Movatterモバイル変換

ホーム

Siirry sisältöön

1944

Wikipediasta

Tämä artikkeli käsittelee vuotta. Muita merkityksiä ovat elokuva1944 ja musiikkikappale ”1944”.

Vuosisadat	1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku 1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet	1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899 1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909 1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919 1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929 1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939 1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949 1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959 1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969 1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979 1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989 1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999 2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

Vuosi1944 oli karkausvuosi, joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta –Raunistulan taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin ja siirrettiinMaarian kunnastaTurun kaupunkiin.
2. tammikuuta –Berliinin suurpommitus.
2. tammikuuta – Suomessa alettiin valvoa alkoholijuomien ostoja ns.viinakortin avulla. Käytäntö alkoi Helsingistä jaHaagan kauppalasta.
4. tammikuuta –Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
4. tammikuuta –Gestapo murhasi tanskalaisen pastoriKaj Munkin.
6. tammikuuta – Neuvostojoukot ylittivät Puolan sodanedellisen vuoden 1939 rajan ja valtasivatRokitnon.
11. tammikuuta – KuusiMussolinin syrjäyttämisen puolesta heinäkuussa 1943 äänestänyttä italialaista fasistijohtajaa ammuttiinVeronan lähellä. Heidän joukossaan oli entinen ulkoministeri ja Mussolinin vävyGaleazzo Ciano.
22. tammikuuta – Liittoutuneidenoperaatio Shingle, maihinnousuItalian Anzioon noin sata kilometriä Roomasta etelään alkoi.
27. tammikuuta –Leningradin–Novgorodin offensiivi: Saksalaisjoukot karkotettiinLeningradin läheltä.Leningradin saarto päättyi.
30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihinMarshallinsaarten Majurolle.

Helmikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

6.–7. helmikuuta –Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
9. helmikuuta –Suomen Merimies-Unioni vaatiNiilo Wällärin johdollaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöä (SAK) ryhtymään toimiin Suomen irrottamiseksi liittolaisuudesta Saksan kanssa.
13. helmikuuta – KenraaliKirill Meretskov nimitettiin neuvostojoukkojen ylipäälliköksi Karjalan rintamalle.
16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
19. helmikuuta – KenraaliAksel Airo vaati suomalaisten puolustuksen painopisteen siirtämistä Karjalankannakselle.
19. helmikuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläsAleksandra Kollontai tiedotti Tukholmassa vierailleelle valtioneuvosJ. K. Paasikivelle Neuvostoliiton Suomelle asettamat rauhanehdot.
19. helmikuuta – Saksan ulkoministeriJoachim von Ribbentrop määräsi Saksan Helsingin-lähettiläänWipert von Blücherin ilmoittamaan Suomen ulkoministerilleHenrik Ramsaylle, että Suomen ryhtyminen rauhantunnusteluihin Neuvostoliiton kanssa oli petos Saksaa kohtaan.
21. helmikuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivatOulua. Pommien aiheuttamissa räjähdyksissä ja tulipaloissa kuoli neljä ja loukkaantui 22 ihmistä sekä tuhoutui 76 rakennusta. Uusissa pommituksessa 26. ja 27. helmikuuta kuoli yksi henkilö ja loukkaantui yhdeksän henkilöä sekä tuhoutui 66 rakennusta.
25. helmikuuta –Dagens Nyheter julkaisi Neuvostoliiton Suomelle asettamat ankarat rauhanehdot.
26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
29. helmikuuta – Suomen ensimmäinenvaltionhoitaja ja kolmastasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli kotonaan KotkaniemessäLuumäellä.
29. helmikuuta –Operaatio Brewer: KenraaliDouglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihinAmiraliteettisaarilla.
29. helmikuuta – PääministeriEdwin Linkomies antoi eduskunnalle selostuksen Neuvostoliiton asettamista rauhanehdoista. Eduskunta hyväksyi hallituksen tiedonannon ja valtuutti hallituksen jatkamaan rauhantunnusteluja äänin 105–78.
29. helmikuuta –Valtiollisen poliisin päällikköArno Anthoni siirrettiin syrjään ja hänen tilalleen nimitettiin varatuomariPaavo Kastari.

Maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. maaliskuuta –Murder, Inc.:in pomoLouis "Lepke" Buchalter teloitettiinSing Singin vankilassa.
6. maaliskuuta – Ruotsin kuningasKustaa V vetosi presidenttiRisto Rytiin ja marsalkka Mannerheimiin, ettei Neuvostoliiton kanssa syntyneen neuvotteluyhteyden annettaisi katketa.
18. maaliskuuta –Operaatio Margareetta: Saksalaiset miehittivätUnkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinenDöme Sztójayn hallitus.
18. maaliskuuta –Vesuvius purkautui.
19. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti olevansa valmis ottamaan vastaan suomalaiset rauhanneuvottelijat.
19. maaliskuuta –Operaatio Margarethe, saksalaiset miehittivätUnkarin ilman vastarintaa.
27. maaliskuuta – Suomen rauhanneuvottelijatJ. K. Paasikivi jaCarl Enckell matkustivatMoskovaan, jossa he tapasivat Neuvostoliiton ulkoministerinVjatšeslav Molotovin.

Huhtikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. huhtikuuta – Saksan ulkoministeriJoachim von Ribbentrop määräsi elintarvikkeiden viennin Saksasta Suomeen lopetettavaksi Suomen aloitettua Neuvostoliiton kanssa neuvottelut erillisrauhasta.
11. huhtikuuta – Ensimmäisetpanssarinyrkit japanssarikauhut saapuivat Saksasta Suomeen.
15. huhtikuuta – Suomi hylkäsi Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.
17. huhtikuuta – Kahdeksan suomalaista tiedemiestä esittiUudessa Suomessa julkaistussa kirjelmässään jyrkän paheksuntansa siitä, että huomattava osaTarton yliopiston kokoelmista aiottiin siirtää Saksaan.
18. huhtikuuta –Adolf Hitler kielsi aseiden toimittamisen Suomeen.
27. huhtikuuta – Suomen yleisesikunnan päällikkö, jalkaväenkenraaliErik Heinrichs vieraili Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä. KenraalieverstiAlfred Jodl vaati Suomelta takeita siitä, etteivät Suomeen toimitetut aseet koskaan joudu neuvostoliittolaisten käsiin.

Toukokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim moitti Suomen sodanjohtoa tehottomista puolustusvalmisteluista.
14. toukokuuta – Ruotsi myönsi maahantuloluvan yli sadalle SuomessaNansen-passin turvin oleskelleelle juutalaispakolaiselle. Lopullisena tavoitteena oli saada pakolaiset turvaan Yhdysvaltoihin.
15. toukokuuta – Yli 281 000siirtoväkeen kuuluneen henkilön ilmoitettiin palanneen kotiseuduilleen Neuvostoliitolle vuonna 1940 luovutetuille ja takaisinvallatuille alueille.
18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivätMonte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.
19. toukokuuta – Neuvostoliittolainen kenraaliLeonid Govorov vahvisti suomalaisia joukkoja vastaanKarjalankannaksella tehtävää hyökkäystä koskeneen suunnitelman.
21. toukokuuta –SAK:n puheenjohtajaEero Wuori varoitti järjestön kokouksessa pitämässään puheessa neuvostojoukkojen odotettavissa olevasta suurhyökkäyksestä Suomeen.
22. toukokuuta – Neuvostoliitto alkoi ryhmittää kolmen armeijakunnan joukkoja Karjalankannakselle suomalaisia vastaan tehtävää suurhyökkäystä varten.
23. toukokuuta –Sotaylioikeus vahvistiKerttu Nuortevalle jaHella Wuolijoelle marraskuussa1943 langetetutvakoilu- jamaanpetostuomiot. Kerttu Nuortevan saamakuolemantuomio pysyi voimassa, mutta sitä ei koskaan pantu täytäntöön.
28. toukokuuta –Ruotsalaisen Kansanpuolueen puoluekokous antoi julkilausuman, jossa arvosteltiin Suomessa harjoitettuasensuuritoimintaa. Julkilausumassa vaadittiinsanan- japainovapauden kunnioittamista sekä sensuurin puolueettomuutta ja johdonmukaisuutta.

Kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. kesäkuuta –Yhdysvaltain laivasto kaappasi saksalaisenU-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
5. kesäkuuta –Liittoutuneet saapuivatRoomaan. Se oli ensimmäinen vallattuakselivaltojen pääkaupunki.
5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
5. kesäkuuta –BBC lähetti koodiviestinä säkeenPaul VerlainenSyyslaulu (Chanson d'automne) -runosta. Viesti ilmoittiRanskan vastarintaliikkeelle että maihinnousu Ranskaan oli alkamassa 48 tunnin sisällä ja vastarintaliikkeen tuli aloittaa sabotaasioperaatiot rautatieliikenneyhteyksiä vastaan.
6. kesäkuuta –Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen liittoutuneiden osasto nousi maihinNormandiassa Ranskassa.
7. kesäkuuta – Hallitus kielsi ruotsinkielisen iltapäivälehdenSvenska Pressenin ilmestymisen toistaiseksi, koska lehti olisensuuria uhmaten julkaissut Saksaa arvostelleita kirjoituksia ja ylistänyt Normandian maihinnousua. Lehti sai luvan ilmestyä uudelleenMoskovan välirauhan solmimisen jälkeen ja sen seuraajaksi tuli vuoden1945 alussaNya Pressen.
9. kesäkuuta –Neuvostoliitto aloittisuurhyökkäyksen Suomea vastaanKannaksella.
10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiinOradour-sur-Glanein verilöylyssäRanskassa.
13. kesäkuuta – Ensimmäinen SaksanV1-hyökkäys Englantiin.
13. kesäkuuta – Yhdysvaltojen ilmavoimat tuhosivat Saksan suurimmanöljynjalostamon Bratislavassa.
14. kesäkuuta – SuomalaistenVT-linja (Vammelsuu–Taipale) murtuiKuuterselässä.
15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihinSaipanilla.
15. kesäkuuta – Suomen sodanjohto antoi Itä-Karjalassa oleville joukoille vetäytymiskäskyn, jotta voimat saataisiin keskitetyksi Karjalankannakselle.
17. kesäkuuta –Islanti julistautui itsenäiseksiTanskasta.
17. kesäkuuta – Viimeinen ryhmäinkeriläisiä saapui Suomeen laivalla VironPaldiskista.
19. kesäkuuta – Mannerheim sai everstiAladár Paasoselta tiedusteluaineistoa, jonka mukaan Neuvostoliitto ei tähdännyt Suomen miehittämiseen vaan rauhaan. Neuvostoliiton sotatoimien pääpainopiste oli eteläisemmässä Euroopassa, jossa Saksan hyökkäyksen torjuminen oli sille tärkeintä.
20. kesäkuuta – Suomalaiset menettivätViipurin.
20. kesäkuuta – Karjalankannakselta evakuoituja siviilejä kuljettanut juna joutui neuvostoilmavoimienpommituksen kohteeksiElisenvaarassa. Yli sata henkilöä sai surmansa ja yli 300 loukkaantui.
20. kesäkuuta – Neuvostojoukot aloittivat hyökkäyksen suomalaisia vastaanMaaselän kannaksella.
22. kesäkuuta –Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
22. kesäkuuta – Suomen hallitus ilmoitti, rintaman ollessa luhistumaisillaan, Moskovaan olevansa halukas luopumaan sodasta ja katkaisemaan suhteensa Saksaan. Neuvostoliitto vaati vastauksessaan ehdotonta antautumista.
22. kesäkuuta – Saksan ulkoministeriJoachim von Ribbentrop saapui Suomeen ja ilmoitti, että Saksa jatkaisi tuen antamistaan vain jos Suomi solmisi liiton Saksan kanssa ja jatkaisi sotimista.
23. kesäkuuta – Suomalaiset vetäytyivätSyväriltä neuvostojoukkojen painostamina.
25. kesäkuuta –10. heinäkuuta –Jatkosodan Talin–Ihantalan taistelu.
26. kesäkuuta – PresidenttiRisto Ryti lähetti SaksaanRyti–Ribbentrop-sopimukseksi kutsutun kirjeen, jossa hän vakuutti, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa hänen ollessaan presidenttinä.
27. kesäkuuta – Suomalaiset vetäytyivätPetroskoista eli Äänislinnasta. Ensimmäiset neuvostosotilaat saapuivat kaupunkiin muutamaa tuntia myöhemmin.
30. kesäkuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen ja karkotti Suomen-lähettiläänHjalmar J. Procopén Washingtonista.

Heinäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta – Neuvostojoukot valtasivatValko-Venäjän pääkaupunginMinskin.
7. heinäkuuta – Neuvostoliittolaisetpartisaanit tuhosivatSeitajärven kylänSavukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
7. heinäkuuta – Venäjänsaksalainen Japanissa työskennellyt lehtimiesRichard Sorge teloitettiinTokiossa hirttämällä. Hänet oli tuomittukuolemaan vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Sorgen avustajaMax Clauzen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Clauzen vapautettiin vankilasta Japanin antauduttua elokuussa 1945.
9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivatCaenin.
10. heinäkuuta –Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan kesäkuussa alkaneen neuvostojoukkojen suurhyökkäyksen saaneen aikaan dramaattisen muutoksen kansalaisten mielialoissa sekä aiheuttaneen monessa tapauksessa voimakasta levottomuutta ja viranomaisten arvostelua, osittain suoranaistapaniikkitunnelmaa.
12. heinäkuuta –Eino Ripatti saiMannerheim-ristin ritarin arvon.
12. heinäkuuta –Josif Stalin antoi neuvostojoukoille käskyn hyökkäyksen keskeyttämisestä Karjalankannaksella.
12. heinäkuuta – Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon edellyttäen, että sen allekirjoittaisi Mannerheim eikä silloisen hallituksen edustaja.
14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivätLokan kylänSodankylässä. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
16. heinäkuuta – Neuvostoliitto alkoi siirtää joukkojaan pois Karjalankannakselta.
16. heinäkuuta – Neuvostoilmavoimat upottivat lentopommituksella saksalaisen ilmatorjunta-alusNiobenKotkan sataman edustalla, jolloin 60 saksalaista sotilasta sai surmansa. Hyökkäykseen osallistui 131 lentokonetta. Alusta oli luultu suomalaiseksipanssarilaivaVäinämöiseksi.
18. heinäkuuta –Hideki Tōjō erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
20. heinäkuuta –Adolf Hitler selvisiClaus von Stauffenbergin tekemästämurhayrityksestä.
21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihinGuamilla.
21. heinäkuuta –Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinensademäärä 198 mm.
23. heinäkuuta – Neuvostojoukot valtasivatMajdanekin keskitysleirin. Leiriä yritettiin tuhota venäläisten lähestyessä, mutta yritys sammui omaan mahdottomuuteensa: suurin osa vangeista oli edelleen leirillä eikä edes vaate- ja hiusvarastoja onnistuttu tuhoamaan ennen antautumista.Venäläiset saivat kiinni ja teloittivat välittömästi kuusi alempaa vartijaa, mutta leirin ylin johto pääsi pakoon. Majdanek oli ensimmäinen liittoutuneiden vapauttama suuri keskitysleiri, ja sen kauhut tulivat laajalti julkisuuteen.
23. heinäkuuta –Tšetšeenien ja inguušien karkottaminen:Lavrenti Berijan johdolla lähes puoli miljoonaašetšeeniä jainguušia pakkosiirrettiin Pohjois-Kaukasiasta Keski-Aasiaan.
24. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hyökkäsivätKuhmon Iivantiiran kylään ja tappoivat kahdeksan kylän asukasta.
24. heinäkuuta – Puna-armeijan joukot saapuivatMajdanekin keskitysleirille, ja löysivät tuhansia yhä elossa olevia vankeja. Vetäytyneet saksalaiset olivat onnistuneet tuhoamaan leirin krematoriot vain osittain. Majdanek oli ensimmäinen suuri vapautettu keskitysleiri, ja sen kauhut tulivat laajalti julkisuuteen.
26. heinäkuuta –13. elokuuta –Ilomantsin taistelussa torjuttiin kahden puna-armeijan divisioonan hyökkäys Ilomantsin suunnassa.

Elokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. elokuuta –Risto Ryti erosi presidentin virasta.
1. elokuuta –Karesuvannossa Norjaan menevää maantietä ja Saksan Ruijassa olevien joukkojen mahdollista vetäytymistietä turvaavanSturmbock-pääpuolustusaseman rakentaminen aloitettiin.
1. elokuuta–2. lokakuuta –Varsovan kansannousu Puolassa.
2. elokuuta –Pyhäkosken veneonnettomuudessa hukkui kuusi henkilöä koskiveneen kaaduttua.
3. elokuuta –Auschwitz-Birkenaun keskitysleirissä 300romania surmattiin yöllä näiden tehtyä SS:lle vastarintaa. Tapahtumaa on alettu kutsua mustalaisyöksi, ja sen muistoksi on sittemmin järjestetty seremonioita.
4. elokuuta – Eduskunta valitsipoikkeuslailla Carl Gustaf Emil Mannerheimin Suomen presidentiksi.
7. elokuuta – Saksalaiset käynnistivät Hitlerin määräyksestäoperaatio Lüttichin, joka oli vastahyökkäys tarkoituksenaan katkaista yhdysvaltalaisten linjat ja eristää kenraaliGeorge S. Pattonin armeija muista liittoutuneiden joukoista. Yritys kaatui kovaan vastarintaan, ja liittoutuneiden johtajatBernard Montgomery jaOmar Bradley näkivät mahdollisuuden saartaa suuria vihollisjoukkoja.
8. elokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi eronLinkomiehen hallitukselle ja nimittiHackzellin hallituksen.
9. elokuuta – Suomalaiset torjuivat ja tuhosivat vanhan rajan Ilomantsissa ylittäneet yli kahden divisioonan vahvuiset Neuvostojoukot.Ilomantsin taistelu päättyi.
12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivatFirenzen.
12. elokuuta – Maailman ensimmäinen merenalainen öljyputki laskettiin Englannin ja Ranskan välilleOperaatio Plutossa turvaamaan liittoutuneiden polttoainehuoltoa.
15. elokuuta –Operaatio Dragoon: Liittoutuneiden maihinnousu Etelä-RanskassaCannesin jaToulonin välillä.
16. elokuuta –Falaisen motti; noin 150 000 saksalaista näytti jäävän kanadalaisten, brittiläisten ja yhdysvaltalaisten joukkojen saartamaksi, jaAdolf Hitlerin täytyi määrätä vetäytyminen. Saksalainen jalkaväki pakeni paniikissa kohtiArgentanin jaFalaisen välissä olevaa aukkoa, joka kapeni jatkuvasti. Lisäksi tykistö ja ilmavoimat tulittivat ja pommittivat sitä. Saksalaiset kutsuivat väylää nimelläTodesgang (”kuoleman käytävä”).
16. elokuuta – Jatkosodan viimeinen merkittävä taistelu käytiinOntrosenvaarassa Rukajärven suunnalla.
17. elokuuta – Falaisen motin suu oli kaventunut 10 kilometriin, ja Saksan panssaridivisioonat pitivät sitä vielä auki.
17. elokuuta – MarsalkkaMannerheim ilmoitti saksalaiselle marsalkalleWilhelm Keitelille olevansa vapaa Ribbentrop-sopimukseen liittyneistä velvoitteista.
19. elokuuta –Ranskan vastarintaliike järjestikansannousun.
21. elokuuta – Falaisen motin väylä sulkeutui kokonaan, läpi oli ehtinyt päästä lähes 100 000 saksalaista. Liittoutuneet saavuttivat kuitenkin merkittävän voiton, sillä noin 50 000 saksalaista jäisotavangiksi. Lisäksi heitä kaatui noin 6 000–10 000.
23. elokuuta –Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningasMikael I:n vallankaappauksen jälkeen.
24. elokuuta – Liittoutuneet vapauttivatPariisin. KenraaliDietrich von Choltitz hyväksyi ranskalaisten uhkavaatimuksen antautuenVapaan Ranskan 2. panssaridivisioonan komentajallePhilippe Leclerc de Hauteclocquelle. Saksalaiset eivät nähneet kaupungin puolustamista hyödyllisenä, vaikkaAdolf Hitler olikin vaatinut kaupungin luovuttamista liittoutuneille vain taistelun jälkeisenä rauniokasana.
25. elokuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa RanskanVichyn hallitukseen ja karkotti sen edustajat Helsingistä.
29. elokuuta – Unkarin valtionhoitajaMiklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.
29. elokuuta – Marsalkka Mannerheim nimitti Risto RytinSuomen Pankin pääjohtajaksi.
29. elokuuta –Slovakian kansannousu alkaaSaksan alaisessaSlovakian tasavallassa.

Syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta – Neuvostoliiton hallitus jätti Suomen hallitukselle uhkavaatimuksen, jonka mukaan Suomen oli ilmoitettava seuraavan päivän iltaan mennessä, hyväksyykö se Neuvostoliiton rauhanneuvotteluille asettamat ennakkoehdot. Samassa ajassa Suomen oli ilmoitettava Saksalle maiden välisten suhteiden katkaisemisesta.
2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivatBrysseliin.
2. syyskuuta –Vakoilusta javaltiopetoksesta kuolemaan tuomittu Turun seudun metsäkaartilaisia johtanutOlavi Laiho teloitettiinOulussa. Hänet oli pidätetty joulukuussa 1942 ja tuomittu kesäkuussa 1943. Laiho oli viimeinen oikeuden päätöksellä teloitettu suomalainen.
2. syyskuuta – Saksalaisten Lapissa olleiden joukkojen komentaja kenraalieverstiLothar Rendulic tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä viimeisen kerran. Rendulic varoitti, että Suomen ja Saksan välisestä sodasta tulisi pitkä ja hyvin verinen, koska siinä olisi vastakkain"kaksi maailman parasta armeijaa".
2. syyskuuta – UlkoministeriCarl Enckell kutsui puheilleen Saksan Helsingin-lähettiläänWipert von Blücherin ja ilmoitti tälle Suomen katkaisevan suhteensa Saksaan. Von Blücher poistui Suomesta välittömästi.
3. syyskuuta – Saksan sodanjohto ilmoitti Berliinistä puhelimitse Suomessa oleville joukoilleen, ettäOperaatio Birke oli pantava toimeen.
4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 7.00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapuiAntwerpeniin.
5. syyskuuta –Neuvostoliitto julisti sodanBulgarialle.
6. syyskuuta – PääministeriAntti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
8. syyskuuta –Lontooseen osui ensimmäinenV-2-ohjus.
11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivatDijonin lähellä.
11. syyskuuta – Suomen päämajan edustaja everstiluutnanttiUsko Haahti aloitti saksalaisten kanssa Rovaniemellä neuvottelut niin kutsutuistasyysmanöövereistä.
14. syyskuuta – Suomen rauhanvaltuuskuntaa Moskovassa johtanut pääministeri Antti Hackzell sai halvauskohtauksen, josta hän ei koskaan toipunut. Hänen tilalleen valtuuskunnan johtajaksi nimitettiin ulkoministeriCarl Enckell, joka matkusti Moskovaan16. syyskuuta.
17. syyskuuta –Operaatio Market Garden alkoi.
19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo.Jatkosota päättyi.
19. syyskuuta – Kansanedustaja, professoriBruno Salmiala käytti Isänmaallisen kansanliikkeen viimeisen poliittisen puheenvuoron eduskunnassa sanoen, että välirauhansopimuksen allekirjoittaminen merkitsi käytännössä Suomen ehdotonta antautumista sekä "tuhoa ja kuolemaa".
19. syyskuuta –Lapin läänin siviiliväestöä alettiin evakuoidaOulun jaVaasan läänien alueille sekä Ruotsin puolelle.
20. syyskuuta – Suomi katkaisi diplomaattisuhteensa Unkariin ja Japaniin.
21. syyskuuta – Marsalkka Mannerheim nimittiKorkeimman hallinto-oikeuden presidentinUrho Castrénin muodostamanhallituksen.
22. syyskuuta –Valvontakomission ensimmäiset 15 neuvostoliittolaista jäsentä saapuivat komission poliittisen neuvonantajanPavel Orlovin johdolla Helsinkiin ja asettuivatHotelli Torniin. Seuraavana päivänä Helsinkiin saapui 70 komission neuvostojäsentä lisää.
22. syyskuuta – Suomen päämajan operatiivinen osasto antoi määräyksen ns. 2. yleisesikuntaupseerin viran perustamisesta jokaiseen suojeluskuntapiiriin. Kyseisten upseerien tehtäväksi tuli johtaa aseiden ja ampumatarvikkeiden, viesti- ja pioneerimateriaalin, elintarvikkeiden, lääkintävälineiden sekä poltto- ja voiteluaineidenhajavarastointia, jotta pystyttäisiin turvaamaan armeijan toimintakyky sekä maan miehityksen että sisäisten levottomuuksien varalta.
23. syyskuuta –Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
23. syyskuuta −Operaatio Stella Polaris aloitettiin everstiReino Hallamaan johdolla.
25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennenpoliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia. Vapautettujen joukossa olivat muiden muassa kommunistipoliitikotAimo Aaltonen,Hertta Kuusinen,Ville Pessi,Mauri Ryömä ja ns.kuutosryhmän kansanedustajat sekä kirjailijatRaoul Palmgren,Jarno Pennanen,Elvi Sinervo,Arvo Turtiainen ja Hella Wuolijoki. Vakoilusta kuolemaan tuomittuKerttu Nuorteva luovutettiin Neuvostoliittoon.
28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenottoPudasjärvellä. TodellinenLapin sota alkoi.
29. syyskuuta – Viimeiset suomalaiset poistuivat Neuvostoliitolle vuokratultaPorkkalan alueelta. Tämän jälkeen alueen rajat suljettiin ja sinne vievät tiet katkaistiin puomein.

Lokakuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta – Valvontakomissio alkoi luetteloida niitä inkeriläisiä, jotka ilmoittautuivat halukkaiksi palaamaan Neuvostoliittoon. Innokkaimpia palaajia olivatvatjalaiset, Länsi-Inkerininkeroiset ja venäläistyneet suomalaiset.
4. lokakuuta – Valvontakomissio määräsi Isänmaallisen Kansanliikkeen lehdenAjan Suunnan julkaisemisen lopetettavaksi välittömästi.
4. lokakuuta – Saksalaisten Lapin joukkojen komentajaLothar Rendulic antoi määräyksenOperaatio Nordlichtin toteuttamiselle, josta seuraisi, ettei Saksa miehittäisi Lapin Sturmbock- ja Schutzwall-asemia pysyvästi vaan jatkaisi vetäytymistaisteluja käyden suoraan Norjaan.
5. lokakuuta – VaratuomariVeikko Vennamo nimitettiinmaatalousministeriön asutusasiainosaston (ASO) osastopäälliköksi.
5. lokakuuta – Valvontakomission puheenjohtaja kenraalieverstiAndrei Ždanov saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran.
7. lokakuuta – Yli 40 000 Lapin läänin asukkaan ilmoitettiin siirtyneen evakkoon Ruotsiin.
7. lokakuuta –Auschwitzin tuhoamisleirinSonderkommandoon kuuluneet juutalaiset vangit nousivat vastarintaan. Naisvangit olivat salakuljettaneet leiriin räjähteitä asetehtaalta, ja krematorio IV onnistuttiin räjäyttämään osittain. Vangit yrittivät paeta, mutta kaikki 250 saivat surmansa.
8. lokakuuta – Saksalaisjoukot vetäytyivät Pohjois-SuomessaTornio–Taivalkoski-linjalta.
9. lokakuuta – PääministeriWinston Churchill ja Neuvostoliiton päämiesJosif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssinMoskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
13. lokakuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta (SOTEVA) perustettiin.
14. lokakuuta – Valvontakomission brittiläiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
14. lokakuuta – Saksalaisjoukot irtautuivat Ylitornion jaTaipaleenkylän taisteluista.
15. lokakuuta –Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
15. lokakuuta –Suomi-Neuvostoliitto-Seura perustettiin Helsingissä. Seuran puheenjohtajaksi valittiinJohan Helo ja kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin valtioneuvos J. K. Paasikivi.
16. lokakuuta – UnkarinMiklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinenNuoliristi-ryhmä.
16. lokakuuta – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältäänRovaniemeltä Sodankylään jaKittilään. Valvontakomissio arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
16. lokakuuta –Opetusministeriö kehottikirjastoja poistamaan yleisön saatavilta sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut kirjat. Listaa poistettavista kirjoista ei julkistettu, mutta siihen kuului liki 300 teosta. Tehtävä hoidettiin vapaaehtoisesti ja vähin äänin.
18. lokakuuta –Volkssturm muodostettiinHitlerin ohjeiden mukaan.
18. lokakuuta – Suomalaiset saivat haltuunsaKemijärven jaPellon kirkonkylät.
19. lokakuuta – Valvontakomissio toimitti pääministeri Urho Castrénille luettelon niistä suomalaisista, joiden se katsoi syyllistyneensotarikoksiin (ns.Lista 1), ja vaati näiden välitöntä pidättämistä. Joukossa oli mm.Itä-Karjalan sotilashallinnon palveluksessa työskennelleitä virkamiehiä ja sotilashenkilöitä.
20. lokakuuta – Neuvostojoukot jaJugoslavian partisaanit valtasivatBelgradin.
20. lokakuuta – Suomalaiset valtasivatSodankylän kirkonkylän.
21. lokakuuta –Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaamaSaksan kaupunki.
22. lokakuuta – EverstiluutnanttiViljo Laakson johtamat suomalaisjoukot saivat haltuunsa saksalaisten polttamanKolarin kirkonkylän.
23. lokakuuta –Leytenlahden taistelu Filippiineillä alkoi.
23. lokakuuta –Suomen Kustannusyhdistys lähetti opetusministeriön pyynnöstä kirjakaupoille ja kustantamoille kiertokirjeen, jossa se kehotti vetämään myynnistä Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut teokset ja lopettamaan niiden painamisen.
24. lokakuuta – Presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen sotavalaistuksen lopettamisesta Suomen alueella lukuun ottamattaLapin lääniä.
25. lokakuuta – Saksan 7. vuoristodivisioona miehitti asemat rakenteilla olevassa KäsivarrenSturmbock-linnoituksessa, jonka tarkoituksena oli turvata saksalaisten yhteys Norjaan.
29. lokakuuta –Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.
30. lokakuuta – Saksalaisjoukot vetäytyivät LapissaSchutzwall-asemista viikon taistelujen jälkeen.

Marraskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. marraskuuta – Suomessa aloitettiin kenttäarmeijan kotiuttaminen.
1. marraskuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto järjesti esittäytymistilaisuutensaHelsingin messuhallissa. PuheenjohtajaAimo Aaltonen vaati puheessaan ”Neuvostoliiton vastaisen sodan lietsojien ja järjestäjien” vangitsemista ja tuomitsemistakansantuomioistuimissa.
3. marraskuuta – Neuvostoliittolainen kapteeniIvan Belov sai surmansa selvittämättömäksi jääneessä ampumavälikohtauksessa HelsinginLauttasaaressa. Tutkintaa vaikeutti oleellisesti se, että suomalaiset viranomaiset eivät saaneet tutkia Belovin ruumista eivätkä kuulustella tapauksen nähneitä neuvostosotilaita.
3. marraskuuta – Eduskunta kumosi vuonna1934 annetut vaalikelpoisuutta rajoittaneet määräykset, mikä mahdollisti vankeudesta vapautettujen kommunistien asettumisen ehdokkaiksi seuraavissaeduskunta- jakunnallisvaaleissa.
5. marraskuuta – Suomalaiset saivat haltuunsaIvalon.
6. marraskuuta –Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
7. marraskuuta –Franklin D. Roosevelt voitti haastajansaThomas Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoanaYhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
7. marraskuuta – KulkulaitosministeriEero A. Wuori ja sosiaaliministeriK.-A. Fagerholm pyysivät eroa hallituksestaSDP:ssä puhjenneiden sisäisten kiistojen vuoksi, minkä jälkeen pääministeri Urho Castrén esitti koko hallituksen eronpyynnön presidentti Mannerheimille.
7. marraskuuta –Sosialistisen eduskuntaryhmän kansanedustajat eli niin sanotut ”kuutoset” palasivat eduskuntaan, jolloin heidän varamiehikseen SDP:stä valitut kansanedustajat menettivät paikkansa.
7. marraskuuta –Vapaa Sana -sanomalehti aloitti ilmestymisensä uudelleen. Lehti ilmoittautui SKDL:n pää-äänenkannattajaksi ja sen päätoimittajana oli kansanedustajaVäinö Meltti. Lehti oli aiemmin ilmestynyt niin sanotun kuutosryhmän äänenkannattajana vuosina1940−1941.
8. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati kaikkien Suomen armeijassa palvelleiden neuvostosotilaiden − lähinnä suomensukuisiin kansallisuuksiin kuuluneiden − palauttamista.
12. marraskuuta –Taistelulaiva Tirpitz upposiRAF:n hyökkäyksessäNorjassa.
12. marraskuuta –Alkon myymälät suljettiin kaikkialla Suomessa armeijan kotiuttamisvaiheen ajaksi varotoimena järjestyshäiriöiden estämiseksi. Myymälät avattiin jälleen7. joulukuuta.
16. marraskuuta –Ensimmäiset Jussi-palkinnot jaettiin Helsingissä ravintola Adlonissa.
17. marraskuuta – Presidentti Mannerheim myönsi eron Castrénin hallitukselle ja nimitti valtioneuvos J. K. Paasikiven muodostamanhallituksen. Ensimmäiseksi SKDL:n edustajaksi hallitukseen tuli toinen sosiaaliministeriYrjö Leino.
18. marraskuuta – Saksalaiset sotilaat poistuivat pohjoisimmasta SuomestaKarigasniemellä Utsjoella.
22. marraskuuta –William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuudenKanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivatMetzin.
22. marraskuuta – Neuvostoliitto palautti ensimmäisen erän suomalaisiasotavankeja, 1 256 miestä.
23. marraskuuta –Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
23. marraskuuta –Lapin sota : Suomalaisjoukot saavuttivat valtakunnanrajan Utsjoella, jolloin koko Pohjois-Lappi Käsivarren Lapin aluetta lukuun ottamatta oli puhdistettu saksalaisjoukoista.
24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommittiTokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.
25. marraskuuta –SDP:n ensimmäinen sodanjälkeinen puoluekokous alkoi. Puolueen johtoon nousivat ns. asevelisiipeen kuuluneetYrjö Kilpeläinen(Jahvetti),Väinö Leskinen,Penna Tervo jaUnto Varjonen.
27. marraskuuta – Yli 2 500 ihmistä kuoli sotavankilaivaM/SRigelin pommituksessa Norjan rannikolla.
29. marraskuuta –Albania vapautui miehityksestä.

Joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. joulukuuta – Puolustusministeri, kenraaliRudolf Walden sai sairauden vuoksi pyytämänsä eron hallituksesta ja hänen tilalleen tuli merivoimien komentaja, kenraaliVäinö Valve.
2. joulukuuta – Neuvostoliiton uutistoimistoTASS ilmoitti, että yli 46 000 Suomessa oleskellutta inkeriläistä oli anonut valvontakomissiolta lupaa saada palata kotiin Neuvostoliittoon.
3. joulukuuta – VapautetussaKreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
5. joulukuuta – Jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden inkeriläisten palautukset Neuvostoliittoon alkoivat. Pääosa inkeriläisistä siirtyi Neuvostoliittoon rautateitseVainikkalan kautta.
5. joulukuuta – Kenttäarmeijan kotiuttaminen saatiin Suomessa päätökseen.
12. joulukuuta –Fagerön miinaonnettomuus : kaksi saksalaistaNarvik-luokan hävittäjäalustaZ35 jaZ36 ajoimiinoihin Inkoon saaristossaFagerön saaren edustalla. Onnettomuudessa kuoli yli 500 saksalaista merisotilasta.
16. joulukuuta –Saksa aloittiArdennien hyökkäyksen länsirintamalla.
16. joulukuuta –Benito Mussolini piti viimeisen suuren julkisen puheensaMilanon Lyyrisessä teatterissa (Teatro Lirico)
17. joulukuuta –Malmédyn verilöyly Belgiassa.
17. joulukuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välinensotakorvaussopimus allekirjoitettiinvaltioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä. Neuvostoliitto määräsi sotakorvausten kokonaissummaksi 300 miljoonaa dollaria vuoden1938 rahanarvon mukaan. Sotakorvaukset oli suoritettava kuuden vuoden kuluessa. Neuvostoliiton puolesta sopimuksen allekirjoitti valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov ja Suomen puolesta pääministeri J. K. Paasikivi. Myöhemmin sotakorvaussummaa pienennettiin ja maksuaikaa pidennettiin.
19. joulukuuta –Le Monden ensimmäinen numero ilmestyy.
19. joulukuuta – Suomen eduskunta hyväksyi taloudellisen valtalain, johon sisältyi mm.lakkokielto.
25. joulukuuta –Orvo Saarikiven ohjaama ja nimimerkinTuttu Paristo (Seere Salminen jaElsa Soini) käsikirjoittamaelokuvaSuomisen Olli rakastuu sai ensi-iltansa Helsingissä. Pääroolissa oli 17-vuotiasLasse Pöysti.
26. joulukuuta –Budapestin piiritys alkaa kaupungin jäätyä puna-armeijan saartorenkaaseen.
26. joulukuuta –Tennessee Williamsin näytelmänLasinen eläintarha ensiesitys oliChicagon Civic Theatressa.
29. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi ja presidentti Mannerheim vahvisti asetuksen, jonka mukaan Suomessa oli järjestettävä eduskuntavaalit maaliskuussa 1945.
30. joulukuuta – Kreikan kuningasYrjö II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
31. joulukuuta –Unkari julisti sodan Saksalle.
31. joulukuuta –Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin.

Syntyneitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. tammikuuta –Martin Drennan, irlantilainen katolinen piispa (k.2022)
6. tammikuuta –Rolf Zinkernagel, vuoden 1996Nobelin lääketieteen palkinnon saanut sveitsiläinen immunologi
9. tammikuuta –Massimiliano Fuksas, italialainen arkkitehti
9. tammikuuta –Jimmy Page, englantilainen kitaristi
11. tammikuuta –Jorma Peltonen, suomalainen jääkiekkoilija ja toimitusjohtaja (k.2010)
17. tammikuuta –Jan Guillou, ruotsalainen kirjailija
17. tammikuuta –Françoise Hardy, ranskalainen laulaja ja lauluntekijä (k.2024)
18. tammikuuta –Paul Keating, Australian pääministeri
19. tammikuuta –Pehr Henrik Nordgren, suomalainen säveltäjä (k.2008)
23. tammikuuta –Rutger Hauer, alankomaalainen näyttelijä (k.2019)
27. tammikuuta –Mairead Corrigan, vuoden 1976Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen rauhanaktivisti
27. tammikuuta –Nick Mason, englantilainen rumpali ("Pink Floyd")
28. tammikuuta –Susan Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä
30. tammikuuta –Jussi Ristimäki, suomalainen jalkapalloilija ja valmentaja
2. helmikuuta –Geoffrey Hughes, englantilainen näyttelijä (k.2012)
2. helmikuuta –Bjørn Westh, tanskalainen poliitikko
5. helmikuuta –Al Kooper, yhdysvaltalainen muusikko ("Blood, Sweat & Tears")
8. helmikuuta –Jiří Zídek, tšekkoslovakialainen koripalloilija (k.2022)
9. helmikuuta –Alice Walker, yhdysvaltalainen kirjailija
10. helmikuuta –Urpo Leppänen, suomalainen poliitikko (k.2010)
10. helmikuuta –Rakel Surlien, norjalainen poliitikko
13. helmikuuta –Jerry Springer, yhdysvaltalainen televisiojuontaja (k.2023)
14. helmikuuta –Ronnie Peterson, ruotsalainen Formula 1 -kuljettaja (k.1978)
17. helmikuuta –Marjatta Raita, suomalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä (k.2007)
23. helmikuuta –Johnny Winter, yhdysvaltalainenrock- jablues-kitaristi ja -laulaja (k.2014)
24. helmikuuta –David Wineland, vuoden 2012Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
25. helmikuuta –François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija (k.1973)
27. helmikuuta –Roger Scruton, brittiläinen filosofi, journalisti ja säveltäjä (k.2020)
28. helmikuuta –Colin Nutley, brittiläis-ruotsalainen elokuvaohjaaja
1. maaliskuuta –Roger Daltrey, englantilainen rockmuusikko ("The Who")
2. maaliskuuta –Leif Segerstam, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (k.2024)
6. maaliskuuta –Kiri Te Kanawa, uusiseelantilainen oopperalaulaja
7. maaliskuuta –Michael Rosbash, vuoden 2017Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko ja kronobiologi
7. maaliskuuta –Townes Van Zandt, yhdysvaltalainen muusikko (k.1997)
10. maaliskuuta –Jesper Svenbro, ruotsalainen runoilija ja kirjallisuustutkija
16. maaliskuuta –Pekka Kostiainen, suomalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja
17. maaliskuuta –Pattie Boyd, englantilainen malli ja valokuvaaja
17. maaliskuuta –John Sebastian, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ("The Lovin' Spoonful")
20. maaliskuuta –Erwin Neher, vuoden 1991Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biofyysikko
21. maaliskuuta –Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä
21. maaliskuuta –Flemming Kofod-Svendsen, tanskalainen poliitikko
25. maaliskuuta –Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen, suomalainen poliitikko, ministeri ja maaherra
26. maaliskuuta –Diana Ross, yhdysvaltalainen laulaja
27. maaliskuuta –Jaakko Malmivuo, suomalainen tekniikan tutkija, bioelektroniikan professori
28. maaliskuuta –Ken Howard, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2016)

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

7. huhtikuuta –Makoto Kobayashi, vuoden 2008Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko
7. huhtikuuta –Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri 1998–2005
11. huhtikuuta –Alberto Demiddi, argentiinalainen soutaja ja olympiamitalisti (k.2000)
11. huhtikuuta –John Milius, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (Likainen Harry)
19. huhtikuuta –James Heckman, vuoden 2000Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteen professori
27. huhtikuuta –Aarno Raninen, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -laulaja (k.2014)
27. huhtikuuta –Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja
29. huhtikuuta –Benedikte, Tanskan prinsessa, kuningasFredrik IX:n tytär
29. huhtikuuta –Michael Angelis, brittiläinen näyttelijä (k.2020)
30. huhtikuuta –Jill Clayburgh, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2010)
1. toukokuuta –Matti Pulkkinen, suomalainen kirjailija (k.2011)
4. toukokuuta –Russi Taylor, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k.2019)
5. toukokuuta –John Rhys-Davies, walesilainen näyttelijä
9. toukokuuta –Bente Juncker, tanskalainen poliitikko
9. toukokuuta –Petra Roth, saksalainen poliitikko
10. toukokuuta –Ulf Dageby, ruotsalainen muusikko (k.2024)
10. toukokuuta –Antti Ilveskoski, suomalainen arkkitehti (k.2008)
14. toukokuuta –George Lucas, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
16. toukokuuta –Leena Kirstinä, suomalainen kirjallisuudentutkija ja suomentaja
20. toukokuuta –Hannes Markkula, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija
20. toukokuuta –Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti (k.2003)
21. toukokuuta –Mary Robinson, Irlannin presidentti
25. toukokuuta –Frank Oz, englantilaissyntyinen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
31. toukokuuta –Hannu Rautkallio, suomalainen poliittisen historian tutkija
4. kesäkuuta –Eddie Skoller, tanskalainen viihdetaiteilija (k.2023)
5. kesäkuuta –Gillian Hills, brittiläinen näyttelijä ja laulaja
6. kesäkuuta –Edgar Froese, saksalainen muusikko ("Tangerine Dream") (k.2015)
6. kesäkuuta –Phillip Allen Sharp, vuoden 1993Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja molekyylibiologi
10. kesäkuuta –Elli Castrén, suomalainen näyttelijä
13. kesäkuuta –Ban Ki-moon, eteläkorealainen YK:n pääsihteeri
20. kesäkuuta –Suzanne Osten, ruotsalainen ohjaaja ja käsikirjoittaja (k.2024)
20. kesäkuuta –Jarmo Rantanen, Tampereen kaupunginjohtaja 1985–2007
21. kesäkuuta –Ray Davies, englantilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi ("The Kinks")
22. kesäkuuta –Gérard Mourou, vuoden 2018Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
26. kesäkuuta –Paavo Piskonen, suomalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k.2010)

