Movatterモバイル変換

ホーム

Siirry sisältöön

1943

Wikipediasta

Vuosisadat	1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku 1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet	1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899 1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909 1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919 1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929 1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939 1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949 1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959 1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969 1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979 1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989 1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999 2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

Vuosi1943 oli normaalivuosi, joka alkoi perjantaista.

Tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

11. tammikuuta –Yhdysvallat jaBritannia luopuivat aluevaatimuksistaanKiinassa.
14. tammikuuta – Yhdysvaltain presidenttiFranklin Delano Roosevelt matkusti ensimmäisenä USA:n presidenttinä lentokoneella. Hän tapasiWinston Churchillin Casablancassa Marokossa.
18. tammikuuta –Varsovan gheton kansannousu alkoi.
21. tammikuuta −Edistyspuolueen kansanedustaja, metsätieteilijä ja entinen pääministeriA. K. Cajander kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli professoriKalle Kauppi.
23. tammikuuta – Britit valloittivatTripolin Pohjois-Afrikassa.
27. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen omin voimin suoritettu ilmahyökkäys Saksaan, 50 konetta pommittiWilhelmshavenia.
30. tammikuuta –Adolf Hitler siirsisotalaivaston ylipäällikön suuramiraaliErich Raederin syrjään ja nimitti tämän tilalle suuramiraaliKarl Dönitzin.
31. tammikuuta –Ossi Elstelän ohjaamaelokuvaKatariina ja Munkkiniemen kreivi sai ensi-iltansa. Pääosissa olivatLeif Wager jaRegina Linnanheimo.
2. helmikuuta –Stalingradin taistelu päättyi Saksan 6. armeijan antautumiseen.
3. helmikuuta –Päämajassa Mikkelissä pidettiin Suomen ylimmän poliittisen ja sotilasjohdon yhteinen neuvottelu, jossa todettiin, että Suomen oli pyrittävä irti tappiolliselta näyttävästä sodasta, mutta tämän tuli tapahtua mahdollisimman vaarattomasti. Päämajan tiedustelupäällikkö everstiAladár Paasonen totesi alustuksessaan Saksan häviävän suursodan ja että Suomi saisi olla tyytyväinen, mikäli se selviäisi sodasta edes vuoden 1940Moskovan rauhan ehdoin.
9. helmikuuta – Yhdysvallat ilmoittiGuadalcanalin valloitetuksikuusikuukautisen taistelun jälkeen.
11. helmikuuta – EverstiAladár Paasonen teki eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selkoa sodan siihenastisesta kulusta ja odotettavissa olevasta kehittymisestä. Monet kansanedustajat syyttivät realistisen selostuksen antanutta Paasostatappiomielialan lietsomisesta.
14. helmikuuta – Neuvostoliitto vapauttiRostovin.
15. helmikuuta –Risto Ryti valittiin uudelleen Suomen tasavallan presidentiksi. Vaalin toimittivat vuosien1937 ja1940 valitsijamiehet.
16. helmikuuta – Neuvostoliiton talvioffensiivi valloitti jälleenHarkovan.
18. helmikuuta – Saksan propagandaministeriJoseph Goebbels julisti ”totaalisen sodan”.
19. helmikuuta –Kasserinen solan taistelu:Rommelin Afrika Korps käynnisti vastahyökkäyksen yhdysvaltalaisjoukkoja vastaanTunisiassa, Yhdysvaltain ensimmäinen merkittävä häviö.
20. helmikuuta – TulivuoriParícutin muodostui Meksikoon yllättäen alkaneessa purkauksessa.
28. helmikuuta –Operaatio Gunnerside: Norjan vastarinta hyökkäsi raskasvesitehdasta vastaanVemorkissa.
1. maaliskuuta –Heinz Guderian nimitettiin panssarijoukkojen tarkastajaksi.
2. maaliskuuta – Bismarckin meren taistelu: Yhdysvaltain ja Australian ilmavoimat tuhosivat japanilaisten täydennyssaattueen. Japani menetti kaikki kahdeksan kuljetusalusta, neljä hävittäjää ja 2 890 miestä.
5. maaliskuuta – ProfessoriEdwin Linkomies muodosti uudenhallituksen.Isänmaallinen kansanliike jätettiin hallituksen ulkopuolelle ja ulkoministeriksi tuliRolf Wittingin tilalleHenrik Ramsay.
7. maaliskuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto myönsiJosif Stalinille Neuvostoliiton marsalkan arvonimen.
14. maaliskuuta –Risto Orkon ohjaama elokuvaJees ja just sai ensi-iltansa. Elokuva pohjautuiArmas J. Pullan teoksiin”Ja pöh!” sanoi sotamies Ryhmy ja”Ole viisaasti höperö!” sanoi vääpeli Ryhmy.
14. maaliskuuta −17. maaliskuuta − MajuriJukka Puustisen johtama 581 miehen vahvuinen sissiosasto tuhosiRukajärven suunnalla venäläisen 27. divisioonanJeljärven huoltotukikohdan ja rautatieasema-alueen. Suomalaisten tappiot retkellä olivat 32 kaatunutta ja vangiksi jäänyttä.
15. maaliskuuta –Itä-Karjalan sotilashallinnon esikunta siirrettiinJoensuusta Äänislinnaan.
25. maaliskuuta –Hankoon perustettiin vastaanottoleiriinkeriläistä siirtoväkeä varten. Toinen leiri perustettiinLohjalle 31. maaliskuuta.
26. maaliskuuta –Kommodorinsaarten taistelu: Yhdysvaltain laivasto havaitsi Japanin täydennyskuljetuksenAleutteihin kuuluvalleKiskan saarelle.
29. maaliskuuta – Ensimmäiset inkeriläiset saapuivat VironPaldiskista laivalla Hankoon.

