10. tammikuuta –Valvontakomission varapuheenjohtajaGrigori Savonenkov ilmoitti Neuvostoliiton vaativan jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden 1–16-vuotiaideninkeriläisten orpolasten palauttamista. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin.
10. tammikuuta – Saksalaiset vetäytyivät asemistaanLätäsenollaKäsivarren Lapissa. Varsinaisia taisteluja saksalaisten ja kenraaliAlbert Puroman johtamien suomalaisten välillä ei enää käyty.
17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaattiRaoul Wallenberg jäi neuvostojoukkojen vangiksiBudapestissa ja katosi jäljettömiin.
17. tammikuuta – Saksalaiset jättivätChełmnon tuhoamisleirin yölläpuna-armeijan lähestyessä aluetta. Sitä ennen kaikki jäljellä olevat vangit oli ammuttu.
17. tammikuuta – Saksalaiset aloittivatAuschwitzin evakuoinnin. 58 000 vankia lähetettiin junalla ja jalkaisinkuolemanmarssille länteenYlä- jaAla-Sleesian teitä pitkin. Monen päivän marssin jälkeen 19.–23. tammikuuta 1945 vangit lastattiin tavarajuniin. Koko evakuoinnin aikana vangeista kuoli noin 15 000, ja 43 000 selvisi läntisiin leireihin. Hekin joutuivat keväällä 1945 vielä uudelle marssille.
20. tammikuuta – Lehtimies ja poliitikkoErnesti Hentunen alkoi jälleen julkaistaTotuuden Torvi -lehteä, joka oli ilmestynyt aiemmin vuosina 1928–1933.
23. tammikuuta – Sosialistinen eduskuntaryhmä ”Kuutoset” tekivät eduskuntakyselyn niistä suomalaisista poliitikoista, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisestajatkosotaan.
20. tammikuuta – Saksalaiset SS-vartijat lähtivät Auschwitzin keskitysleiristä.
25. tammikuuta – Hallitus lakkautti vapaaehtoistasotainvalidien, kaatuneiden omaisten jasiirtoväen avustustyötä tehneenSuomen Aseveljien LiitonSKP:n ja valvontakomission painostuksen vuoksi. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin.
27. tammikuuta puna-armeija vapautti tuhansia Auschwitzin vankeja, sekä vangitsi leirin johtajat ja vartijat. Kuvassa on Auschwitzista pelastettuja lapsia.
27. tammikuuta – Puna-armeija saapuiAuschwitziin jaBirkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Joukot vapauttivat Auschwitzissa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Auschwitzin leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin.
30. tammikuuta –Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui.
31. tammikuuta – PääministeriJ. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan.
Churchill, Roosevelt ja Stalin Jaltan konferenssissa.
5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti historiantutkija, tohtoriEirik Hornborgin johtamankomitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia.
6. helmikuuta – Suomessa julkistettiin nimilista kansanedustajista, jotka eivät saaneet asettua ehdokkaiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Listalla olivat kaikkiIsänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajat sekä 11 nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajaa. Listalla mukana ollut SDP:nVäinö Tanner erosi välittömästi eduskunnasta.
10. helmikuuta – Neuvostoliittokainen sukellusveneS-13 upottiPillausta lähteneen saksalaisenSS General von Steubenin, 4 500 hukkui.
13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajutDresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan. Pommituksissa sai eri arvioiden mukaan surmansa 20 000–25 000 ihmistä, Natsi-Saksan propagandaministeriön ilmoituksen mukaan kuolonuhreja olisi ollut jopa kymmenkertainen määrä.
19. helmikuuta –Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.Maihinnousun tarkoitus oli valloittaa saari sen strategisten lentokenttien tähden.
1. maaliskuuta – Hallitus totesi, että Suomen ja Saksan välillä oli vallinnutsotatila 15. syyskuuta 1944 lähtien ja katsoi, että Suomella oli tästä syystä oikeus vaatia Saksaltasotakorvauksia.
17.–18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiseteduskuntavaalit.Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi; äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalit merkitsivät perusteellista muutosta Suomen poliittisiin oloihin ja niitä alettiin myöhemmin luonnehtia siirtymäksi "toiseen tasavaltaan".
13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta,SDP,SKDL jaMaalaisliitto, antoivat yhteistoimintajulistuksen eli ”kolmen suuren sopimuksen”, jossa tuomittiin sotapolitiikka jafasismi.
20. huhtikuuta – SisäministeriYrjö Leino saivalvontakomissiolta määräyksen pidättää20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt – enimmäkseen venäläisiä pakolaisia – pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä21. huhtikuuta lentokoneella Neuvostoliittoon. Kyseisiä henkilöitä alettiin kutsua ”Leinon vangeiksi”.
21. huhtikuuta –Sachsenhausenin keskitysleirillä oli jäljellä 38 000 vankia. Heistä 33 000 jaettiin 500 vangin yksiköihin, jotka sitten komennettiin marssimaan luoteeseen. Sodan viimeisien päivien kuolonmarsseilla vilu, nälkä, uupumus sekä SS:n väkivalta tappoivat monia.