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta –Michel Polnareff, ranskalainen laulaja-lauluntekijä
8. heinäkuuta –Juhani Palmu, suomalainen taidemaalari (k.2024)
17. heinäkuuta –Carlos Alberto, brasilialainen jalkapalloilija (k.2016)
19. heinäkuuta –Aulikki Oksanen, suomalainen kirjailija
21. heinäkuuta –Claes Borgström, ruotsalainen asianajaja ja tasa-arvovaltuutettu (k.2020)
27. heinäkuuta –Raimo Einari Anttila, suomalainen juristi ja tuomari (k.2008)
27. heinäkuuta –Johan C. Løken, norjalainen poliitikko (k.2017)
28. heinäkuuta –Markku Envall, suomalainen kirjallisuudentutkija
31. heinäkuuta –Robert Merton, vuoden 1997Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
1. elokuuta –Hans Mosesson, ruotsalainen näyttelijä (k.2023)
2. elokuuta –Karin Värmefjord, ruotsalainen poliisimestari (k.1989)
9. elokuuta –Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k.1980)
11. elokuuta –Ian McDiarmid, skotlantilainen näyttelijä, tunnetaanKeisari Palpatinen roolista
19. elokuuta –Seppo Ahti,Bisquit, suomalainen pakinoitsija, kirjailija ja käsikirjoittaja
20. elokuuta –Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k.1991)
21. elokuuta –Kari S. Tikka, suomalainen lakimies ja professori (k.2006)
25. elokuuta –Ebbe Lundgaard, tanskalainen poliitikko
5. syyskuuta –Esko Roine, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
7. syyskuuta –Bertel Haarder, tanskalainen poliitikko
10. syyskuuta –Mikko Kuoppa, suomalainen poliitikko
11. syyskuuta –Serge Haroche, vuoden 2012Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko
11. syyskuuta –Everaldo Marques da Silva, brasilialainen jalkapalloilija (k.1974)
12. syyskuuta –Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
13. syyskuuta –Sirkka Lekman, suomalainen opettaja, siluettitaiteilija ja kokoomuslainen poliitikko
13. syyskuuta –Christopher Wegelius, suomalainen asianajaja ja esteratsastaja
21. syyskuuta –Pekka Aikio, suomensaamelainen poliitikko,Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja
21. syyskuuta –Caleb Deschanel, yhdysvaltalainen elokuvaaja
21. syyskuuta –Barry White, yhdysvaltalainen muusikko (k.2003)
24. syyskuuta –Bernd Bransch, saksalainen jalkapalloilija (k.2022)
25. syyskuuta –Michael Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. syyskuuta –Seija Simola, suomalainen laulaja (k.2017)
27. syyskuuta –Iiro Viinanen, suomalainen poliitikko, ministeri ja vakuutusyhtiöPohjolan ent. pääjohtaja
30. syyskuuta –Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k.2006)
30. syyskuuta –Bernd Meinunger, saksalainen kevyen musiikin sanoittaja

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta –Yngvar Numme, norjalainen laulaja ja revyyohjaaja (k.2023)
1. lokakuuta –Antti Tuuri, suomalainen kirjailija
2. lokakuuta –Vernor Vinge, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä ja tieteiskirjailija (k.2024)
3. lokakuuta –Arja Havakka, suomalainen muusikko
6. lokakuuta –Eero Raittinen, suomalainen muusikko
15. lokakuuta –Haim Saban, israelilais-yhdysvaltalainen liikemies ja televisioalan vaikuttaja
15. lokakuuta –David Trimble, vuoden 1998Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen poliitikko (k.2022)
20. lokakuuta –Clive Hornby, brittiläinen näyttelijä (k.2008)
21. lokakuuta –Jean-Pierre Sauvage, vuoden 2016Nobelin kemianpalkinnon saanut ranskalainen kemisti
25. lokakuuta –Jon Anderson, englantilainen muusikko
27. lokakuuta –Eero Huovinen, suomalainen piispa
28. lokakuuta –Coluche, ranskalainen näyttelijä ja koomikko (k.1986)
29. lokakuuta –Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija (k.2024)
31. lokakuuta –Richard Friedman ("Kinky Friedman"), yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, kirjailija ja poliitikko (k.2024)
3. marraskuuta –Esa Kari Simonen,Robin, suomalainen iskelmälaulaja (k.2024)
5. marraskuuta –Jarl-Thure Eriksson, suomalainen fyysikko, professori jaTampereen teknillisen yliopiston rehtori
7. marraskuuta –Pekka Vennamo, suomalainen ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
9. marraskuuta –Else Bugge Fougner, norjalainen poliitikko
10. marraskuuta –Tim Rice, englantilainen sanoittaja
19. marraskuuta –Ted Ström, ruotsalainen taiteilija
20. marraskuuta –Erkki ”Hyeena” Hämäläinen, suomalainen kirjailija (k.1999)
20. marraskuuta –David Christopher McGough, brittiläinen katolinen piispa (k.2023)
1. joulukuuta –John Densmore, yhdysvaltalainen rumpali ("The Doors"), lauluntekijä ja näyttelijä
1. joulukuuta –Pia Perkiö, suomalainen kirjailija ja toimittaja
1. joulukuuta –Arja Saijonmaa, suomalainen laulaja ja näyttelijä
10. joulukuuta –Oddgeir Bruaset, norjalainen toimittaja, juontaja ja kirjailija
14. joulukuuta –Maija-Liisa Márton, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
17. joulukuuta –Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija, runoilija ja taidemaalari (k.1973)
21. joulukuuta –Maikki Harjanne, suomalainen kirjailija (k.2024)
23. joulukuuta –Jukka Kemppinen, suomalainen lakimies ja runoilija
26. joulukuuta –Jane Lapotaire, englantilainen näyttelijä
28. joulukuuta –Kary Mullis, vuoden 1993Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k.2019)
30. joulukuuta –Jean Fergusson, englantilainen näyttelijä (k. 2019)
31. joulukuuta –Kristin Hille Valla, norjalainen poliitikko

Kuolleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

12. tammikuuta –Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti (s.1879)
23. tammikuuta –Edvard Munch,norjalainen taidemaalari (s.1863)
1. helmikuuta –Piet Mondrian, alankomaalainen taidemaalari (s.1872)
6. helmikuuta –Samuli Paulaharju suomalainen opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s.1875)
10. helmikuuta –Kustaa Pihlajamäki, suomalainen painija (s.1902)
13. helmikuuta –Antero Suonio, suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä (s.1897)
16. helmikuuta –Carl August Ehrensvärd, ruotsalainen kreivi, amiraali ja poliitikko (s.1858)
23. helmikuuta –Hugo Suolahti, suomalainen poliitikko, filologi ja Helsingin yliopiston rehtori (s.1874)
26. helmikuuta –Karl Emil Malmelin, suomalainen tontinomistaja ja murhaaja (s. 1872)
29. helmikuuta –Pehr Evind Svinhufvud, Suomen kolmas presidentti (s.1861)
6. maaliskuuta –Anders Nummedal, norjalainen arkeologi (s.1867)
11. maaliskuuta –Viktor Ahokallio, suomalainen tukkukauppias (s. 1869)
22. maaliskuuta –Karl Koller, itävaltalais-amerikkalainen silmälääkäri,paikallispuudutuksen keksijä (s.1857)

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

20. huhtikuuta –Elmer Gedeon, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (s.1917)
15. toukokuuta –Sergei,Ivan Nikolajevitš Stragorodski, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja (s.1867)
28. toukokuuta –Katri Vala, suomalainen runoilija (s.1901)
15. kesäkuuta –Håkon Five, norjalainen poliitikko (s.1880)
17. kesäkuuta –Carl-Birger Kvikant, suomalainen kapteeni ja Mannerheim-ristin ritari (s.1912)
21. kesäkuuta –Unto Turpeinen, suomalainen pesäpalloilija (s. 1909)
23. kesäkuuta –Eduard Dietl, saksalainen kenraali (s.1890)