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta –Stutthofin keskitysleirillä puhkesi toinen pilkkukuume-epidemia.SS:n tietojen mukaan kesäkuun puoliväliin mennessä 1 100 vankia oli sairaalaparakeissa. Leirin johto kuitenkin halusi piilotella kuolinsyitä keskitysleirien tarkastuselimiltä ja paikalliselta väestöltä ja rekisteröi vain 18 kuolemantapausta pilkkukuumeesta johtuneeksi. Syyskuuhun mennessä noin 1 500 vankia oli kuollut tautiin.
5. huhtikuuta –Gestapo pidätti saksalaisen pastoriDietrich Bonhoefferin. Hänet teloitettiin Hitlerin käskystä 9. huhtikuuta 1945.
6. huhtikuuta –Antoine de Saint-Exupéryn kirjaPikku prinssi julkaistiin. Hän liittyi lentäjänäVapaan Ranskan ilmavoimiin ja katosi tiedustelulennolla Välimerellä heinäkuun lopulla 1944.
7. huhtikuuta – Italian diktaattoriBenito Mussolini vierailiAdolf Hitlerin luona. Huhtikuun aikana Saksassa vierailivat myösUnkarin valtionpäämiesMiklos Horthy (17. huhtikuuta), Norjan johtajaVidkun Quisling (19. huhtikuuta) jaSlovakian presidenttiJosef Tiso (23. huhtikuuta).
13. huhtikuuta – Itä-Puolasta läheltäKatynia löydettiin vuodelta 1940 peräisin olleet noin 4000 puolalaisen upseerin joukkohaudat. Puolan pakolaishallitus vaati Neuvostoliitolta selvitystä vuonna1939 vangittujen puolalaisten kohtalosta jakansainvälisen Punaisen Ristin tutkimuksia asiassa, minkä seurauksena Neuvostoliitto katkaisi suhteensa pakolaishallitukseen. Saksa käytti löytöä hyväkseen Neuvostoliiton vastaisessapropagandassaan.
19. huhtikuuta – Saksalaiset joukot hyökkäsivätVarsovan ghettoon pidättääkseen jäljelle jääneetjuutalaiset, mikä aloittiVarsovan gheton kansannousun.
19. huhtikuuta – SekatyömiesToivo Koljonen tuomittiinHuittisten käräjilläkuolemaan kuudestamurhasta ja teloitettiinTurussa myöhemmin vuoden aikana. Koljonen oli viimeinen Suomessa siviilirikoksista kuolemaan tuomittu ja teloitettu henkilö.
22. huhtikuuta –Albert Hofmann havaitsiLSD:n hallunogeeniset ominaisuudet.
24. huhtikuuta – Saksan itärintamalla ollutsuomalainen SS-pataljoona päätettiin kotiuttaa.
4. toukokuuta – KirjailijaJarno Pennanen pidätettiin ja tuomittiinkuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta ja valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta viholliselle. Tuomion taustalla oli Pennasen toimintaSNS-seurassa.
11. toukokuuta – Yhdysvallat hyökkäsiAttulle Aleuteilla karkottaakseen sitä miehittäneet japanilaiset.
13. toukokuuta – Saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa.
16. toukokuuta –Operaatio Chastise: RAF:nDam Bustersien hyökkäys saksalaisia Moehnen, Sorpen ja Ederin patoja vastaanRuhrin alueella.
19. toukokuuta –Lotta Svärd -järjestön puheenjohtajaFanni Luukkonen vieraili Adolf Hitlerin päämajassa Kotkanpesässä ja sai saksalaisen Kotka-ritarikunnan ristin tunnustuksena ”bolsevismia vastaan käydystä taistelusta”.
21. toukokuuta – Ruotsi solmi diplomaattisuhteetLontoossa olleenNorjan pakolaishallituksen kanssa.
22. toukokuuta – Neuvostoliitto lakkauttiKominternin.
2. kesäkuuta –Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan. Pataljoonan kotiinpaluujuhla oli 3. kesäkuuta TampereellaPyynikin kentällä. Kotiinpaluun jälkeen pataljoona lakkautettiin 11. heinäkuuta 1943 ja sotilaat sijoitettiin eri joukko-osastoihin.
4. kesäkuuta – SotilasvallankaappausArgentiinassa,Ramon Castillo syöstiin vallasta.
4. kesäkuuta –Puolustusvoimain lippujuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.
11. kesäkuuta –Heinrich Himmler määräsi Varsovan juutalaisghetot tuhottaviksi.
11. kesäkuuta – Vahvasti linnoitettuSisilian eteläpuolella sijaitsevaPantellerian saari antautui liittoutuneille.
26. kesäkuuta –Neuvostopartisaanit surmasivat yli 30 siviiliä useisiinSuomussalmen kyliin tekemissään hyökkäyksissä.

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. heinäkuuta – Neuvostoliittolainen partisaaniosasto väijytti aamuyölläInarin Laanilassa linja-auton ja teki iskun läheiseen kestikievariin. Useita siviilejä sai surmansa, joukossaOulun hiippakunnan piispaYrjö Wallinmaa.
5. heinäkuuta –Kurskin taistelu alkoi kello 4.40.
10. heinäkuuta – Liittoutuneiden maihinnousuSisiliassa alkoi.
11. heinäkuuta – Suomalaiset SS-miehet olivat viimeistä kertaa koollaHangossa. Miehet siirtyivät Suomen omiin joukko-osastoihin.
12. heinäkuuta –Kurskin taistelun suurin panssaritaistelu 1 500 panssarivaunun kesken, Neuvostoliitto menetti 322 vaunua, saksalaiset vähemmän.
15. heinäkuuta –Kurskin taistelun vastahyökkäys käynnistyi Neuvostoliiton keskisellä rintamalla.
19. heinäkuuta –Roomaa pommitettiin ensimmäisen kerran sodassa.
24. heinäkuuta –Operaatio Gomorrah:britit jakanadalaiset pommittivatHampuria öisin, amerikkalaiset päivisin. Marraskuuhun mennessä yli 50 000 ihmistä sai surmansa ja 280 000 rakennusta tuhoutui.
25. heinäkuuta –Italian Gran Consiglio del Fascismon vedettyä tukensaBenito Mussolinilta hänet pidätettiin ja marsalkkaPietro Badoglio asetettiin maan johtoon. Maahan julistettiin poikkeustila ja neuvottelut Liittoutuneiden kanssa aloitettiin.
27. heinäkuuta – Hampurin pommitus vähän ennen puoltayötä aiheutti tulimyrskyn, joka surmasi 40 000 ja poltti 21 km² kaupungin keskustasta.
11. elokuuta – Neuvostoliiton joukot saavuttivat jälleenHarkovan.
13. elokuuta –Winston Churchill,Franklin D. Roosevelt jaWilliam Lyon Mackenzie King aloittivatQuebecin ensimmäisen konferenssin.
17. elokuuta – USA:n 7. armeija kenraaliGeorge S. Pattonin komentamana saapuiMessinaan, brittien 8. armeija sotamarsalkkaBernard L. Montgomeryn komentamana muutama tunti myöhemmin. KokoSisilia oli näin liittoutuneiden hallussa.
17. elokuuta – Yhdysvaltain ja Kanadan joukot nousivat maihinKiskalle, jonka japanilaiset ovat evakuoineet jo heinäkuussa.
20. elokuuta – 33 poliittista vaikuttajaa, ns.rauhanoppositio, jätti presidentti Risto Rytillekirjelmän, jossa vaadittiin pikaista rauhaa. Salaiseksi tarkoitettu kirjelmä vuoti ruotsalaisenDagens Nyheterin kautta julkisuuteen ja herätti kohun Saksan johdossa.
28. elokuuta –Helsingin Puhelinyhdistyksen Kasarmikadun toimitalossa räjähti viisi pommia. Pommien asettajia ei saatu selville.
29. elokuuta – Saksalaiset hajottivatTanskan hallituksen sen kieltäydyttyä rikkomasta lakkoja ja osoitettua tyytymättömyyttä miehitysvaltaa vastaan.
3. syyskuuta – Liittoutuneet nousivat maihinItalian mantereelle Montgomeryn johdolla.
4. syyskuuta –Josif Stalin rehabilitoi ortodoksisen kirkon. Hän tapasi metropoliitta Sergiuksen, keskusteli tämän kanssa pitkään ystävällisesti ja määräsiPyhän synodin perustettavaksi uudelleen.^[1]
8. syyskuuta – KenraaliDwight D. Eisenhower julkisti Italian kanssa viisi päivää aiemmin allekirjoitetunCassibilen aselevon, jolla Italia käytännössä antautui.
23. syyskuuta –Italian sosiaalinen tasavalta (Salòn tasavalta) perustettiin Pohjois-Italiaan, johtajanaan saksalaisten kommandojen vapauttamaBenito Mussolini.
28. syyskuuta – Saksan sodanjohto antoi määräyksenOhje 50, joka käsitti valmistautumisen puolustustoimenpiteisiin siltä varalta, että Suomen puolustus romahtaa ja Neuvostoliitto valtaa Etelä-Suomen – Suomea vastaan käytävän sodan mahdollisuutta ei käskyssä huomioitu. Tällöin puolustus ryhmitettäisiin uudelle linjalleKaresuvanto–Ivalo–Petsamo. Petsamo tuli pitää joka tilanteessa: kaivoksesta saatavanikkeli oli elintärkeää Saksan sotateollisuudelle.
28. syyskuuta – OmpelijaMartta Koskinen teloitettiinMalmilla Helsingin mlk:ssa tuomittuna osallistumisestaSKP:n maanalaiseen toimintaan. Hän oli viimeinen Suomessa oikeuden päätöksellä teloitettu nainen.

