayn, joka oli vuonna1967 tuomittu 30 vuoden vankeuteen Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien avustamisesta.
29. joulukuuta – ToimittajaNiilo Tarvajärven ideoimaaJoulumaata varten perustettu osakeyhtiö jättikonkurssihakemuksen Rovaniemen kihlakunnanoikeudelle.
31. joulukuuta –The Beatles hajosi.
31. joulukuuta –Alkon myymälöissä luovuttiin ”viinakortin” käytöstä Alkon hallintoneuvoston 18. marraskuuta tekemän päätöksen nojalla.

tuntematon päivämäärä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

maaliskuu –Richard Nixon määräsiHồ Chí Minhin huoltotien pommittamisestaLaosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukotKambodžaan hyökkäämään ”kommunistien tukikohtia” vastaan.
Ahvenanmaa jaFärsaaret liittyivätPohjoismaiden neuvoston jäseniksi.

Syntyneitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. tammikuuta –Raymond Ebanks, suomalainen rap-muusikko
7. tammikuuta –Matt Ross, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. tammikuuta –Mika Lehkosuo, suomalainen jalkapalloilija
13. tammikuuta –Shonda Rhimes, yhdysvaltalainen televisiotuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
14. tammikuuta –Jonas Olsson, ruotsalainen jalkapalloilija
19. tammikuuta –Iiro Rantala, suomalainen muusikko
26. tammikuuta –Bjarni Benediktsson, Islannin pääministeri
26. tammikuuta –Leszek Dziegielewski, puolalainen muusikko ja säveltäjä
5. helmikuuta –Astrid Kumbernuss, saksalainen kuulantyöntäjä
10. helmikuuta –Sanna Saarijärvi, suomalainen näyttelijä
15. helmikuuta –Jouni Hynynen, suomalainen rock-muusikko ("Kotiteollisuus")
17. helmikuuta –Mari Posti, suomalainen näyttelijä
26. helmikuuta –Linda Lampenius (”Linda Brava”), suomalainen viulisti
28. helmikuuta –Thomas Numme, norjalainen toimittaja ja juontaja
28. helmikuuta –Siaosi Sovaleni, tongalainen poliitikko
3. maaliskuuta –Julie Bowen, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. maaliskuuta –Lisa Robin Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2013)
5. maaliskuuta –John Frusciante, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
5. maaliskuuta –Jari Jolkkonen, suomalainen piispa
13. maaliskuuta –Rui Rocha, portugalilainen poliitikko
15. maaliskuuta –Antti Paavilainen, suomalainen muusikko
18. maaliskuuta –Dana Elaine Owens (”Queen Latifah”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja näyttelijä
22. maaliskuuta –Anja Kling, saksalainen näyttelijä
24. maaliskuuta –Lara Flynn Boyle, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. maaliskuuta –Michelle Gildernew, pohjoisirlantilainen poliitikko
28. maaliskuuta –Vince Vaughn, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. maaliskuuta –Santeri Kannisto, suomalainen vaikuttaja
31. maaliskuuta –Linn Skåber, norjalainen näyttelijä ja koomikko

huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. huhtikuuta –Anne Lindmo, norjalainen toimittaja ja juontaja
4. huhtikuuta –Mark Kirchner, saksalainen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja
8. huhtikuuta –Andrej Plenković, kroatialainen poliitikko, diplomaatti ja Kroatian pääministeri
20. huhtikuuta –Pasi Ruohonen, suomalainen laulaja ja ääninäyttelijä
22. huhtikuuta –Volker Wissing, saksalainen poliitikko
26. huhtikuuta –Melania Trump, Yhdysvaltain presidenttiDonald Trumpin puoliso
28. huhtikuuta –Elina Rintala (ent. Salovaara), suomalainen näyttelijä
29. huhtikuuta –Andre Agassi, yhdysvaltalainen tennispelaaja
29. huhtikuuta –Carl Holst, tanskalainen poliitikko
29. huhtikuuta –Uma Thurman, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. toukokuuta –Tuomas Pöysti, suomalainen oikeustieteen tohtori ja virkamies
5. toukokuuta –Rikke Hvilshøj, tanskalainen poliitikko
8. toukokuuta –Marko Asell, suomalainen painija ja kansanedustaja
15. toukokuuta –Pippa Laukka, suomalainen urheilulääkäri ja kirjailija
16. toukokuuta –Gabriela Sabatini, argentiinalainen tennispelaaja ja olympiamitalisti
17. toukokuuta –Jordan Knight, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
18. toukokuuta –Valeri Popovitš, venäläinen jalkapalloilija
22. toukokuuta –Naomi Campbell, brittiläinen malli ja näyttelijätär
25. toukokuuta –Jamie Kennedy, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja koomikko
25. toukokuuta –Neil Marshall, brittiläinen elokuvaohjaaja
26. toukokuuta –Kylie Ireland, yhdysvaltalainen aikuisviihdetaiteilija
27. toukokuuta –Joseph Fiennes, brittiläinen näyttelijä
7. kesäkuuta –Helen Baxendale, englantilainen näyttelijä
7. kesäkuuta –Alexander Dobrindt, saksalainen poliitikko
8. kesäkuuta –Osku Pajamäki, suomalainen poliitikko ja televisiotoimittaja
17. kesäkuuta –Kamel Daoud, algerialainen kirjailija
18. kesäkuuta –Riikka Moilanen, suomalainen poliitikko
19. kesäkuuta –Rahul Gandhi, intialainen poliitikko
19. kesäkuuta –Tarja Smura, suomalainen kunnallispoliitikko (Miss Suomi 1993)
20. kesäkuuta –Anneli Magnusson (”Pandora”), ruotsalainen laulaja
21. kesäkuuta –Pasi Ristolainen, suomalainen basisti ("Dreamtale")
23. kesäkuuta –Christian Meier, venezuelalainen näyttelijä ja laulaja
25. kesäkuuta –Roope Latvala, suomalainen kitaristi ("Children of Bodom")
27. kesäkuuta –Petra Langrová, tšekkiläinen tennispelaaja

heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta –Teemu Selänne, suomalainen jääkiekkoilija
5. heinäkuuta –Markus Oijennus, suomalainen jääkiekkoilija
11. heinäkuuta –Justin Chambers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
13. heinäkuuta –Nancy Faeser, saksalainen poliitikko
14. heinäkuuta –Laura Ruohola, suomalainen televisiotoimittaja ja -juontaja
14. heinäkuuta –Osmo Tammisalo, suomalainen tietokirjailija ja tiedetoimittaja
15. heinäkuuta –Sepi Kumpulainen, suomalainen trubaduuri
23. heinäkuuta –Jesper Odelberg, ruotsalainen stand up -koomikko
26. heinäkuuta –Minna Kuukka, suomalainen radiotoimittaja ja juontaja
28. heinäkuuta –Michael Amott, ruotsalainen kitaristi
31. heinäkuuta –Hanna Kaila, suomalainen laulaja, näyttelijä ja kouluttaja
31. heinäkuuta –Kari Mangrud Alvsvåg, norjalainen piispa
1. elokuuta –Elon Lindenstrauss, israelilainen matemaatikko jaFieldsin mitalisti
2. elokuuta –Kevin P. Smith, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä ja elokuvaohjaaja
6. elokuuta –M. Night Shyamalan, intialainen käsikirjoittaja ja ohjaaja
13. elokuuta –Alan Shearer, englantilainen jalkapalloilija
15. elokuuta –Anthony Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
15. elokuuta –Chris Byrd, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
15. elokuuta –Pia Penttala, suomalainen psykoterapeutti
17. elokuuta –Satu Paavola, suomalainen näyttelijä
21. elokuuta –Maria Heiskanen, suomalainen näyttelijä
21. elokuuta –Samuli Putro, suomalainen muusikko ("Zen Café")
22. elokuuta –Ricco Groß, saksalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
22. elokuuta –Tanja Karpela (o.s. Vienonen, ent. Karpela, ent. Saarela), suomalainen malli, poliitikko ja ministeri (Miss Suomi 1991)
23. elokuuta –River Jude Bottom (”River Phoenix”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Stand by Me – viimeinen kesä) (k.1993)
25. elokuuta –Claudia Schiffer, saksalainen malli ja näyttelijä
27. elokuuta –Edson Cholbi Nascimento (”Edinho”), brasilialainen jalkapalloilija
1. syyskuuta –Hiroya Saitō, japanilainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
1. syyskuuta –Mirva Saukkola, suomalainen kirjailija ja mediavaikuttaja
2. syyskuuta –Henrik Norlén, ruotsalainen näyttelijä
3. syyskuuta –Stanislav Smirnov, venäläinen matemaatikko jaFieldsin mitalisti
4. syyskuuta –Igor Cavalera, brasilialainen rumpali (Sepultura)
13. syyskuuta –Riikka Talvitie, suomalainen säveltäjä ja oboisti
15. syyskuuta –Jukka Jokikokko, suomalainen muusikko
18. syyskuuta –Ferdinand Amadi, keskiafrikkalainen juoksija
23. syyskuuta –Wolfgang Schmidt, saksalainen poliitikko
27. syyskuuta –Jessica Stegrud, ruotsalainen poliitikko
29. syyskuuta –Janne Gallen-Kallela-Sirén, suomalainen taidemuseon johtaja

lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta –Anne Kukkohovi, suomalainen malli ja juontaja
5. lokakuuta –Tord Gustavsen, norjalainen jazzpianisti
8. lokakuuta –Matt Damon, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja
9. lokakuuta –Steve Jablonsky, yhdysvaltalainen säveltäjä
9. lokakuuta –Annika Sörenstam, ruotsalainen golf-pelaaja
10. lokakuuta –Mohammed Mourhit, belgialainen kestävyysjuoksija
15. lokakuuta –Pernilla Wiberg, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
16. lokakuuta –Heine Totland, norjalainen laulaja ja näyttelijä
19. lokakuuta –Pertti Salovaara, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
20. lokakuuta –Ville Tietäväinen, suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija
22. lokakuuta –Edward Blom, ruotsalainen ruokatoimittaja, televisiojuontaja ja kirjailija
24. lokakuuta –Jarkko Martikainen, suomalainen muusikko ("YUP")
25. lokakuuta –Janne Hongisto, suomalainen muusikko
26. lokakuuta –Satu Mäkelä-Nummela, suomalainen trap-ampuja (olympiavoittaja)
27. lokakuuta –Jussi Niinistö, suomalainen poliitikko ja ministeri
5. marraskuuta –Mario Reiter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
6. marraskuuta –Ethan Hawke, yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
8. marraskuuta –Anja Bargum, suomalainen näyttelijä
10. marraskuuta –Michel van der Aa, alankomaalainen säveltäjä
11. marraskuuta –Susanna Välimäki, suomalainen musiikkitieteilijä
12. marraskuuta –Tonya Harding, yhdysvaltalainen taitoluistelija
13. marraskuuta –Hanna-Riikka Siitonen, suomalainen näyttelijä (k.2018)
15. marraskuuta –Uschi Disl, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
27. marraskuuta –Han Kang, vuoden 2024Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut eteläkorealainen kirjailija
28. marraskuuta –Édouard Philippe, Ranskan pääministeri
29. marraskuuta –Ylenia Carrisi, italialainen televisiojuontaja
1. joulukuuta –Sarah Silverman, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. joulukuuta –Joshua Seth, yhdysvaltalainen hypnotisti, taikuri ja ääninäyttelijä
2. joulukuuta –Joe Lo Truglio, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. joulukuuta –Christian Karembeu, ranskalainen jalkapalloilija
10. joulukuuta –Erik Valkama, suomalainen kitaristi
12. joulukuuta –Jennifer Connelly, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. joulukuuta –Michael Shanks, kanadalainen näyttelijä
16. joulukuuta –Astri Aas-Hansen, norjalainen poliitikko
22. joulukuuta –Gary Anderson, skotlantilainen dartsinpelaaja
22. joulukuuta –Ted Cruz, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
23. joulukuuta –Sam Inkinen, suomalainen taiteen tohtori, tutkija ja kirjailija
25. joulukuuta –Chioma Ajunwa, nigerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
28. joulukuuta –Elaine Hendrix, yhdysvaltalainen näyttelijä

tuntematon päivämäärä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Adriana Lisboa, brasilialainen kirjailija

Kuolleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli:Luettelo vuonna 1970 kuolleista henkilöistä

