1. tammikuuta –Keskiolutlaki antoi oikeuden myydä Suomessa III veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä. Samalla Oy Alkoholiliike Ab:n nimi lyhennettiin OyAlko Ab:ksi.
1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan uusi puoluelaki.Oikeusministeriöön perustettiinpuoluerekisteri, johon merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet.
1. tammikuuta –Tieliikennelain muutoksella Suomessa määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katupunaisen valon palaessa.
22. tammikuuta – Yksiköstään karannut armeijan upseeri Viktor Iljin yritti murhataLeonid Brežnevin, mutta tappoi vain väärän auton autonkuljettajan. Iljin oli kuullut John F. Kennedyn murhasta ja ihaili Lee Harvey Osvaldia, josta oli tullut kuuluisa.[1]
24. tammikuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuusHelsinki–Kirkkonummi-liikenteelle.
10. helmikuuta – Koko Yhdysvaltoja sykähdyttäneen taideskandaalin oikeudenkäynti alkoiSan Franciscossa. Kiistelevinä osapuolina olivat Bufano Society -taidesäätiö jaTabe Slioor.
14. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot kahakoivat jälleen Ussurijoella. Maat syyttivät toisiaan yhteenoton aiheuttamisesta.
16. maaliskuuta – 152 ihmistä sai surmansa venezuelalaisen matkustajakoneen syöksyttyä maahan miltei heti nousunsa jälkeen Venezuelan toiseksi suurimman kaupunginMaracaibon esikaupunkialueella.
19. maaliskuuta – Brittien laskuvarjojoukot ja merijalkaväki nousivat maihinAnguillalla odottaen vastarintaa ”presidentti” Ronald Websterin joukoilta. Paikalliset toivottivatkin sotilaat tervetulleiksi.
1. huhtikuuta – Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseentyöviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina.
3. huhtikuuta –SKP:n edustajakokous alkoi Helsingissä. Myrskyisässä kokouksessa puolueen vähemmistö menetti otteensa keskuskomiteasta ja alkoi suunnitella oman puolueen perustamista. Myös puolueen vähemmistön rivit rakoilivat.
14. huhtikuuta – Kiinan puolustusministeriLin Biao nimitettiin maan johtajanMao Zedongin seuraajaksi Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokouksessa Pekingissä.
21. huhtikuuta – Tšekkoslovakian miehitystä arvostellut suurjuoksija, everstiEmil Zátopek erotettiin maan armeijan palveluksesta ”väärien tietojen levittäjänä”.
30. huhtikuuta –Vietnamin sota : Amerikkalaisten sotilaiden määrä Vietnamissa oli suurimmillaan kun siellä palveli 543 482 sotilasta. Toukokuusta 1969 alkaen joukkojen määrä alkoi sitten asteittain vähentyä.
1. toukokuuta – Suomen hallitus jätti kaikille Euroopan maille sekä Yhdysvalloille jaKanadalle muistion yleiseurooppalaisen turvallisuuskonferenssin järjestämisestä. Tarkoituksena oli, että Suomen edustajat kävisivät näissä maissa alustavia neuvotteluja asiasta ja että Suomi tarjoutuisi konferenssin isännäksi. Elokuun loppuun mennessä 20 maata oli antanut myönteisen vastauksen ja vainAlbania oli kieltäytynyt.
7. toukokuuta – Opiskelija Erik Schüller tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 14 kuukauden vankeuteenaseistakieltäytymiseen yllyttämisestä. Myöhemmin hovioikeus lievensi Schüllerin saaman tuomion 300 markan sakoksi.
12. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi lain ”peltojen paketoinnista” eli viljelemättä jättämisestä. Tavoitteena oli saada 100 000 peltohehtaaria pois viljelykäytöstä maatalouden ylituotanto-ongelman ratkaisemiseksi.
25. toukokuuta – Norjalainen tutkimusmatkailijaThor Heyerdahl aloittiRa-kaislaveneellään matkanMarokosta yliAtlantin. Heyerdahl pyrki osoittamaan, että matka Amerikkaan oli ollut mahdollinen muinaisille egyptiläisille.
3. kesäkuuta – Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille tehtiin kantelu pastoriTerho Pursiaista vastaan hänenUusin testamentti -kirjasensa vuoksi. Kirjasen väitettiin yllyttävän ihmisiä lainvastaiseen väkivaltaiseen toimintaan. Tuomiokapituli lähetti asian rikospoliisin tutkittavaksi.
5. kesäkuuta – Moskovassa alkoi kansainvälinenkommunistikonferenssi, johon osallistuivat 75 maan kommunistiset puolueet. Poissa olivat Kiina ja sen kannattajat sekäJugoslavia. PuoluejohtajaLeonid Brežnev vaati avajaispuheessaan kommunistileiriltä yhtenäisyyttä ja syytti Kiinaa Neuvostoliiton vastaisen ydinsodan valmistelusta.