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

13. lokakuuta – Italian uusi hallitus liittyi liittoutuneisiin ja julisti sodan Saksalle.
14. lokakuuta – Suomessa vieraillut saksalainen kenraaliAlfred Jodl vaati Suomea taistelemaan Saksan rinnalla sodan loppuun saakka.
14. lokakuuta –Sobibórin tuhoamisleirin juutalaisten vankien onnistui nousta kapinaan. Leirin vastarintamiehet tappoivat 11SS-miestä ja joukon ukrainalaissyntyisiä vartijoita. Noin puolet leirin 600 senhetkisestä vangista pääsi karkuun. Vangeista suurin osa saatiin kiinni, mutta noin 50 säilyi vapaina sodan loppuun. SS:n päällikköHeinrich Himmler käski kapinan jälkeen sulkea ja hävittää leirin ja istuttaa puita sen paikalle.
22. lokakuuta –RAF pommittiKasselia.
26. lokakuuta –Valtion tiedoituslaitos ilmoitti raportissaan sodan pitkittymisen lisänneen sodanvastaista mielialaa ja yleistä levottomuutta suomalaisten keskuudessa.
1. marraskuuta – Operaatio Goodtime: Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin BougainvillessäSalomonsaarilla.
3. marraskuuta – Yli 18 000 juutalaista ammuttiinMajdanekin keskitysleirissä.
3. marraskuuta – SosiaaliministeriK.-A. Fagerholm sanoi puheessaan Helsingin Työväenyhdistyksen Norja-illanvietossa, että Suomessa ei tunneta sympatiaa Natsi-Saksaa kohtaan ja ylisti norjalaisten vastarintataistelijoiden toimintaa saksalaisia miehittäjiä vastaan. Saksa vaati Fagerholmin erottamista hallituksesta.
15. marraskuuta –Heinrich Himmler määräsiromanit asetettavaksi samalle tasolle kuin juutalaiset ja vietäviksi keskitysleireille.
16. marraskuuta – 160 USAF:n pommittajaa iski vesivoimalaitokseen ja raskasvesitehtaalleNorjan Vemorkissa.
18. marraskuuta – 440 RAF:n pommittajaa iskiBerliiniin, aiheuttaen vain vähäistä tuhoa ja surmaten 131. RAF menetti yhdeksän konetta.
20. marraskuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihinKiribatilla Tarawan ja Makinin atolleilla.
20. marraskuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläsAleksandra Kollontai ilmoitti Ruotsin ulkoministeriölle, että Neuvostoliiton johto on valmis keskustelemaan Suomen edustajien kanssa rauhasta, mikäli suomalaiset ovat tähän halukkaita, ja että Neuvostoliiton tarkoituksena ei ole tehdä Suomestaprovinssia, ellei Suomen tuleva politiikka Neuvostoliittoa siihen pakota.
21. marraskuuta – HöyrylaivaOulu II katosi miehistöineen Perämerellä.
22. marraskuuta – PresidenttiFranklin D. Roosevelt, pääministeriWinston Churchill ja Kiinan tasavallan johtajaTšiang Kai-šek tapasivatKairossa.
22. marraskuuta – Ranskalaiset vapauttivatLibanonin hallituksen jäsenet, jotka olivat 1941 julistaneet maan itsenäiseksi. Päivää pidetään maan itsenäisyyden virallisena tunnustuksena.
27. marraskuuta – KirjailijaHella Wuolijoki tuomittiinvakoilusta jamaanpetoksesta elinkautiseenkuritushuonerangaistukseen. Neuvostoliiton Suomeendesanttina lähettämäKerttu Nuorteva ja hänen avustajansaValtteri Teerikangas tuomittiin vakoilustakuolemaan. Tuomiot lähetettiinsotaylioikeuden vahvistettaviksi. Kuolemantuomioita ei kuitenkaan ehditty panna täytäntöön ennenMoskovan välirauhaa.
28. marraskuuta –Teheranin konferenssi: Roosevelt, Churchill ja Stalin tapasivatTeheranissa neuvotellakseen sotastrategiasta ja sopivat kesäkuun1944 maihinnoususta Eurooppaan.
1. joulukuuta – Saksa vaati takeita siitä, ettei Suomi ryhdy Neuvostoliiton kanssa neuvotteluihin erillisrauhasta.
4. joulukuuta –Jugoslaviassa vastarintajohtajaTito julisti väliaikaisen Jugoslavian demokraattisen hallituksen perustetuksi.
17. joulukuuta – SosiaaliministeriK.-A. Fagerholm erosi hallituksesta.
24. joulukuuta – KenraaliDwight D. Eisenhower nimitettiin liittoutuneiden ylipäälliköksi.
28. joulukuuta –Biskajanlahden taistelu käytiin Britannian kuninkaallisen laivaston risteilijöiden ja Kriegsmarinen välillä
29. joulukuuta – Suomi torjui Saksan vaatiman liittosopimuksen.
31. joulukuuta –Vuosalmen linja-autoturma.

Syntyneitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta –Pekka Koskinen, suomalainen rikosoikeuden professori (k.2011)
4. tammikuuta –Egon Schultz, itäsaksalainen rajavartioston kersantti (k.1964)
10. tammikuuta –Eero Murtomäki, suomalainen valokuvaaja ja kirjailija
14. tammikuuta –Mariss Jansons, latvialainen kapellimestari (k.2019)
14. tammikuuta –Ralph M. Steinman, vuoden 2011Nobelin lääketieteen palkinnon saanut kanadalainen immunologi ja solubiologi (k.2011)
17. tammikuuta –Aarno ”Loka” Laitinen, suomalainen toimittaja (k.2021)
19. tammikuuta –Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja (k.1970)
20. tammikuuta –Torkjell Berulfsen, norjalainen toimittaja (k.2024)
20. tammikuuta –Einar Førde, norjalainen poliitikko (k.2004)
22. tammikuuta –Wilhelm Genazino, saksalainen kirjailija (k.2018)
24. tammikuuta –Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.1969)
25. tammikuuta –Tobe Hooper, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k.2017)
27. tammikuuta –Sirkka-Liisa Lonka, suomalainen taidemaalari ja graafikko
28. tammikuuta –Marie-Louise Pleiss (”Ria Bartok”), ranskalainen yé-yé-laulaja (k.1970)
28. tammikuuta –Tytti Parras, suomalainen kirjailija (k.2018)
28. tammikuuta –Dick Taylor, brittiläinen rock-basisti
29. tammikuuta –Irma Urrila, suomalainen laulaja
30. tammikuuta –Ilpo Mansnerus, suomalainenhuilisti ja kapellimestari
31. tammikuuta –Ragnhild Nilstun, norjalainen kirjailija
31. tammikuuta –Joan Spillane, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja
1. helmikuuta –Rauno Keltanen, suomalainen laulaja, laulunopettaja ja kuoronjohtaja
2. helmikuuta –Per Gahrton, ruotsalainen vihreä poliitikko (k.2023)
3. helmikuuta –Jere Lahti, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja kansanedustaja (k.2020)
3. helmikuuta –Eero Pilkama, suomalainen toimittaja ja toimitusjohtaja
3. helmikuuta –Laila Räikkä, suomalainen näyttelijä
4. helmikuuta –Hallvard Bakke, norjalainen poliitikko (k.2024)
7. helmikuuta –Einari Vidgrén, suomalainen teollisuusneuvos ja metsäkoneyrityksen perustaja (k.2010)
9. helmikuuta –Joseph Stiglitz, vuoden 2001ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti
15. helmikuuta –Griselda Blanco, kolumbialainen huumekauppias (k.2012)
15. helmikuuta –Juhani Suomi, suomalainen politiikan tutkija
17. helmikuuta –Tapio Parkkinen, suomalainen dramaturgi ja käsikirjoittaja
19. helmikuuta –Tim Hunt, vuoden 2001Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti
20. helmikuuta –Mike Leigh, englantilainen elokuvaohjaaja
20. helmikuuta –Tapani Mörttinen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
22. helmikuuta –Horst Köhler,Saksan liittopresidentti 2004–2010 (k.2025)
25. helmikuuta –Olli Alho, suomalainen radiojohtaja
25. helmikuuta –George Harrison, englantilainen muusikko (”The Beatles”) (k.2001)
25. helmikuuta –Jukka Kajava, suomalainen kriitikko (k.2005)
1. maaliskuuta –Matti Pelttari, suomalainen poliitikko ja Rovaniemen kaupunginjohtaja (k.2018)
8. maaliskuuta –Lynn Rachel Redgrave, brittiläinen näyttelijä (k.2010)
9. maaliskuuta –Bobby Fischer, yhdysvaltalainen šakinpelaaja (maailmanmestari) (k.2008)
15. maaliskuuta –David Cronenberg, kanadalainen elokuvaohjaaja
15. maaliskuuta –Tuula Elomaa, suomalainen näyttelijä
16. maaliskuuta –Harry van Hoof, alankomaalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikin sovittaja (k.2024)
16. maaliskuuta –Johannes Koroma, Teollisuuden ja Työnantajain keskusliiton ensimmäinen toimitusjohtaja 1993–2003
16. maaliskuuta –Kirsti Muinonen, suomalainen taidemaalari
17. maaliskuuta –Alpo Ruuth, suomalainen kirjailija (k.2002)
19. maaliskuuta –Mario J. Molina, vuoden1995 Nobelin kemianpalkinnon saanut meksikolainen kemisti (k.2020)
19. maaliskuuta –Mario Monti, italialainen komissaari
20. maaliskuuta –Eino Siuruainen, suomalainen poliitikko
23. maaliskuuta –Nils-Aslak Valkeapää, saamelainen taiteilija (k.2001)
28. maaliskuuta –Conchata Ferrell, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2020)
29. maaliskuuta –Evangelos Odysseas Papathanassiou,Vangelis, kreikkalainen elektronisen musiikin säveltäjä (k.2022)
29. maaliskuuta –Eric Idle, brittiläinen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja muusikko (Monty Python)
29. maaliskuuta –John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri 1990–1997
29. maaliskuuta –Jarmo Porola, suomalainen televisiotuottaja (k.2005)
31. maaliskuuta –Christopher Walken, yhdysvaltalainen näyttelijä