5. tammikuuta –Max Born, vuoden1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s.1882)
10. tammikuuta –Pavel Beljajev, neuvostoliittolainen kosmonautti (s.1925)
11. tammikuuta –Ada Roe, brittiläinen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s.1858)
13. tammikuuta –Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi, suomalainen säveltäjä (s.1887)
16. tammikuuta –Harald Petersen, tanskalainen poliitikko (s.1893)
17. tammikuuta –Anna-Liisa Heinonen, suomalainen laulaja ("Metro-tytöt") (s.1912)
18. tammikuuta –David O. McKay, yhdysvaltalainen mormonijohtaja (s.1873)
18. tammikuuta –Eino Räsänen, suomalainen kuvanveistäjä (s.1902)
21. tammikuuta –Toivo Antila, suomalainen Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri (s.1910)
2. helmikuuta –Bertrand Russell, vuoden1950 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut brittiläinen matemaatikko, filosofi ja loogikko (Russellin paradoksi) (s.1872)
8. helmikuuta –Jakob Martin Pettersen, norjalainen poliitikko (s.1899)
11. helmikuuta –Emil Ábrányi, unkarilainen säveltäjä ja kapellimestari (s.1882)
12. helmikuuta –Johan Strand Johansen, norjalainen poliitikko (s.1903)
12. helmikuuta –Torsten Lindroos, suomalainen yritysjohtaja (s.1894)
13. helmikuuta –Pekka Vanninen, suomalainen hiihtäjä (s.1911)
16. helmikuuta –Peyton Rous, vuoden 1966Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen patologi (s.1879)
17. helmikuuta –Samuel Josef Agnon, vuoden1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut israelilainen kirjailija (Uskollisuuden vala) (s.1888)
17. helmikuuta –Alfred Newman, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (s.1901)
20. helmikuuta –João Café Filho,Brasilian presidentti (1954–1955) (s.1899)
20. helmikuuta –Emma Väänänen, suomalainen näyttelijä (s.1907)
26. helmikuuta –Ahti Lavonen, suomalainen taidemaalari (s.1928)
27. helmikuuta –Eino Raita, suomalainen teatteriohjaaja, johtaja ja näyttelijä (s.1903)
2. maaliskuuta –Ria Bartok, ranskalainen yé-yé-laulaja (s.1943)
3. maaliskuuta –Albin Kaasinen, suomalainen kuvanveistäjä (s.1892)
11. maaliskuuta –Erle Stanley Gardner, yhdysvaltalainen asianajaja ja rikoskirjailija (s.1889)
14. maaliskuuta –Karl Gustaf Ossiannilsson, ruotsalainen kirjailija (s.1875)
15. maaliskuuta –Arthur Adamov, venäläis-ranskalainen näytelmäkirjailija (s.1908)
15. maaliskuuta –Tarjei Vesaas, norjalainen kirjailija (s.1897)
16. maaliskuuta –Tammi Terrell, yhdysvaltalainen laulaja (s.1946)
22. maaliskuuta –Ebba Jacobson-Lilius, suomalainen puhetekniikan ja lausunnan opettaja ja radiokuuluttaja (s.1888)
26. maaliskuuta –Eva Andén, ruotsalainen asianajaja (s.1886)
28. maaliskuuta –Margarete Bonnevie, norjalainen kirjailija ja feministi (s.1884)
30. maaliskuuta –Heinrich Brüning,Saksan valtakunnankansleri (1930–1932) (s.1885)
31. maaliskuuta –Semjon Timošenko,Neuvostoliiton marsalkka (s.1895)

huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

5. huhtikuuta –Karl von Spreti, saksalainen diplomaatti (s.1907)
6. huhtikuuta –Gustaf Tenggren, ruotsalainen kuvittaja (s.1896)
9. huhtikuuta –István Kozma, unkarilainen painija ja olympiavoittaja (s.1939)
17. huhtikuuta –Aleksei I, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja (s.1877)
19. huhtikuuta –Aimo Lahti, suomalainen asesuunnittelija (s.1896)
22. huhtikuuta –Kauko Pöyhönen, suomalainen kenraaliluutnantti (s.1918)
27. huhtikuuta –Ilmari Calamnius (”Ilmari Kianto”), suomalainen kirjailija (s.1874)
5. toukokuuta –Gunnar Ahlbäck, suomalainen hallintomies,Vaasan läänin maaherra 1944–1967 (s.1900)
9. toukokuuta –Walter Reuther, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (s.1907)
11. toukokuuta –Mauno Oittinen, suomalainen kuvanveistäjä (s.1896)
12. toukokuuta –Leonie Sachs (”Nelly Sachs”), vuoden1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen runoilija (s.1891)
15. toukokuuta –Pentti Unho, suomalainen elokuvaaja (s.1928)
22. toukokuuta –Goodwin Knight, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s.1896)
29. toukokuuta –John Gunther, yhdysvaltalainen kirjailija (s.1901)
30. toukokuuta –Hans Laine, suomalainen kilpa-autoilija (s.1945) (auto-onnettomuus)
31. toukokuuta –Terry Sawchuk, kanadalainen jääkiekkomaalivahti (s.1929)
1. kesäkuuta –Eemil Luukka, suomalainen poliitikko (s.1892)
2. kesäkuuta –Bruce McLaren, uusiseelantilainen kilpa-autoilija, kilpa-autojen suunnittelija ja valmistaja (McLaren-F1-tallin perustaja) (s.1937)
3. kesäkuuta –Olavi Merimaa, suomalainen ministeri (s.1908)
3. kesäkuuta –Hjalmar Schacht, saksalainen poliitikko, pankkiiri ja ministeri (Reichsbankin johtajaAdolf Hitlerin valtakaudella) (s.1877)
5. kesäkuuta –Arvo Lyytinen, suomalainen eversti ja rannikkotykistön komentaja (s.1891)
6. kesäkuuta –Signe Hammarsten-Jansson, ruotsalais-suomalainen graafikko (s.1882)
7. kesäkuuta –Edward Morgan Forster, englantilainen kirjailija (Hotelli Firenzessä) (s.1879)
8. kesäkuuta –Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (Maslow'n tarvehierarkia) (s.1908)
11. kesäkuuta –Aleksandr Kerenski,Venäjän keisarikunnan pääministeri (s.1881)
14. kesäkuuta –William H. Daniels, yhdysvaltalainen elokuvaaja (s.1901)
15. kesäkuuta –Hortense Powdermaker, yhdysvaltalainen antropologi (s.1900)
16. kesäkuuta –Heino Eller, virolainen säveltäjä (s.1887)
21. kesäkuuta –Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s.1942)
21. kesäkuuta –Sukarno, ensimmäinenIndonesian presidentti (s.1901)
22. kesäkuuta –Juhani Konkka, inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija (s.1904)

heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. heinäkuuta –Uolevi Koski, suomalainen runoilija jaaforismien kirjoittaja (s.1910)
4. heinäkuuta –Matti Vilander (”Matti Aulos”), suomalainen näyttelijä (s.1909)
5. heinäkuuta –Eine Laine, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja sanoittaja (s.1892)
6. heinäkuuta –Signe Hammarsten-Jansson, suomalainen taidemaalari (s.1882)
7. heinäkuuta –Peter Larsen, tanskalainen poliitikko (s.1924)
9. heinäkuuta –Elov Persson, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä (s.1894)
13. heinäkuuta –Greta Bjurström, suomenruotsalainen kirjailija (s.1889)
15. heinäkuuta –José de Almada Negreiros, portugalilainen taidemaalari, runoilija ja kirjailija (s.1893)
23. heinäkuuta –István Fekete, unkarilainen kirjailija (Vuk) (s.1900)
23. heinäkuuta –Leith Stevens, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (s.1909)
27. heinäkuuta –António de Oliveira Salazar,Portugalin pääministeri (käytännössä diktaattori) (s.1889)
28. heinäkuuta –Senni Nieminen, suomalainen näyttelijä (s.1905)
29. heinäkuuta – SirJohn Barbirolli, brittiläinen kapellimestari ja sellisti (s.1899)
1. elokuuta –Frances Farmer, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1913)
1. elokuuta –Otto Heinrich Warburg, vuoden1931 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja tutkija (s.1883)
2. elokuuta –Antero Väyrynen, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri (s.1916)
3. elokuuta –Margit Abenius, ruotsalainen kirjailija ja kirjallisuuskriitikko (s.1899)
3. elokuuta –Bokken Lasson, norjalainen laulaja ja kabareetaiteilija (s.1871)
5. elokuuta –Otto Hardwick, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (s.1904)
10. elokuuta –Bernd Alois Zimmermann, saksalainen säveltäjä (s.1918)
12. elokuuta –Nelma Sibelius, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (s.1878)
16. elokuuta –Ivar Johnsson, ruotsalainen kuvanveistäjä (s.1885)
24. elokuuta –Veikko Linna, suomalainen näyttelijä (s.1901)
25. elokuuta –Orvo Saarikivi, suomalainen elokuvaohjaaja, järjestäjä ja näyttelijä (s.1905)
28. elokuuta –Theophanis Lamboukas (”Théo Sarapo”), ranskalainen laulaja (s.1936)
1. syyskuuta –François Mauriac, vuoden1952 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija ja akateemikko (Thèrése – myrkyttäjätär) (s.1885)
5. syyskuuta –Jochen Rindt, saksalais-itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (s.1942)
10. syyskuuta –Ossian Hannelius, suomalainen tekniikan professori ja siltojen suunnittelija (s.1885)
14. syyskuuta –Heikki Huhtamäki, suomalainen vuorineuvos,Huhtamäki-yhtiö perustaja (s.1900)
18. syyskuuta –James Marshall Hendrix (”Jimi Hendrix”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (s.1942)
25. syyskuuta –Erich Paul Remark (”Erich Maria Remarque”), saksalainen kirjailija (s.1898)
28. syyskuuta –Gamal Abdel Nasser,Egyptin presidentti (s.1918)
28. syyskuuta –John Dos Passos, yhdysvaltalainen kirjailija (s.1896)
29. syyskuuta –Edward Everett Horton, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1886)

lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta –Oluf Pedersen, tanskalainen poliitikko (s.1891)
4. lokakuuta –Berndt Grönblom, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s.1885)
4. lokakuuta –Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja (s.1943)
7. lokakuuta –Aleksei Müürisepp, virolainen kommunistipoliitikko (s.1892)
10. lokakuuta –Édouard Daladier,Ranskan pääministeri (s.1884)
10. lokakuuta –Adam Rapacki, puolalainen poliitikko (s.1909)
12. lokakuuta –Feodor Rojankovsky, venäläinen kirjankuvittaja (s.1891)
15. lokakuuta –Axel Haartman, suomalainen taidemaalari (s.1909)
17. lokakuuta –Pierre Laporte, kanadalainen poliitikko (s.1921)
19. lokakuuta –Signe Kantele, suomalainen lähetystyöntekijä, lastenkirjailija ja suomentaja (s.1890)
21. lokakuuta –Ernest Haller, yhdysvaltalainen elokuvaaja (s.1896)
21. lokakuuta –Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä (s.1925)
23. lokakuuta –Evald Terho, suomalainen näyttelijä (s.1889)
27. lokakuuta –Unto Parvilahti, suomalainen liikemies ja kirjailija (Berijan tarhat) (s.1907)
30. lokakuuta –Ari Kurko, suomalainen painonnostaja (s.1949)
3. marraskuuta –Pietari II,Jugoslavian kuningas 1941–1945 (s.1923)
9. marraskuuta –Charles de Gaulle, ranskalainen kenraali, poliitikko jaRanskan presidentti (s.1890)
19. marraskuuta –Andrei Jerjomenko, Neuvostoliiton marsalkka (s.1892)
21. marraskuuta –Chandrasekhara Raman, vuoden 1930Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialainen fyysikko (s.1888)
22. marraskuuta –Aukusti Alopaeus, suomalainen taidemaalari (s.1887)
25. marraskuuta –Kimitake Hiraoka (”Yukio Mishima”), japanilainen kirjailija (s.1925)
30. marraskuuta –Maria Nielli (”Nina Ricci)”, italialais-ranskalainen muodinluoja (s.1883)
9. joulukuuta –Artjom Mikojan, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s.1905)
14. joulukuuta –William Slim, brittiläinen upseeri ja Australian kenraalikuvernööri (s.1891)
16. joulukuuta –Oscar Lefkowitz (”Oscar Lewis”), yhdysvaltalainen antropologi (s.1914)
18. joulukuuta –Paavo Jännes, suomalainen näyttelijä (s.1892)
19. joulukuuta –Veikko Leistén, suomalainen arkkitehti (s.1896)
23. joulukuuta –Aleksander Warma, Viron pakolaishallituksen presidentti (s.1890)
24. joulukuuta –Carina Ari, ruotsalainen tanssija, koreografi ja kuvanveistäjä (s.1897)
24. joulukuuta –Nikolai Švernik,Neuvostoliiton presidentti 1946–1953 (s.1888)
30. joulukuuta –Charles L. Liston (”Sonny Liston”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (s.1932)

Nobelin palkinnot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

↑Historiaa Keravan Kaupunki. Arkistoitu 19.2.2007. Viitattu 20.7.2010.
↑^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^mRisto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 988–999. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑Tape aired of fatal 1970 US rally BBC. Viitattu 02.05.2007.
↑Black September: Tough negotiations BBC. Viitattu 02.05.2007.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta1970.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1970&oldid=23658891”

Luokka:

1970

ページ先頭