17. kesäkuuta – Moskovassa pidetty kommunistikonferenssi päättyi ristiriitaisissa tunnelmissa. Useat osallistujat arvostelivat NeuvostoliittoaTšekkoslovakian miehityksestä, vaikka Neuvostoliitto pyrki välttämään asian esilletuloa. Päätösasiakirjan allekirjoitti kokonaisuudessaan vain osa konferenssin osanottajista. Muiden muassa Italia jaRomania korostivat jokaisen puolueen itsenäisyyttä.
28. kesäkuuta – Homot, lesbot ja transihmiset nousivat vastustamaanStonewallin mellakoissa heitä vainoavaa järjestelmää. Mellakat toimivat ratkaisevana tapahtumana joka käynnisti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavan liikkeen Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa.
17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin tasavaltaisen hallitusmuodon 50-vuotisjuhlaa.
19. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen senaattoriEdward Kennedy ajoi autollaan sillalta veteenChappaquiddick IslandillaMassachusettsin osavaltiossa Yhdysvaltain koillisrannikolla. Kyydissä ollut hänen veljensäRobert F. Kennedyn entinen sihteeriMary Jo Kopechne hukkui. Edward Kennedy poistui onnettomuuspaikalta ja ilmoittautui poliisille vasta useita tunteja myöhemmin. Kennedy tuomittiin 25. heinäkuuta kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen kuolemantuottamuksesta.
25. heinäkuuta –Vietnamin sota: Yhdysvaltain presidenttiRichard Nixon julisti, että aasialaisten liittolaisten on kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Sotaa alettiin ”vietnamisoida”.
21. elokuuta –Al-Aqsan moskeija JerusalemissaIsraelissa paloi australialaisen tuhopolttajan sytyttämänä. Israelin ja arabimaiden välit kiristyivät tapauksen vuoksi äärimmilleen.
5. syyskuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi, ettei Terho Pursiaista vastaanUusin testamentti -kirjasen vuoksi tehty kantelu antanut aihetta syytetoimiin.
11. syyskuuta – Neuvostoliiton pääministeriAleksei Kosygin tapasi Kiinan pääministerinZhou Enlain Pekingissä. Kyseessä oli ensimmäinen huipputason tapaaminen maiden välillä neljään ja puoleen vuoteen.
20. syyskuuta – Helsingin taidehallissa näytteillä olleenHarro KoskisenSikavaakunan johdosta tehtiin Helsingin rikospoliisille rikosilmoitusSuomen vaakunan häpäisemisestä.
30. syyskuuta – OikeuskansleriRisto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet kenraaliYrjö Keinosta, eversti Eino Pyyryä ja kapteeni Matti Siitosta vastaan Keinosen huvilaa koskeneen ”kellarijutun” vuoksi.
24. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksenylioppilastutkinnon arvosteluasteikon muuttamisesta neliportaisesta kuusiportaiseksi. Uutta asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran keväällä 1970.
5. marraskuuta – Neuvostoliiton puoluelehtiPravda arvosteli Suomen YK-suurlähettilästäMax Jakobsonia siitä, että tämä oli teoksessaanKuumalla linjalla esittänytYYA-sopimuksen 2. artiklasta Suomen konsultaatioaloitetta korostavan tulkinnan, joka oli ”yksipuolinen” ja ”vastoin sopimuksen henkeä ja kirjainta”.
5. marraskuuta − Suomen kotien radio- ja televisioliitto teki ilmiannon radiossa syyskuun lopussa esitetystä yhdysvaltalaisenAllen Ginsbergin runostaHuuto. Liiton mielestä runo loukkasi sukupuolikuria ja siveellisyyttä.
14. marraskuuta – Ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähtiUudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettuSaab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.
24. marraskuuta – Yhdysvaltain armeija ilmoitti, että luutnantti William Calley ja kersantti David Mitchell asetetaan syytteeseen My Lain verilöylystä.
11. joulukuuta − KulkulaitosministeriPaavo Aitio vastasiLKP:n kansanedustajanArne Bernerin johdolla tehtyyn eduskuntakyselyyn, ettei radiossa syyskuun lopussa esitetty Allen Ginsbergin runoHuuto vastannut radio-ohjelmille asetettavia vaatimuksia.Yleisradion ohjelmaneuvosto oli jo aiemmin antanut teatteriosaston päälliköllePekka Lounelalle huomautuksen asian johdosta.
12. joulukuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Helsingissä. Suomi vaatiNordek-hankkeen lykkäämistä, koska Norja ja Tanska pyrkivätEEC:n jäseniksi.
24. joulukuuta – Kaksi miestä löydettiin surmattuina NorjanFredrikstadissa. Teosta tuomittiin elinkautiseenPer Kristian Liland, joka vapautettiin uusien todisteiden valossa syyttömänä yli kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
30. joulukuuta – Israelilainen tuomioistuin totesi Al-Aqsan moskeijan elokuussa sytyttäneen australialaisen miehen syyntakeettomaksi ja määräsi hänet hoidettavaksimielisairaalaan.