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta –Ulla Sandbæk, tanskalainen poliitikko (k.2025)
3. huhtikuuta –Peter Benson, brittiläinen näyttelijä (k.2018)
3. huhtikuuta –Jonathan Lynn, brittiläinen televisiokäsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja
7. huhtikuuta –Seppo Rustanius, suomalainen elokuvaohjaaja (k.2024)
11. huhtikuuta –Poul Nielson, tanskalainen poliitikko
14. huhtikuuta –Brian Law, brittiläinen kapellimestari, kuoronjohtaja, urkuri ja cembalisti
15. huhtikuuta –Ritva Grunberg, suomalainen keraamikko (k.2015)
15. huhtikuuta –Robert Lefkowitz, vuoden 2012Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri ja tieteilijä
16. huhtikuuta –Erkki Liikanen, suomalainen muusikko ja juontaja
16. huhtikuuta –Tuula Nyman, suomalainen näyttelijä (k.2014)
22. huhtikuuta –Janet Evanovich, yhdysvaltalainen kirjailija
22. huhtikuuta –Louise Glück, vuoden 2020Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut yhdysvaltalainen esseisti ja runoilija (k.2023)
26. huhtikuuta –Mikko Elo, suomalainen poliitikko
28. huhtikuuta –Jacques Dutronc, ranskalainen laulaja, lauluntekijä, kitaristi, säveltäjä sekä näyttelijä
5. toukokuuta –Michael Palin, brittiläinen koomikko, näyttelijä ja kirjailija
5. toukokuuta –Claes-Bertil Ytterberg, ruotsalainen piispa
6. toukokuuta –Andreas Baader, saksalainen terroristi (k.1977)
9. toukokuuta –Pirkko Talvio-Jaatinen, suomalainen kääntäjä ja kirjailija
13. toukokuuta –Johan Bargum, suomalainen kirjailija
14. toukokuuta –Jack Bruce, skotlantilainen rock- ja jazzmuusikko, bassokitaristi, laulaja ja sellisti (k.2014)
14. toukokuuta –Ólafur Ragnar Grímsson,Islannin presidentti 1996–2016
14. toukokuuta –Pekka Laiho, suomalainen näyttelijä (k.2023)
16. toukokuuta –Ove Kindvall, ruotsalainen jalkapalloilija (k.2025)
16. toukokuuta –Sakari Warsell, suomalainen radiotoimittaja ja muusikko
20. toukokuuta –Albano Carrisi, italialainen muusikko
20. toukokuuta –Pentti-Oskari Kangas, suomalainen muusikko ja matkailuyrittäjä
20. toukokuuta –Antti Siltavuori, suomalainen teollinen muotoilija
21. toukokuuta –John Dalton, brittiläinen basisti
22. toukokuuta –Betty Williams, vuoden 1976Nobelin rauhanpalkinnon saanut pohjoisirlantilainen rauhanaktivisti (k.2020)
24. toukokuuta –James Levine, yhdysvaltalainen pianisti ja kapellimestari (k.2021)
27. toukokuuta –Priscilla Maria Veronica White (”Cilla Black”), englantilainen laulaja (k.2015)
2. kesäkuuta –Charles Haid, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. kesäkuuta –Crescenzio Sepe, italialainen katolinen arkkipiispa jakardinaali
6. kesäkuuta –Richard Smalley, vuoden 1996Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k.2005)
7. kesäkuuta –Juhani Syrjä, suomalainen kirjailija
15. kesäkuuta –Poul Nyrup Rasmussen, Tanskan pääministeri 1993–2001
17. kesäkuuta –Barry Manilow, yhdysvaltalainen muusikko
19. kesäkuuta –Jussi Kylätasku, suomalainen kirjailija (k.2005)
21. kesäkuuta –Maria Rosa Marco,Salomé, espanjalainen laulaja
22. kesäkuuta –J. Michael Kosterlitz, vuoden 2016Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko ja professori
22. kesäkuuta –Gordon Matta-Clark, yhdysvaltalainen kuvataiteilija (k.1978)
23. kesäkuuta –James Levine, yhdysvaltalainen kapellimestari ja pianisti (k.2021)
23. kesäkuuta –Albert Pintat, Andorran hallituksen päämies 2005–2009
28. kesäkuuta –Klaus von Klitzing, vuoden 1985Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko
30. kesäkuuta –Rock-Jerry (oik. Kaj Järnström), suomalainen muusikko