27. huhtikuuta – Yhdysvaltalaiset joukot vapauttivatDachaun ja neuvostojoukotRavensbrückin keskitysleirin. Leireissä oli surmattu vankeja viimeiseen asti.
28. huhtikuuta –Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
29. huhtikuuta – Italiassa olleet Saksan sotajoukot antautuivat.
29. huhtikuuta –Sachsenhausenin keskitysleirin SS-vartijat pakenivat ja loput vangeista kohtasivatYhdysvaltain jaNeuvostoliiton armeijan joukkoja. Leirille jääneistä noin 3 000 vangista 300 kuoli vapautusta seuranneina viikkoina vankeusaikanansa kokemiensa rasitusten vuoksi.
5. toukokuuta – Suomen eduskunta hyväksyimaanhankintalain, jonka piiriin tulivat siirtoväen lisäksi sotainvalidit, sotalesket ja -orvot sekä rintamamiehet.
Montreal Daily Star: "Germany Quit", 7. toukokuuta 1945
7. toukokuuta – Euroopan puolueettomat valtiotEspanja,Portugali,Irlanti,Ruotsi jaSveitsi sekä Euroopan ulkopuolisetAfganistan jaChile kutsuivat lähettiläänsä kotiin Berliinistä, koska Saksassa ei enää ollut yleisesti tunnustettua eikä toimintakykyistä hallitusta. Saksan edustajat karkotettiin kyseisistä maista.[3]
8.–29. toukokuuta – Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistivat kapinanAlgerianSétifissa. Verilöylyssä arvellaan kuolleen 2 000–40 000 paikallista.
8. toukokuuta – Saksan antautumissopimus tuli voimaanlänsirintamalla, idässä päivää myöhemmin. Tapauksen muistoksi vietetään monissa maissa 8. tai 9. toukokuutavoitonpäivää.
8. toukokuuta – Viimeiset Norjassa olleet saksalaiset sotilaat poistuivat maasta. Saksalainen Norjan valtakunnankomissaariJosef Terboven teki itsemurhan.
9. toukokuuta – Neuvostojoukkojen 48. armeijan sotilaat saavuttivatStutthofin keskitysleirin ja vapauttivat viimeiset noin sata vankia, jotka olivat onnistuneet piiloutumaan viimeisen evakuoinnin aikana. Leirin olemassaolon aikana siellä kaiken kaikkiaan olleista noin 100 000–110 000:sta vangista vähintään 65 000 oli kuollut.
9. toukokuuta – KenraaliAlexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisenSloveniassa.
10. toukokuuta – HelsinginRautatientorilla pidettiin toisen maailmansodan Euroopassa päättymisen johdosta suuri rauhanjuhla ja rauhantanssit. Juhlaan osallistui 30 000 ihmistä.[4]
25. kesäkuuta – SosialidemokraattiEinar Gerhardsen muodosti Norjan uuden hallituksen. Hän oli vain hieman aiemmin palannut kotimaahansaSachsenhausenin keskitysleiriltä Saksasta.
4. heinäkuuta – SisäministeriYrjö Leino teki eduskunnalle selkoa juuri paljastuneestaasekätkentäjutusta sotasyyllisyysasiasta käydyn keskustelun yhteydessä. Valvontakomissio vaati hallitukselta jyrkin sanoin asekätkentäjutun pikaista selvittämistä. Tapauksesta paisui lopulta Pohjoismaiden suurin, lähes viisi vuotta kestänyt oikeusprosessi.
17. heinäkuuta – ValtiovarainministeriSakari Tuomioja siirtyiSuomen Pankin pääjohtajaksi ja hänen tilalleen hallitukseen tuli entinen sosiaaliministeriRalf Törngren.
26. heinäkuuta –Potsdamin julistus: Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Kiina vaativat Japanilta ehdotonta antautumista.
27. heinäkuuta – Neuvostoliitossa annettu SaksanNKVD:n erikoisleirejä koskeva asetus totesi erikoisleirien tehtävän olevan vankien eristäminen ja karkaamisen estäminen. Se myös kielsi postin ja vieraiden käymisen leireillä.
28. heinäkuuta –Siitaman junaturma : Paikallisjunan ja tavarajunan yhteentörmäyksessä Siitaman ja Oriveden välisellä rataosalla kuoli kolme ja loukkaantui 15 henkilöä.
30. heinäkuuta –Japanilainen sukellusveneI-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palanneenUSS Indianapolisin, 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
2. elokuuta – Suomi ja Iso-Britannia solmivat kauppasopimuksen ja hieman myöhemmin diplomaattisuhteet.SAK:n entinen puheenjohtajaEero Wuori nimitettiin Suomen Lontoon-suurlähettilääksi.Iso-Britannia nimitti Helsingissä toimineen "poliittisen edustajansa" Francis Shepherdin suurlähettilääksi.
Hiroshima pommituksen jälkeen.