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta –Kurtwood Smith, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. heinäkuuta –Svein Sundsbø, norjalainen poliitikko
4. heinäkuuta –Carmelo Bosco, italialainen urheilutieteiden tutkija (k.2003)
4. heinäkuuta –Mary Kvidal, norjalainen poliitikko
4. heinäkuuta –Simo Parpola, suomalainen kielitieteilijä ja assyriologi
14. heinäkuuta –Eldbjørg Løwer, norjalainen poliitikko
15. heinäkuuta –Juha Karvonen, suomalainen liikuntalääketieteen dosentti
15. heinäkuuta –Maria Pellegrini, italialais-kanadalainen oopperalaulaja
17. heinäkuuta –Ola Solum, norjalainen elokuvaohjaaja (k.1996)
19. heinäkuuta –David Griffin, englantilainen näyttelijä
19. heinäkuuta –Thomas Sargent, vuoden 2011Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
21. heinäkuuta –Barbara Schlick, saksalainen oopperalaulaja
24. heinäkuuta –Mikko Ala-Leppilampi, suomalainen juoksija (k.2005)
25. heinäkuuta –Elina Ylivakeri, suomalainen malli ja varatuomari (k.1988)
26. heinäkuuta –Mick Jagger, brittiläinen muusikko (”The Rolling Stones”)
28. heinäkuuta –Finis Conner, yhdysvaltalainen liikemies
28. heinäkuuta –Maarit Niiniluoto, suomalainen toimittaja ja kirjailija
28. heinäkuuta –Richard Wright, englantilainen kosketinsoittajaPink Floyd -yhtyeen jäsen (k.2008)
29. heinäkuuta –Ralf Forsström, suomalainen lavastaja ja pukusuunnittelija
29. heinäkuuta –Michael Holm, saksalainen muusikko
30. heinäkuuta –Giovanni Goria, italialainen poliitikko, pääministeri 1987–1988 (k.1994)
2. elokuuta –Hilkka Lehtonen, suomalainen arkkitehti ja professori
3. elokuuta –Christina, Ruotsin prinsessa
4. elokuuta –Vicente Alberto Álvarez Areces, espanjalainen poliitikko (k.2019)
4. elokuuta –Ilari Paatso, suomalainen näyttelijä (k.1990)
10. elokuuta –Louis Brus, vuoden 2023Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti, nanomateriaalien tutkija (k.2026)
10. elokuuta –Ronnie Spector, yhdysvaltalainen laulaja (k.2022)
11. elokuuta –Pervez Musharraf,pakistanilainen kenraali ja presidentti (k.2023)
17. elokuuta –Mattiesko Hytönen, suomalainen televisiotoimittaja
17. elokuuta –Yukio Kasaya, japanilainen mäkihyppääjä
17. elokuuta –Robert De Niro, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. elokuuta –Hannu Mäkelä, suomalainen kirjailija
18. elokuuta –Gianni Rivera, italialainen jalkapalloilija
21. elokuuta –Herman Friele, norjalainen liikemies ja poliitikko
24. elokuuta –Jan Otto Andersson, suomalainen professori ja vasemmistoliittolainen poliitikko
24. elokuuta –Tuula Meisaari, suomalainen näyttelijä
26. elokuuta –Johan Hederstedt, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
27. elokuuta –Robert von Bahr, ruotsalainen musiikkituottaja ja levy-yhtiön johtaja
29. elokuuta –Peter von Bagh, suomalainen elokuvaohjaaja ja -historioitsija (k.2014)
29. elokuuta –Arthur B. McDonald, vuoden 2015Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko
30. elokuuta –Robert Crumb, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija
30. elokuuta –Jean-Claude Killy, ranskalainen alppihiihtäjä ja autourheilija
30. elokuuta –David Maslanka, yhdysvaltalainen säveltäjä (k.2017)
1. syyskuuta –Kirsti Kolle Grøndahl, norjalainen poliitikko
1. syyskuuta –Turo Unho, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja (k.2014)
5. syyskuuta –Marianne Jelved, tanskalainen poliitikko
6. syyskuuta –Richard Roberts, vuoden 1993Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti
6. syyskuuta –Roger Waters, englantilainen muusikko (”Pink Floyd”)
12. syyskuuta –Liisa Juhantalo, suomalainen kuvataiteilija (k.2025)
13. syyskuuta –Géza Szilvay, unkarilais-suomalainen musiikinopettaja ja musiikkivaikuttaja
14. syyskuuta –Antti Hammarberg (”Irwin Goodman”), suomalainen laulaja ja säveltäjä (k.1991)
14. syyskuuta –Marcos Valle, brasilialainen laulaja ja lauluntekijä
15. syyskuuta –Eine Joutsijoki, suomalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija (k.2020)
15. syyskuuta –Jussi Raittinen, suomalainen viihdemuusikko (k.2024)
15. syyskuuta –Jouni Uitto, suomalainen ihotautilääkäri ja professori (k.2022)
16. syyskuuta –Einar Niemi, norjalainen historian professori
17. syyskuuta –Anthony Zinni, yhdysvaltalainen merijalkaväen kenraali
18. syyskuuta –Sirpa Tabet, suomalainen kirjailija
20. syyskuuta –Jyrki Nousiainen, suomalainen näyttelijä
23. syyskuuta –Julio Iglesias, espanjalainen muusikko
24. syyskuuta –Tony Swartz, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2016)
28. syyskuuta –Kaarina Turunen, suomalainen näyttelijä
29. syyskuuta –Katarina Juselius, suomalainen taloustieteilijä
29. syyskuuta –Lech Wałęsa, vuoden 1983Nobelin rauhanpalkinnon saanut puolalainen sähköasentaja, poliitikko jaSolidaarisuus-liikkeen perustaja, Puolan presidentti 1990–1995
30. syyskuuta –Johann Deisenhofer, vuoden 1988Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

7. lokakuuta –Oliver North, yhdysvaltalainen politiikan kommentaattori, televisiojuontaja, sotahistorioitsija ja kirjailija
8. lokakuuta –R. L. Stine, yhdysvaltalainen kirjailija
11. lokakuuta –John Nettles, englantilainen näyttelijä
12. lokakuuta –Odd Einar Dørum, norjalainen poliitikko
18. lokakuuta –Birthe Rønn Hornbech, tanskalainen poliitikko
22. lokakuuta –Catherine Deneuve, ranskalainen näyttelijä
24. lokakuuta –Seppo Paakkunainen (”Paroni”), suomalainen jazzmuusikko
26. lokakuuta –Aulis Gerlander, suomalainen hallitusneuvos
29. lokakuuta –Norman Hunter, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja (k.2020)
30. lokakuuta –Antti Heikkilä, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovaikuttaja
30. lokakuuta –Seppo Mäkinen, suomalainen jääkiekkoilija
1. marraskuuta –Martti Palo, suomalainen näyttelijä (k.2009)
5. marraskuuta –Reima Kampman, suomalainen psykiatri,sivupersoonien tutkija (k.1992)
5. marraskuuta –Sam Shepard, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (k.2017)
7. marraskuuta –Arne Ruth, ruotsalainen päätoimittaja
7. marraskuuta –Michael Spence, vuoden 2001Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalais-kanadalainen ekonomisti
8. marraskuuta –Martin Peters, englantilainen jalkapalloilija ja valmentaja (k.2019)
12. marraskuuta –Julie Ege, norjalainen näyttelijä ja malli (k.2008)
13. marraskuuta –Martti Manninen, suomalainen virkamies ja tasavallan presidentin ent. neuvonantaja
21. marraskuuta –Jacques Laffite, ranskalainen kilpa-autoilija
29. marraskuuta –Danièle Ciarlet (”Zouzou”), ranskalainen malli, näyttelijä ja laulaja
1. joulukuuta –Finn Kydland, vuoden 2004Nobelin taloustieteen palkinnon saanut norjalainen ekonomisti
4. joulukuuta –Mikko Järvinen, suomalainen iskelmälaulaja
8. joulukuuta –Jim Morrison, yhdysvaltalainen muusikko (”The Doors”) (k.1971)
9. joulukuuta –Lasse Holm, ruotsalainen muusikko
9. joulukuuta –Roswitha Möhring, suomalainen malli ja muotinäytsten järjestäjä
11. joulukuuta –John Kerry, yhdysvaltalainen poliitikko ja ulkoministeri 2013–2017
12. joulukuuta –Richard Brixel, ruotsalainen kuvanveistäjä (k.2019)
16. joulukuuta –Steven Bochco, yhdysvaltalainen televisiotuottaja ja käsikirjoittaja (k.2018)
17. joulukuuta –Christopher Cazenove, brittiläinen näyttelijä (k.2010)
18. joulukuuta –Keith Richards, brittiläinen kitaristi (”The Rolling Stones”)
19. joulukuuta –Mulatu Astatke, etiopialainen muusikko ja säveltäjä
19. joulukuuta –Sam Kelly, brittiläinen näyttelijä (k.2014)
20. joulukuuta –Sirkka-Liisa Anttila, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
21. joulukuuta –Aimé Anthuenis, belgialainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja
23. joulukuuta –Silvia Sommerlath, Ruotsin kuningatar
23. joulukuuta –Harry Shearer, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. joulukuuta –Tarja Halonen, Suomen tasavallan 11. presidentti
30. joulukuuta –Erkki Komulainen, suomalainen kasvatustieteilijä
30. joulukuuta –Bror-Erik Wallenius, suomalainen urheilutoimittaja
31. joulukuuta –Pete Quaife, englantilainen muusikko (k.2010)

Kuolleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli:Luettelo vuonna 1943 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

7. tammikuuta –Mohammad Hassan Mirza, iranilainen kruununtavoittelija (s.1899)
7. tammikuuta –Nikola Tesla, kroatialainen fyysikko ja keksijä (s.1856)
8. tammikuuta –Andres Larka, virolainen kenraali ja poliitikko (s.1879)
8. tammikuuta –Kaarle Nordlund, Tampereen kaupunginjohtaja 1929–1943 (s.1889)
9. tammikuuta –Robin George Collingwood, brittiläinen filosofi ja historioitsija (s.1889)
9. tammikuuta –Nils Flyg, ruotsalainen poliitikko (s.1891)
12. tammikuuta –Heikki Tandefelt, suomalainen taidemaalari ja Suomenlinnan museon intendentti (s.1882)
14. tammikuuta –Paul Troupp, suomalainen näyttelijä ja laulaja-lauluntekijä (s. 1878)
19. tammikuuta –Arthur Natorp, ruotsalainen näyttelijä ja ohjaaja (s. 1890)
21. tammikuuta –A. K. Cajander, suomalainen metsätieteilijä ja poliitikko (s.1879)
26. tammikuuta –Nikolai Vavilov, venäläinen kasvitieteilijä ja geneetikko (s.1885)
28. tammikuuta –Pekka Leppänen, suomalainen kirjakauppias, valtiopäivämies ja nuorsuomalaisten kansanedustaja (s.1867)
3. helmikuuta –Hannes Närhi, suomalainen näyttelijä ja lavastaja (s.1893)
6. helmikuuta –Juho Mannermaa,Oulun hiippakunnan piispa (s.1871)
14. helmikuuta –David Hilbert, saksalainen matemaatikko (s.1862)
22. helmikuuta –Hans Scholl, saksalainenValkoinen Ruusu -vastarintaryhmän jäsen (s.1918)
22. helmikuuta –Sophie Scholl, saksalainen Valkoinen Ruusu -vastarintaryhmän jäsen (s.1921)
4. maaliskuuta –Ita Wegman, sveitsiläinenantroposofi (s.1876)
7. maaliskuuta –Akilles Järvinen, suomalainen yleisurheilija (s.1905)
9. maaliskuuta –Nis Petersen, tanskalainen kirjailija (s.1897)
10. maaliskuuta –Artturi Kannisto, suomalainen kielentutkija (s.1874)
12. maaliskuuta –Gustav Vigeland, norjalainen kuvanveistäjä (s.1869)
22. maaliskuuta –Ole Bærøe, norjalainen poliitikko (s.1877)
26. maaliskuuta –Leonard Darwin, englantilainen poliitikko, ekonomisti jaeugeenikko (s.1850)
27. maaliskuuta –Olavi Ehrnrooth, suomalainen sotilaslentäjä (s.1907)
28. maaliskuuta –Arthur Humble Evans, englantilainen lintutieteilijä (s.1855)
28. maaliskuuta –Sergei Rahmaninov, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s.1873)
31. maaliskuuta –Tekla Hultin, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (s.1864)

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. huhtikuuta –Conrad Veidt, saksalainen näyttelijä (s.1893)
7. huhtikuuta –Alexandre Millerand, Ranskan presidentti 1920–1924 (s.1859)
18. huhtikuuta –Isoroku Yamamoto, japanilainen amiraali (s.1884)
22. huhtikuuta –Hjalmar Aarnio suomalainen tukkukauppias (s.1880)
27. huhtikuuta –Signe Tandefelt, suomalainen taidemarvostelija ja taidemaalari (s.1879)
30. huhtikuuta –Leo Smit, alankomaalainen säveltäjä (s.1900)
30. huhtikuuta –Beatrice Webb brittiläinen sosiologi, sosiaalihistorioitsija ja sosialisti (s.1858)
2. toukokuuta –Jaakko Karvonen, suomalainen lääkäri ja pääjohtaja,arkkiatri (s.1863)
2. toukokuuta –Viktor Lutze, saksalainen Obergruppenfürher jaSA:n johtaja (s.1890)
2. toukokuuta –Iikka Törrönen, suomalainen koripalloilija (s.1914)
3. toukokuuta –Ingolf Elster Christensen, norjalainen poliitikko (s.1872)
3. toukokuuta –Akseli Karhi, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s.1891)
14. toukokuuta –Henri La Fontaine, vuoden 1913Nobelin rauhanpalkinnon saanut belgialainen juristi, professori, pasifisti ja sosialisti (s.1854)
22. toukokuuta –Helen Herron Taft, Yhdysvaltain presidenttiWilliam Howard Taftin leski (s.1861)
24. toukokuuta –Johannes Orasmaa, virolainen kenraalimajuri,Kaitseliiton viimeinen päällikkö 1925–1940 (s.1890)
25. toukokuuta –K. A. Wrede, suomalainen arkkitehti (s.1859)
26. toukokuuta –Edsel Ford, yhdysvaltalainen autotehtailija (s.1893)
26. toukokuuta –Alice Tegnér, ruotsalainen säveltäjä ja musiikinopettaja (s.1864)
28. toukokuuta –Aino Haverinen, suomalainen operettitaiteilija (s.1875)
1. kesäkuuta –Leslie Howard, unkarilais-englantilainen näyttelijä (s.1893)
1. kesäkuuta –Harald Åkerman, suomalainen upseeri ja itsenäisyysaktivisti (s.1869)
4. kesäkuuta –Walter George, brittiläinen keskimatkojen juoksija (s.1858)
12. kesäkuuta –Vilho Nurmilahti, Suomen ensimmäinen kauppatieteiden tohtori (s.1899)
24. kesäkuuta –Joseph Sweetman Ames, yhdysvaltalainen fyysikko (s.1864)
26. kesäkuuta –Edvard Fazer, suomalainen pianisti ja oopperanjohtaja (s.1861)
26. kesäkuuta –Karl Landsteiner, vuoden 1930Nobelin lääketieteen palkinnon saanut itävaltalainen biologi ja fyysikko,veriryhmien löytäjä (s.1868)
28. kesäkuuta –Frida Uhl, itävaltalainen kirjailija, kriitikko ja kääntäjä (s.1872)
30. kesäkuuta –Carlo Wieth, tanskalainen näyttelijä (s.1885)

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta –Fjodor Vidjajev, neuvostoliittolainen meriupseeri ja sukellusveneen päällikkö (s.1912)
4. heinäkuuta –Władysław Sikorski, Puolan pakolaishallituksen pääministeri (s.1881)
4. heinäkuuta –Yrjö Wallinmaa, Oulun hiippakunnan piispa (s.1892)
5. heinäkuuta –Olli Kiiskinen, suomalainen kunnankirjuri ja Maalaisliiton kansanedustaja (s.1875)
8. heinäkuuta –Jean Moulin, ranskalainenvastarintaliikkeen johtaja (s.1899)
11. heinäkuuta –Nils Lundell, ruotsalainen näyttelijä (s.1889)
11. heinäkuuta –Aukusti Luoma, suomalainen pankinjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja (s.1888)
23. heinäkuuta –August Ramsay, suomalainen matemaatikko, vakuutus- ja pankkimies ja ministeri (s.1859)
31. heinäkuuta –Paavo Kostioja, suomalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s.1891)
1. elokuuta –Lin Sen, Kiinan presidentti (s.1867)
2. elokuuta –Marika Papagkika, kreikkalainenrebetiko-laulaja (s.1890)
5. elokuuta –Cecilie Dahl, norjalainen taidemaalari (s.1858)
17. elokuuta –Walter Thiel, saksalainen raketti-insinööri (s.1910)
18. elokuuta –Hans Jeschonnek, saksalainen ilmavoimien kenraalieversti ja esikuntapäällikkö (s.1899)
18. elokuuta –Pertti Uotila, suomalainen kansatieteilijä, upseeri, toimittaja ja runoilija (s.1880)
19. elokuuta –Wäinö Tammenoksa, suomalainen insinööri ja vuorineuvos (s.1870)
21. elokuuta –William Lyon Phelps, yhdysvaltalainen tietokirjailija, kriitikko ja tutkija (s.1865)
21. elokuuta –Henrik Pontoppidan, vuoden 1917Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut tanskalainen kirjailija (s.1857)
24. elokuuta –Gunnar Wahlroos, suomalainen arkkitehti (s.1890)
24. elokuuta –Simone Weil, ranskalainen filosofi (s.1909)
25. elokuuta –Johan Petter Johansson, ruotsalainen mekaanikko ja jakoavaimen keksijä (s.1853)
25. elokuuta –Onni Tolvanen, suomalainen kansansivistyksen edistäjä (s.1881)
26. elokuuta –Vladimirs Petrovs, latvialainen shakinpelaaja (s.1907)
28. elokuuta –Boris III,Bulgarian tsaari (s.1894)
29. elokuuta –Eemu Myntti, suomalainen taidemaalari (s.1890)
1. syyskuuta –Fredrik Paasche, norjalainen kirjallisuustieteen professori (s.1886)
2. syyskuuta –Juho Mäkelä, suomalainen taidemaalari (s.1885)
6. syyskuuta –Friend Richardson, yhdysvaltalainen lehtimies ja poliitikko (s.1865)
10. syyskuuta –Pekka Karunki, suomalainen kirjailija (s.1906)
14. syyskuuta –Ugo Cavallero, italialainen marsalkka (s.1880)
14. syyskuuta –Ernst Linder, suomalais-ruotsalainen kenraali (s.1868)
16. syyskuuta –Matti Jurva, suomalainen laulaja ja lauluntekijä (s.1898)
23. syyskuuta –Ernst Trygger, Ruotsin pääministeri 1923–1924 (s.1857)
28. syyskuuta –Martta Koskinen, suomalainenmaanpetoksesta tuomittu ompelija, viimeinen Suomessa teloitettu nainen (s.1896)
30. syyskuuta –Carl Edvard Johansson, ruotsalainen insinööri ja keksijä (s.1864)
30. syyskuuta –Maria Jotuni, suomalainen kirjailija (s.1880)
30. syyskuuta –Franz Oppenheimer, saksalainen sosiologi ja poliittinen taloustieteilijä (s.1864)

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

6. lokakuuta –Joseph Veltjens, saksalainen liikemies ja sotilaslentäjä (k.1894)
7. lokakuuta –Radclyffe Hall, englantilainen runoilija ja kirjailija (s.1880)
9. lokakuuta –Pieter Zeeman, vuoden 1902Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko (s.1865)
12. lokakuuta –Max Wertheimer, saksalainen psykologi, yksihahmopsykologian perustajista (s.1880)
19. lokakuuta –André Antoine, ranskalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja elokuvaohjaaja (s.1858)
28. lokakuuta –Konstantínos Dimitriádis, kreikkalainen kuvanveistäjä (s.1879)
31. lokakuuta –Max Reinhardt, itävaltalais-saksalainen teatterinjohtaja ja ohjaaja (s.1873)
5. marraskuuta –Bernhard Lichtenberg, saksalainennatsien juutalaisvainoja vastustanut katplinen pappi (s.1875)
5. marraskuuta –Elsa Pliekšāne (”Aspazija”), latvialainen runoilija ja näytelmäkirjailija (s.1865)
7. marraskuuta –Dwight Frye, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1899)
11. marraskuuta –Herbert A. Fricker, kanadalainen kuoronjohtaja, urkuri, pedagogi ja säveltäjä (s.1868)
22. marraskuuta –Lorenz Hart, yhdysvaltalainen sanoittaja (s.1895)
26. marraskuuta –Hilma Rantanen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s.1875)
1. joulukuuta –Johan Ludwig Mowinckel, norjalainen laivanvarustaja, poliitikko ja Norjan pääministeri (s.1870)
1. joulukuuta –Frida Winnerstrand, ruotsalainen näyttelijä (s.1881)
6. joulukuuta –Oskar Messter, saksalainen elokuva-ala keksijä, kuvaaja ja tuottaja (s.1866)
14. joulukuuta –John Harvey Kellogg, yhdysvaltalainen lääkäri,maissihiutaleiden keksijä (s.1852)
15. joulukuuta –Thomas Waller (”Fats Waller”), yhdysvaltalainen jazzpianisti (s.1904)
16. joulukuuta –Elfriede Scholz, saksalainen kirjailija (s.1903)
18. joulukuuta –Ludwig von Reuter, saksalainen amiraali (s.1869)
22. joulukuuta –Beatrix Potter, englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja (s.1866)
27. joulukuuta –Matti Luoma-aho, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja (s.1885)

Nobelin palkinnot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

↑Deutscher: Stalin, s. 417

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta1943.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1943&oldid=23793873”

Luokka:

1943

ページ先頭