6. elokuuta –Hiroshima tuhottiinEnola Gay -nimisestäB-29-pommittajasta pudotetullaLittle Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa. Noin 80 000 ihmistä sai heti surmansa ja rakennukset tuhoutuivat valtavassa tulimyrskyssä perustuksiaan myöten kahdeksan neliökilometrin alueelta.[6]
6. elokuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat uudelleen diplomaattisuhteensa.SKDL:n kansanedustajaCay Sundström nimitettiin Suomen ensimmäiseksi suurlähettilääksiMoskovaan. Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettilääksi tuli valvontakomission poliittinen neuvonantajaPavel Orlov.
8. elokuuta –Valvontakomissio otti ensimmäisen kerran julkisesti kantaa Suomensotasyyllisyysasiaan, kun komission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov kävi puhumassa siitä pääministeriJ. K. Paasikiven luona. Savonenkov totesi Suomen pääosin toteuttaneenvälirauhansopimuksen ehdot lukuun ottamatta sen sotarikollisia koskevaa 13. artiklaa.
8.–9. elokuuta – Poliittinen äärivasemmisto järjestimielenosoituksia Suomen suurimmissa kaupungeissa sotasyyllisyysasian käsittelyn vauhdittamiseksi.
15. elokuuta – Japanin keisariHirohito ilmoittiGyokuon-hōsō-julistuksessa maansa antautumisesta radiossa kello 12. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
15. elokuuta –Kyūjōn välikohtaus: Japanilaiset äärikansallismieliset epäonnistuivat yrityksessään estää maan antautuminen.
20. elokuuta – Suomi ja Yhdysvallat solmivat uudelleen sodan vuoksi katkenneet diplomaattisuhteensa. Suomen Pankin johtokunnan jäsen, Maalaisliiton kansanedustajaKalle Jutila nimitettiin Suomen suurlähettilääksiWashingtoniin. Jutilan tilalle eduskuntaan tuli miltei suoraan vankilastaasekätkentäjutun vuoksi vangittu sosiaalijohtajaEero Kivelä.
22. elokuuta –Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieverstiAndrei Ždanov kävi pääministeri J.K. Paasikiven luona kiirehtimässä sotasyyllisyyskysymyksen käsittelyä. Ždanov piti sotasyyllisyysasiaa ainoana esteenä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden myönteiselle kehitykselle ja palasi asiaan useita kertoja myöhemminkin ennen oikeudenkäynnin alkua.
22. elokuuta – Lakiesitys sotaan syyllisten rankaisemisesta annettiin eduskunnalle.
24. elokuuta – Suomessa syntyi 495 lasta, joka on yhden vuorokauden syntyvyyden suomenennätys.
24. elokuuta – Noin 16 000 Lapin läänin alueelta evakuoidun siviilin ilmoitettiin oleskelevan vieläVaasan jaOulun läänien alueilla.
12. syyskuuta – Tasavallan presidentin tehtäviä hoitanut pääministeriJ. K. Paasikivi vahvisti sotasyyllisyyslain. Eduskunta valitsi 12 jäsentäsotasyyllisyystuomioistuimeen; tuomioistuimen kolme lakimiesjäsentä oli nimetty jo aiemmin.
5. lokakuuta – OikeusministeriUrho Kekkonen piti radiopuheen, jossa hän tuomitsiasekätkennän "vaarallisena seikkailuna" ja "suurena onnettomuutena koko maalle" sekä kehotti kaikkia suomalaisia avustamaan viranomaisia jutun selvittämisessä.
30. lokakuuta –Valvontakomission brittiläisen osaston sotilasasiantuntija, everstiJames Magill varoitti raportissaan länsimaita Neuvostoliiton aggressiivisista aikeista Skandinavian maita vastaan.
7. joulukuuta – Suomi ja Ranska solmivat diplomaattisuhteensa uudelleen. Suomen uusi Pariisin-suurlähettiläsJohan Helo astui virkaansa vuoden 1946 alussa.
11. joulukuuta –Valvontakomission puheenjohtajaAndrei Ždanov vaati presidenttiRisto Rytinsotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pitämän puolustuspuheen julkaisemista kiellettäväksi. OikeusministeriUrho Kekkosen neuvoteltua Ždanovin kanssa puhe julkaistiin sanomalehdissä tarkoin sensuroituna. Kekkosen mukaan täydellinen julkaisukielto olisi voinut synnyttää käsityksen, että Ryti oli onnistunut murskaamaan syyteaineiston.
11. joulukuuta – KirjailijaMika Waltarin pääteos, laaja romaaniSinuhe egyptiläinen, ilmestyi. Teoksen kaksi ensimmäistä painosta (30 000 kappaletta) oli jo etukäteen tilattu loppuun.
16. joulukuuta –Japanin parlamentti hyväksyi lain, joka alensi äänioikeuden ikärajan 20 vuoteen aiemman 25 vuoden sijasta ja antoi naisille äänioikeuden.
20. joulukuuta – Suomessa säädettiin etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella saa olla enintään kolmeetunimeä.
20. joulukuuta – Sotasyyllisyysoikeuden vankilasta vapauttamat Toivo Kivimäki, Tyko Reinikka ja Väinö Tanner vangittiin uudelleen. Oikeudenkäynti keskeytyi joulun ajaksi ja jatkui9. tammikuuta1946.
_(B%2526W).jpg)
