Movatterモバイル変換

ホーム

Siirry sisältöön

1940

Wikipediasta

Vuosisadat	1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku 1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet	1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899 1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909 1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919 1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929 1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939 1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949 1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959 1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969 1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979 1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989 1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999 2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

Vuosi1940 olikarkausvuosi, joka alkoi maanantaista.

Tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

tammikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta −Oulun pommituksissa sai surmansa neljä henkeä. Rakennuksia Oulussa tuhoutui 16. MyösTurkua pommitettiin.
4. tammikuuta −Opetusministeriö kehotti seurakuntia varaamaan kiireellisesti alueitasankarihautausmaiden perustamista varten.
5. tammikuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivatMikkeliä. 29 ihmistä sai surmansa ja 36 loukkaantui.
7. tammikuuta – KenraaliHjalmar Siilasvuon johtama 9. divisioona löi venäläisen 44. divisioonanRaatteen tiellä Suomussalmella. Sotasaaliiksi kertyi muun muassa satatykkiä ja 43panssarivaunua sekä useita ajoneuvoja.
7. tammikuuta – Puna-armeijan ylijohtoStavka perusti 7. tammikuuta 1940 Luoteisrintaman Esikunnan johtamaan sotaa suomalaisia vastaan ja sen johtoon nimitettiin 1. luokan armeijankomentajaSemjon Timošenko.
8. tammikuuta – UlkoministeriVäinö Tanner matkustiTukholmaan, jossa hän tapasi Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläänAleksandra Kollontain.
12. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat pommitti Lounais-Suomea yli 400 koneella.
13. tammikuuta – Neuvostoilmavoimat suuntasivat pommituslentonsaHämeenlinnaan. Itse kaupunki säästyi vaurioilta lähes täysin, mutta läheisiin metsiin pudonneet pommit surmasivat 12 ja haavoittivat 21 niihin paennutta henkilöä.
23. tammikuuta –Suomen Työnantajain Keskusliitto jaSAK tekivät niin sanotuntammikuun kihlauksen.
28. tammikuuta − Kenttäsairaalana toiminutJohanneksen pitäjän pappila tuhoutui neuvostoilmavoimien pommituksessa. Surmansa sai 20 potilasta, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi lottaa.
29. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti suostuvansa rauhanneuvotteluihinRytin hallituksen kanssa.

helmikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. helmikuuta – Puna-armeija aloitti offensiivia alustaneen voimakkaan ja jatkuvan tykistötoiminnan, erityisesti Summan lohkolla. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua.
2. helmikuuta – Neuvostoilmavoimat pommittivatSortavalaa jaPoria. Sortavalassa sai surmansa 15 ja haavoittui 44 henkilöä, Porissa kuoli 21 henkilöä.
5. helmikuuta − Venäläiset alkoivat siirtää mottiinSuojärven rajakyliin jääneitä suomalaisia siviilejä vankileireilleNeuvosto-Karjalaan.
8. helmikuuta – Unkarilainen vapaaehtoinen, lentäjävänrikki Wilhelm Bekassy katosi Itämerellä. Bekassyn tehtävänä oli siirtää Ruotsissa koottuFiat G.50 -hävittäjäVästeråsista Säkylään, mutta kone ei saapunut koskaan Säkylään.^[1]
11. helmikuuta – Puna-armeijan yleishyökkäys suomalaisasemia vastaan alkoi aamulla kello 8.40 tykistötulen kiihtyessä voimakkaaksi rumputuleksi. Pääpuolustuslinja murtuipuna-armeijan edessä Summan alueellaKannaksella.
11. helmikuuta –Tukholman olympiastadionilla järjestettiinRuotsi–Suomi-jääpallomaaottelu. NäyttelijäElla Eronen lausuiMaamme-laulun ennen ottelun alkua.
15. helmikuuta – Mannerheim antoi Kannaksen 2. Armeijakunnalle käskyn vetäytyäväliasemaan linjalle Samolanlahti–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Äyräpäänjärvi–Vuoksi. 3. Armeijakunta jäi paikoilleenMannerheim-linjaan sodan loppuun asti.
16. helmikuuta – Eduskunta palasiKauhajoelta Helsinkiin.
16. helmikuuta – Altmarkin tapaus: Saksalainen huoltoalusAltmark oli palaamassa Saksaan Norjan aluevesien kautta mukanaan 299Admiral Graf Speen upottamista aluksista otettua brittivankia, kun brittiläinen hävittäjäHMS Cossack valtasi senJøssingfjordissa ja vapautti vangit loukaten Norjan puolueettomuutta.
19. helmikuuta – Puolustusvoimien ylipäällikkö marsalkka Mannerheim myönsi eron Kannaksen Armeijan komentajalle kenraaliluutnanttiHugo Östermanille ja nimitti uudeksi komentajaksi kenraaliluutnanttiErik Heinrichsin. Österman määrättiin koulutuksen ylitarkastajaksi Päämajan käyttöön.
21. helmikuuta − Neuvostoilmavoimat pommittivatPajalan kuntaa Pohjois-Ruotsissa. Vakavia henkilövahinkoja ei sattunut. Ruotsi esitti Neuvostoliitolle jyrkän vastalauseen.
26. helmikuuta – Neuvostoliiton Luoteisen rintaman komentaja marsalkkaSemjon Timošenko antoi joukoilleen käskyn Viipurin valtaamiseksi.
27. helmikuuta – Puna-armeijan vyörytys mursi suomalaisten väliaseman ja suomalaisjoukot määrättiin vetäytymääntaka-asemaan linjalle Viipuri–Tali–Noskuanselkä–Kuparsaari–Vuoksi.
29. helmikuuta –Hattie McDanielista tuli ensimmäinen tummaihoinenOscar-palkinnon voittaja. Hänet palkittiin naissivuosasta elokuvassaTuulen viemää.

maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta – Länsivallat lupasivat Suomelle apujoukkoja 50 000 miestä ja pyysivät Suomelta vastausta maaliskuun 12. päivään mennessä.
2. maaliskuuta − Neuvostoliiton ilmavoimat kohdistivat voimakkaimman hyökkäyksensäTamperetta vastaan. Pommituksissa kuoli yhdeksän ja loukkaantui 27 ihmistä. Kymmenen taloa tuhoutui − näiden joukossa suojeluskuntataloRatinanlinna − ja 30 rakennusta vaurioitui.
3. maaliskuuta –Pommi-isku tuhosi Ruotsissa kommunistisenNorrskensflamman-lehden kirjapainon, viisi kuoli.
4. maaliskuuta − Helsinkiin matkalla ollut pikajuna ja lapsia kuljettanut ylimääräinen tavarajunatörmäsivät Kalvolassa kahden kilometrin päässäIittalan asemalta etelään. Surmansa sai 31 ihmistä, heistä 11 lapsia.
4. maaliskuuta − Neuvostojoukot saivat haltuunsaÄyräpään kirkonmäen.Kirkko tuhoutui neuvostojoukkojen tykkitulessa.
6. maaliskuuta – Suomalaiset rauhanneuvottelijat pääministeriRisto Rytin johdolla matkustivatMoskovaan. Valtuuskunta tapasi neuvostoliittolaiset neuvottelijat, ulkoministeriVjatšeslav Molotovin jaNeuvostoliiton kommunistisen puolueen Leningradin piirin sihteerin kenraalieverstiAndrei Ždanovin 8. maaliskuuta. Neuvostoliiton johtajaJosif Stalin ei suostunut tapaamaan suomalaisia.
8. maaliskuuta –Viipuri joutui puna-armeijan haltuun. Stalin kieltäytyi aseleponeuvotteluista.
9. maaliskuuta – Neuvostojoukot nousivat maihin Viipurinlahden länsirannalle Häränpäänniemeen ja Vilaniemeen, jossa ne katkaisivat Viipuri–Helsinki-valtatien. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen.
11. maaliskuuta – Ruotsalaiset iltapäivälehdet julkaisivatSuomen Tietotoimiston välittämän ennenaikaisen uutisen, jonka mukaan eduskunnanulkoasiainvaliokunta oli hyväksynyt Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot. STT:n johtajaEero A. Berg sekä uutisen Ruotsiin välittänyt toimittaja tuomittiin asian vuoksi myöhemmin vankeuteenmaanpetoksesta.
11. maaliskuuta – Suomen armeijan tilanne oli kriittinen: 7. Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan jo Koivistolle, tavoitteena ratkaisevan ylivoiman luominen Viipurinlahden länsirannalle, mutta rauha keskeytti toiminnan.
12. maaliskuuta – Viipurissa Suomen 3. ja 5. divisioona menettivät esikaupunkialueet ja etulinja siirtyi Patterinmäelle.
12. maaliskuuta –Neuvostoliitto ja Suomi allekirjoittivatMoskovan rauhan. Rauhanehtojen ankaruus aiheutti Suomessamaansurun.
12. maaliskuuta –Turengin junaturma: 39 ihmistä kuoli ja 69 loukkaantui sotilasjunan ja pikajunan törmäyksessä. Miltei kaikki surmansa saaneet olivat rintamalle matkalla olleen kuormastokomppanian sotilaita. Kyseessä oli Suomen rautateiden historian kaikkien aikojen pahin onnettomuus.
13. maaliskuuta –Talvisota päättyi. Suomessa olisuruliputus.
13. maaliskuuta – Rauhantekoa vastustaneet opetusministeriUuno Hannula ja puolustusministeriJuho Niukkanen erosivat hallituksesta.
14. maaliskuuta − Talvisodan alussa annetut pimennysmääräykset kumottiin.
15. maaliskuuta − Eduskunta ratifioi salaisessa istunnossa Moskovan rauhansopimuksen äänin 145−3. Yhdeksän kansanedustajaa äänesti tyhjää ja 42 oli poissa äänestyksestä.
18. maaliskuuta –Adolf Hitler jaBenito Mussolini tapasivat Brennerin solassa Alpeilla ja sopivat liitostaRanskaa jaBritanniaa vastaan.
18. maaliskuuta – ValtioneuvosJ. K. Paasikivi ja professoriVäinö Voionmaa vaihtoivat Moskovan rauhansopimuksen ratifiomisasiakirjat MoskovanKremlissä.
18. maaliskuuta – Englannin yleisradionBBC:n suomenkieliset lähetykset aloitettiin.^[2]
20. maaliskuuta −Ranskan pääministeriÉdouard Daladier erosi. ValtiovarainministeriPaul Reynaud muodosti uuden hallituksen.
20. maaliskuuta –Hangon vuokra-alue luovutettiin alueelle lentokoneella saapuneelle neuvostoliittolaiselle upseerikomissiolle.
20. maaliskuuta – Neuvostoliiton uutistoimistoTASS ilmoitti, että Neuvostoliitto katsoi Pohjoismaiden yhteisen puolustusliiton olevan suunnattu Neuvostoliittoa vastaan ja siten täydellisessä ristiriidassa Moskovan rauhansopimuksen kanssa.
24. maaliskuuta − Linnoitustyöt Hangon vuokra-alueen rajan tuntumassa alkoivat.
27. maaliskuuta – Saksan salaisen poliisin (Gestapo) päällikköHeinrich Himmler antoi määräyksenAuschwitzin keskitysleirin perustamisesta.
27. maaliskuuta – PresidenttiKyösti Kallio myönsi eronRytin ensimmäiselle hallitukselle ja nimittiRytin toisen hallituksen. UlkoministeriVäinö Tanner siirtyi kansanhuoltoministeriksi ja professoriRolf Witting tuli uudeksi ulkoministeriksi. ValtioneuvosJ. K. Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan. Hallitus päätti pitääsotatilan voimassa toistaiseksi.
29. maaliskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriVjatšeslav Molotov varoitti Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia yhteisen puolustusliiton muodostamisaikeista.
31. maaliskuuta –Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin.

huhtikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

9.–11. huhtikuuta –Operaatio Weserübung:Saksa hyökkäsiTanskaan jaNorjaan. Tanska antautui. Ensimmäiset brittisotilaat lähetettiin Norjaan.
16. huhtikuuta – Suomi ja Neuvostoliitto alkoivat vaihtaasotavankeja. Neuvostoliitto luovutti Suomelle 107 ja Suomi Neuvostoliitolle 792 sotavankia.
16. huhtikuuta – ProfessoriToivo Kivimäen johtama, viljelysmaan ja asuntojen hankkimistasiirtoväelle selvittänyt komitea jätti mietintönsä pääministeri Risto Rytille.
17. huhtikuuta – Neuvostoliitto vaati Suomea luovuttamaan itselleen Suomen luovuttamilta alueilta evakuoidun omaisuuden.
20. huhtikuuta –Karjalan Liitto perustettiin.
23. huhtikuuta –Vuoden 1940 kesäolympialaiset peruuntuivat lopullisesti. Helsingissä pidettäväksi aiottuihin kisoihin oli ehtinyt ilmoittautua 48 maata.
26. huhtikuuta − Hallitus päätti jatkaasotasensuurin voimassaoloa toistaiseksi.
27. huhtikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen viljelysmaan ja asuntojen hankkimiseksi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta siirtyneelle väestölle.
30. huhtikuuta – Pääministeri Risto Ryti sanoi eduskunnassa, ettei siirtoväellä ollut lakiin perustuvaa oikeutta saada korvauksia sodan vuoksi menettämästään omaisuudesta.

toukokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

5. toukokuuta – Norjan pakolaishallitus muodostettiinLontoossa, jonne myös kuningasHaakon VII oli siirtynyt.
7. toukokuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajaPravda syytti Suomea Karjalan järjestelmällisestä hävittämisestä.
7.–8. toukokuuta –Britannian alahuoneessa käytiin ns. ”Norway Debate” tai ”Narvik Debate”, jossa ruodittiinNeville Chamberlainin hallituksen sodanhoitoa. Suuri joukko konservatiivipuolueen parlamentin jäseniä äänesti hallitusta vastaan tai kieltäytyi tukemasta sitä.
9. toukokuuta – Englannin sotajoukot miehittivätIslannin jaFärsaaret.
9. toukokuuta – Saksalainen sukellusveneU-9 upotti ranskalaisen sukellusveneDorisin lähelläDen Helderiä.
10. toukokuuta – Saksa hyökkäsiBelgiaan,Alankomaihin jaLuxemburgiin, ja länsirintaman "valesota" päättyi. Ensimmäisinä osastoina olivat kaksi erikoisyksikköä, Brandenburg-rykmentti jalaskuvarjojääkärit, joiden tehtävänä oli vallata muun muassaEben-Emaelin linnake6. armeijan reitillä, Hollannin lentokentät sekä tärkeimmät sillat18. armeijan reitillä. Samanaikaisesti näiden operaatioiden kanssaSaksan ilmavoimat pommittivat Belgianlentokenttiä sekä muita valittuja kohteita. Saksa tuhosi Belgian ilmapuolustuksen jo ensimmäisenä taistelupäivänä. Saksa käynnisti operaationsa toisen vaiheen hyökkäämälläArdenneilta kohtiEnglannin kanaalia, jonne saksalaisjoukot saapuivat viidessä vuorokaudessa. Tällöin liittoutuneiden joukot joutuivat saarroksiin.
10. toukokuuta – Britannian pääministeriNeville Chamberlain erosi. KuningasYrjö VI nimitti hänen seuraajakseenWinston Churchillin.
12. toukokuuta – Saksan joukot,komentajanaan Gerd von Rundstedt, hyökkäsivätLuxemburgiin, joka oli luottanut puolueettomuuteensa ja tuli siten yllätetyksi.
12.–15. toukokuuta – Ranskan Ratsuväkiarmeijakunta menetti 12.–14. toukokuutaHannutin ja 14.–15. toukokuutaGembloux’n taisteluissa taistelukykynsä menetettyään runsaasti kalustoa.
13. toukokuuta – Saksan armeija ylittiMaasjoen. Alankomaidenkuningatar Vilhelmiina pakeni Britanniaan.
14. toukokuuta –Luftwaffe pommittiRotterdamia.
14. toukokuuta – Alankomaiden asevoimien pääosa antautui, mutta pieni osa jatkoi taisteluaZeelandissa vielä 17. toukokuuta saakka.
15. toukokuuta –Amsterdam miehitettiin.
15. toukokuuta – EnsimmäinenMcDonald’s avattiinSan Bernardinossa Kaliforniassa.
15.–20. toukokuuta – Liittoutuneet vetäytyivät Dylen-linjalta Saksan 6. ja 18. armeijan pakottamina Scheldten-linjalleBrysselin länsipuolelle sekä Dendrejoelle. He joutuivat vetäytymään kokonaan Alankomaista. Belgialaiset jatkoivat taisteluaAntwerpenin ja Brysselin välillä, mutta joutuivat perääntymäänLys-joelle 20. toukokuuta mennessä.
16. toukokuuta – Ranskanreserveistä muodostettiin6. armeija pysäyttämäänArdenneilta edenneet saksalaiset, mutta se ei kyennyt siihen.
17. toukokuuta – Bryssel miehitettiin.
17.–19. toukokuuta –Prikaatinkenraali Charles de Gaullen 4. panssaridivisioonan vastahyökkäys Laon-Montcornetissa epäonnistui.
18. toukokuuta – Saksan joukot saavuttivatCambrainin ja lopulta meren kahta päivää myöhemmin. Liittoutuneiden oli joko katkaistava saksalaispanssarien luoma ”käytävä” tai otettava se riski, että etelässä ja pohjoisessa olevat joukot joutuvat erilleen. Päätöksen teko viivästyi liittoutuneidenylipäällikkönä toimineen kenraaliMaurice Gamelinin erottamisen vuoksi.
19. toukokuuta – Suomessa vietettiinkaatuneiden muistopäivää ja kansalaissovun juhlaa marsalkka Mannerheimin aloitteesta.Puolustusvoimain lippujuhlan vietto 16. toukokuuta oli peruutettu.
20. toukokuuta – Liittoutuneidenylipäällikkönä toimineen ja erotetun kenraaliMaurice Gamelinin tilalle tuli kenraaliMaxime Weygand.
20. toukokuuta – Ensimmäiset vangit tuotiin Auschwitzin keskitysleirille.
22. toukokuuta –Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura (SNS) perustettiin. Puheenjohtajaksi valittiin entinen kansanedustaja, lääketieteen lisensiaattiMauri Ryömä, joka oli ollutturvasäilössä koko talvisodan ajan.
23. toukokuuta − Neuvostoliiton uudeksi Suomen-lähettilääkseen nimittämäIvan Zotov saapui Helsinkiin.
23. toukokuuta − Brittitankkien taistelutSaksan 7. panssaridivisioonan kanssaArrasissa päättyivät.
24. toukokuuta –Operaatio Alphabet: liittoutuneiden brittiläiset, ranskalaiset ja puolalaiset joukot evakuoitiinNarvikista Norjasta. Viimeiset joukot lähtivät8. kesäkuuta ja koko Norja jäi saksalaisille.
25. toukokuuta –Dunkerquen taistelu alkoi.
25. toukokuuta – Belgian pakolaishallitus muodostettiinVichyn kaupungissa Etelä-Ranskassa.
25. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 1 267Salmissa jaSuojärvellä talvisodan alussa vangeiksi jäänyttä siviiliä. Ilmeni, että yli 50 lasta ja vanhusta oli kuollut vankeuden aikana.
26. toukokuuta – Ranska ja Britannia aloittivatDunkerquen evakuoinnin eli Operaatio Dynamon.
28. toukokuuta –Belgian kuningas Leopold antoi armeijalleen luvan antautua, kun liittoutuneiden joukot oli evakuoitu Belgiasta ja näin ollen taistelu oli käytännössä hävitty. Pariisissa maanpaossa oleva Belgian hallitus tuomitsi Leopoldin antautumisen ja riisti tältä kuninkuuden.
30. toukokuuta – Belgian parlamentti julisti kuningasLeopold III:n erotetuksi.
30. toukokuuta – Neuvostoliitto palautti 868 siviiliä, jotka olivat jääneet talvisodan aikana vangeiksi Karjalankannaksen rajakunnissa, Suomenlahden saarilla jaPetsamossa.

kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Hangon vuokra-alueelta evakuoitua omaisuutta itselleen.
4. kesäkuuta – Dunkerquen evakuointi päättyi, sen aikana oli evakuoitu 338 226 miestäEnglannin kanaalin yli. Kaksi kolmasosaa evakuoiduista oli brittejä. Saksalaiset vangitsivat jäljelle jääneet 40 000 ranskalaista.
5. kesäkuuta – Saksa aloitti ”ratkaisevan hyökkäyksensä” Ranskaa vastaan 119 divisioonan voimin koodinimelläOperaatio Punainen.
10. kesäkuuta –Italia julisti sodan Ranskalle ja Britannialle. Tämä liitti Italian lopullisestiakselivaltoihin.
10. kesäkuuta –Kanada julisti sodan Italialle.
10. kesäkuuta – Noin 11 000 liittoutuneiden sotilasta evakuoitiin St. Haverystä jaLe Havresta Englantiin (operaatio Cycle).
10. kesäkuuta –Erwin Rommelin joukot saavuttivatEnglannin kanaalin.
10. kesäkuuta – Norja antautui Saksalle.
10. kesäkuuta –Gestapo otti haltuunsaTerezínin kaupungin ja perusti vankilan ”Pieneen linnakkeeseen” (tšekiksiMalá pevnost, saksaksiKleine Festung). Marraskuuhun 1941 mennessä paikka oli muutettu muurien ympäröimäksighetoksi.Theresienstadt oli natsien mallileiri, ”juutalaissiirtokunta”, jota esiteltiin vierailijoille kutenPunaisen Ristin tarkkailijoille.
12. kesäkuuta –Gerd von Rundstedtin panssarit nujersivatRanskan 4. armeijan ja murtautuvat läpiChalons-sur-Marnessa. Ranskan vastaus, Weygand-linja, joka ulotti pitkin Somme- jaAisnejokea, pyrki suojaamaan Pariisia ja sen ympäristöä. Jotkut Ranskan 65 divisioonasta taistelivat kiivaasti, mutta monet pakenivat.
13. kesäkuuta – Pariisi julistettiinavoimeksi kaupungiksi, jotta se säästyisi hävitykseltä. Ranskalaiset vetäytyivät pääkaupungin eteläpuolelle ja jättivätMaginot-linjan.
14. kesäkuuta – Pariisi miehitettiin. Saksalaiset joukot järjestivät voitonparaatinChamps-Élysées’llä. Saksan Armeijaryhmä C aloitti hyökkäyksensä Maginot-linjan läpi. Saksalaiset etenivät joka suunnassa ja ylittivätReinin jaLoiren.
14. kesäkuuta – PresidenttiFranklin D. Roosevelt allekirjoitti lain Yhdysvaltain laivaston tonniston kasvattamiseksi yhdellätoista prosentilla.
14. kesäkuuta – Kaksi neuvostoliittolaista hävittäjäkonettaampui alas suomalaisen matkustajalentokoneen Kalevan Tallinnan edustalla Suomenlahden yllä. Seitsemän matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä kuoli.
14. kesäkuuta –Auschwitz aloitti toimintansa karenteeni- tai läpikulkuleirinä. Leiri avattiin vankilaksi puolalaisille poliittisille vangeille, ja se oli tuolloin mitoitettu 10 000 vangille. Perustamispäivänä leirille toimitettiin 728 puolalaista vankia vankilastaKrakovan läheltä, ja seuraavina viikkoina leirille tuotiin tuhansia vankeja lisää.
16. kesäkuuta – Moskova syyttiBaltian maita aikomuksesta muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan.
16.–25. kesäkuuta – Liittoutuneiden viimeinen joukkojen evakuointi tapahtui Luoteis-Ranskasta (operaatio Ariel). Evakuointi pelasti noin 214 000 sotilasta.
17. kesäkuuta – Neuvostoliitto miehitti Baltian maat. KenraalieverstiAndrei Ždanov ryhtyi johtamaan Viron, varapääministeriAndrei Vyšinski Latvian ja varaulkoministeriVladimir Dekanosov Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon.
17. kesäkuuta –Liittoutuneet alkoivat evakuoida Ranskaa Saksanmiehitettyä suurimman osan maasta.
17. kesäkuuta – Japani aloitti Kiinan saarron estääkseen sotatarvikkeiden toimitukset meriteitse.
18. kesäkuuta –Kenraali de Gaulle piti Lontoossa radiopuheensa, jossa hän vetosi jatkamaan taistelua. (ransk.Appel du 18 juin)
18. kesäkuuta –Winston Churchill piti alahuoneessa puheen, jossa hän sanoi: ”…Taistelu Ranskasta on ohi. Oletan ettätaistelu Britanniasta on alkamassa.”
18. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi siirtoväenpika-asutuslain.
20.–21. kesäkuuta –Italialaiset tekivät hyökkäyksiä Ranskaan pitkin etelärannikkoa sekä pitkin Italian ja Ranskan välistä rajaa. Italia pommitti myös strategisesti tärkeääMaltan saarta.
22. kesäkuuta – Ranska allekirjoitti Saksan kanssaaselevon Compiègnessa samassa junavaunussa, missä oli solmittu myösensimmäisen maailmansodan päättänytaselepo vuonna 1918 (sodan lopussa Hitler antoi tuhota vaunun, jottei siellä tehtäisi enää samanlaisia symbolisia sopimuksia). Aselevon ehtojen mukaan Pohjois- ja Länsi-Ranska, Pariisi mukaan luettuna, joutuivatSaksan miehittämiksi. Etelässä sai toimia ns.Vichyn Ranska, joka sai myös pitää siirtomaansa. Ranskan hallitus vetäytyi Vichyn pikkukaupunkiin.
23. kesäkuuta – Adolf Hitler saapui vierailulle Pariisiin.
23. kesäkuuta − Neuvostoliitto esitti Suomelle vaatimuksenPetsamon nikkelikaivoksen luovuttamiseksi ja vaati kaivoksen omistaneen brittiläisen yhtiön karkottamista Petsamosta. Suomi ehdotti kaivoksen omistusoikeuden jakamista puoliksi Saksan ja Neuvostoliiton kesken, mihin Neuvostoliitto ei suostunut.
24. kesäkuuta – Aselepo Italian kanssa solmittiin, jolloin alkoi tulitauko kaikilla rintamilla. Taistelu Ranskasta oli päättynyt.
28. kesäkuuta – Neuvostoliitto esitti Romanialle vaatimuksen vetää joukkonsaBessarabiasta jaBukovinasta, joita se oli pitänyt hallussaan vuodesta 1918.^[3]
30. kesäkuuta – Saksalaiset joukot saavuttivat Ranskan jaEspanjan välisen rajan.

heinäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. heinäkuuta − Eduskunta hyväksyi korvauslain, jonka nojalla oli tarkoitus maksaa korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta oli jäänyt luovutetuille alueille. Rahat tähän oli tarkoitus kerätä samassa yhteydessä hyväksytyn omaisuudenluovutusverolain nojalla.
6. heinäkuuta – Neuvostoliitto hajotti Baltian maiden parlamentit, koska ne ”eivät edustaneet kansaa”.
6. heinäkuuta – Neuvostoliitto uudisti vaatimuksensa Hangon vuokra-alueelta evakuoidun sotilas- ja siviiliomaisuuden palauttamisesta.
6. heinäkuuta –Tadeusz Wiejowski onnistui ensimmäisenä vankina pakenemaan Auschwitzin keskitysleiristä. Saksalaiset kostivat hänen pakonsa paikallisille asukkaille.
6. heinäkuuta – Saksa avasi ensimmäisen Ranskan Atlantin rannikon sukellusvenetukikohtansaLorientissa.
9. heinäkuuta – Adolf Hitler määräsi laivaston ja ilmavoimat Saksan varustautumisen painopistealueiksi.
9. heinäkuuta – Britannian ja Italian merivoimat ottivat yhteen ensimmäisessä Välimeren taistelussaan.
9. heinäkuuta – Neuvostoliitto vaati kauttakulkuoikeuttaHankoon.
9. heinäkuuta – Saksan luterilainen kirkko tuomitsieutanasian.
10. heinäkuuta – Vichyn Ranskan hallitus koottiin.
10. heinäkuuta –Taistelu Britanniasta alkoi. Maailman ensimmäisessä lähes yksinomaan ilmavoimien käyttöön perustuneessa kamppailussa Luftwaffe yritti saavuttaailmaherruuden Englannin kanaalin ja Etelä-Englannin yläpuolella. Ilmatilan hallintaa pidettiin edellytyksenäoperaatio Merileijonalle elimaihinnousulle Englantiin.
11. heinäkuuta – MarsalkkaPhilippe Pétain julistettiin Ranskan valtionpäämieheksi.
14. –15. heinäkuuta – Baltian maissa pidettiin Neuvostoliiton painostuksen alaiset parlamenttivaalit. ”Kansanvihollisiksi” julistettujen − muiden kuin kommunististen − ehdokkaiden osallistuminen vaaleihin estettiin. Varsin pian vaalien jälkeen selvisi, että uusien parlamenttien ainoa tehtävä oli julistaa Baltian maatsosialistisiksi ja hyväksyä niiden liittäminen Neuvostoliittoon.
20. heinäkuuta –Helsingin olympiastadionilla alkoivatKaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut. Katsojia oli noin 35 000.
21. heinäkuuta – Viro, Latvia ja Liettua julistettiinneuvostotasavalloiksi sen jälkeen, kun ne olivat ”anoneet pääsyä Neuvostoliiton osaksi”.
24. heinäkuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriVjatšeslav Molotov vaati Suomen kansanhuoltoministeriäVäinö Tanneria eroamaan.
25. heinäkuuta – Helsingissä pidettiinOy Veikkaus Ab:n edeltäjän Oy Tippaustoimisto Ab:n perustava kokous.
26. heinäkuuta –Asetuksella (396/40) lakkautettiinViipurin klassillinen lyseo ja perustettiinKuopion klassillinen lyseo.
31. heinäkuuta – Adolf Hitler päätti alustavasti hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.

elokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. elokuuta – Adolf Hitler teki päätöksen tehostetuista sotatoimista Britanniaa vastaan ja suunnitellusta maihinnoususta Britteinsaarille, peitenimeltäänoperaatio Seelöwe.
1. elokuuta – Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi, että ”Suomen johtavissa piireissä ei ole todellista pyrkimystä ystävyyteen” ja syytti SuomeaSNS-seuran sortamisesta.
2. elokuuta – Neuvostoliittoon Romaniasta liitetyillä alueilla perustettiinMoldavian sosialistinen neuvostotasavalta.^[3]
3. elokuuta – Liettua liitettiin Neuvostoliittoon.
4. elokuuta – Italia hyökkäsiBrittiläiseen Somalimaahan Itä-Afrikassa.
5. elokuuta – Latvia liitettiin Neuvostoliittoon.
6. elokuuta – Viro liitettiin NeuvostoliittoonEestin sosialistisena neuvostotasavaltana.
6. elokuuta – SNS-seura järjestimielenosoituksen Hakaniementorilla Helsingissä. Mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa ja sytyttivät torilla olleet halkopinot tuleen, minkä vuoksi mielenosoittajia alettiin kutsua ”pinonpolttajiksi”.
13. elokuuta – Niin sanottu toinen vaiheTaistelussa Britanniasta alkoiGöringin Adlerangriff-suurhyökkäyksellä (suom.Kotkahyökkäys) RAF:n tukikohtiin. Toisen vaiheen aikana, 23. elokuuta saakka, hyökkäyksiä tehtiin tutka-asemia ja lähimpiä hävittäjätukikohtia vastaan. Hyökkäykset lentokentille olivat vaikeita aiheuttaen Luftwaffelle tappioita ilmatorjunnan ja hyvän naamioinnin vuoksi. Norjasta ja Tanskasta toimivat Saksan pommittajat kärsivät suuria tappioita ja 5. ilma-armeija vedettiin pois taistelusta. RAF:n lentäjät olivat jatkuvien taistelujen vuoksi kestokykynsä rajalla. Myös saksalaislentäjillä rasitus oli äärimmäistä erityisesti hävittäjälentäjillä, jotka suorittivat jopa viisi tehtävää päivässä.
16. elokuuta – Väinö Tanner erosi Neuvostoliiton painostuksen vuoksi kansanhuoltoministerin paikalta. Hänen tilalleen nimitettiinVäinö Kotilainen.
18. elokuuta –Jyväskylässä perustettiinSotainvalidien veljesliitto.
18. elokuuta – Saksalainen everstiluutnanttiJoseph Veltjens saapui marsalkkaHermann Göringin lähettämänä Suomeen neuvottelemaan marsalkka Mannerheimin kanssa saksalaisten joukkojen kauttakulkuoikeudesta Suomen kautta Norjaan sekä Saksan ja Suomen välisistä asekaupoista.
20. elokuuta –Ramón Mercader murhasi entisen neuvostovallankumouksellisenLev Trotskin Méxicossa jääpiikillä. Trotski kuoli seuraavana päivänä.
24. elokuuta – Taistelu Britanniasta, neljäs vaihe alkoi. Saksan hyökkäykset kohdistettiinLontooseen. Tämä oli seurausta Luftwaffen pommitusmuodostelman erehdyksestä, jossa pommitettiin siviilikohteita. Winston Churchill määräsi kostohyökkäyksenBerliiniin. Adolf Hitler puolestaan määräsi kostohyökkäyksiä Lontooseen vastoin aiempaa käskyään.
28. elokuuta – Hitler päätti, että Saksa miehittääPetsamon, mikäli Neuvostoliitto hyökkää Suomeen.
28. elokuuta – Tasavallan presidenttiKyösti Kallio sai halvauskohtauksen, jonka jälkeen hän ei pystynyt enää hoitamaan tehtäviään. PääministeriRisto Ryti ryhtyi hoitamaan presidentin tehtäviä.

syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

5. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Saksa solmivat sopimuksen Bukovinassa ja Bessarabiassa asuneiden saksalaisten siirtämisestä Saksaan.
5. syyskuuta – Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin kaiken tavaran maastavienti ilman valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
5. syyskuuta –Helsingin yliopisto vietti 300-vuotisjuhliaan. Jo edellispäivänä oli yliopiston juhlasalissa paljastettuWäinö Aaltosen veistämä korkokuvaVapauden jumalatar seppelöi voiton seppeleellä nuoruuden, joka tuhoutuiHelsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944.
6. syyskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto solmivat neuvostojoukkojen kauttakulkusopimuksen.
7. syyskuuta –Craiovan sopimus:Romania menettiEtelä-Dobrudzhan Bulgarialle.
7. syyskuuta – Luftwaffe aloittiLontoon pommitukset ("Blitz") noin 600 pommikoneen voimin. Strategisia pommituksia seurasi 57:nä yönä.
7. syyskuuta –Helsingin olympiastadionilla alkoi Suomen, Ruotsin ja Saksan yleisurheilumaaottelu. Ruotsin virallisena edustajana avajaisissa oli prinssiKustaa Aadolf ja Saksan virallisena edustajana valtakunnan urheilunjohtajaHans von Tschammer und Osten.
12. syyskuuta – Saksa ja Suomi solmivat Berliinissä saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen. Saksalaiset joukkojenkuljetusalukset olivat saapuneetVaasan satamaan päivää aikaisemmin.
15. syyskuuta – Lufwaffen Lontoon pommitukset saavuttivat huippunsa, jolloin saksalaiset pommittivat kaupunkia yli 1 000 pommikoneen voimalla. Luftwaffe menetti tässä yhdessä iskussa 56 lentokonetta ja RAF 26.
15. syyskuuta –Ruotsin toisen kamarin vaalit:sosialidemokraatit saivat enemmistön äänistä
17. syyskuuta – Saksassa asetettu Britannian maihinnousun takaraja. Luftwaffe ei ollut onnistunut hankkimaan tavoitteeksi asetettua Britannian ilmaherruutta, ja lähestyvä syksy ja talvi tekivät maihinnousuyrityksestä käytettävissä olevilla aluksilla vaarallisen. Toisaalta Hitler toivoi edelleen erillistä aselepoa Britannian kanssa, mutta myös hänen aikeensa hyökkäyksestä Neuvostoliittoon vaikutti ratkaisevasti päätöksessä luopua maihinnousuyrityksestä.
20. syyskuuta –Kiina hyökkäsi japanilaisjoukkoja vastaan, jotka perääntyivät Indokiinan puolelle.
25. syyskuuta − Neuvostojoukkojen kauttakulkuliikenne Hankoon alkoi.
27. syyskuuta – Saksa, Italia ja Japani solmivat kolmen vallan akselisopimuksen.

lokakuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta – Suomen ja Saksan välillä allekirjoitettiin sopimukset asehankinnoista ja Saksan käyttöoikeudesta Petsamon nikkelikaivoksiin. Hallitus hyväksyi samana päivänä asehankintasopimukseen liittyneet maksujärjestelyt.
1. lokakuuta – Lontoon päiväaikaiset Blitz-pommitukset päättyivät. Toiminta ja torjunta kohdistui Lontoon ympäristöön, mikä antoi briteille tilaisuuden siirtää laivueitaan lepoon. Vastaavasti taistelualueelle tuli levänneempiä yksiköitä määrävahvuisina maan muilta puolustusalueilta.
11. lokakuuta –Ahvenanmaan demilitarisointisopimus allekirjoitettiin. Sopimuksen nojalla Neuvostoliitto perusti konsulaatinMaarianhaminaan.
12. lokakuuta – Saksa päätti lykätäoperaatio Seelöwen eli maihinnousun Britteinsaarille kevääseen 1941.
15. lokakuuta –Charles Chaplinin elokuvanDiktaattori ensiesitysNew Yorkissa. Chaplin näytteli myös elokuvan pääroolin.
16. lokakuuta − Yhdysvallat julisti voimaan yleisenasevelvollisuuden.
16. lokakuuta – Suomen uusi, Moskovan rauhansopimuksen mukainenitäraja saatiin merkityksi maastoon. Uusi raja oli 122 kilometriä lyhyempi kuin vanhaTarton rauhan raja.
24. lokakuuta – RuotsissaArmasjärvellä tapahtuneessa puolustusvoimien miehistönkuljetusaluksen uppoamisessa hukkui 46 henkilöä.
28. lokakuuta – Italia hyökkäsi miehittämästään AlbaniastaKreikkaan.
28. lokakuuta −Pierre Laval tuli Vichyn Ranskan ulkoministeriksi.

marraskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

5. marraskuuta –Yhdysvaltain presidentinvaalit 1940:Franklin D. Roosevelt valittiin ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä kolmannelle kaudelle.
5. marraskuuta – Neuvostoliiton Tukholman-lähettiläsAleksandra Kollontai varoitti Ruotsin ulkoministeriötä aloittamasta liittohankkeita Suomen kanssa.
10. marraskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriVjatšeslav Molotov saapui Saksan ulkoministerinJoachim von Ribbentropin kutsumana Berliiniin neuvottelemaan ”tulevaisuuden tärkeistä yhteisten poliittisten pyrkimysten kysymyksistä”. Ribbentrop järjesti Molotoville myös tapaamisen Hitlerin kanssa. Kireässä ilmapiirissä käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina12. marraskuuta muun muassa erimielisyyteen Suomen asemasta.
11. marraskuuta – Britannian laivasto aloitti ensimmäisen hyökkäyksen lentotukialuksilta Italian laivastoa vastaanTarantossa.
11. marraskuuta – Saksalainen apuristeilijäAtlantis kaappasi huippusalaisen brittien postilähetyksen rahtilaivaAutomedoniltaSumatran luoteispuolella ja lähetti sen Japaniin.
13. marraskuuta – Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton vaatimuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen.
14. marraskuuta – Taistelussa Britanniasta, Luftwaffe tuhosi laajimmassa yöpommituksessaanCoventryn 500 pommikoneella. Saksalaisilla oli käytössä alkeellinen radiosuunnistusjärjestelmäKnickebein (”pihtikinttu”). Pommittajat hyökkäsivät samana yönä kolme eri kertaa pudottaen kaupunkiin 1 200 pommia, 30 000 palopommia ja 50 laskuvarjomiinaa. Kaupungin 75 000 rakennuksesta tuhoutui 60 000, 568 ihmistä kuoli. Lähes 5 000 kotia ja 75 prosenttia kaupungin teollisuudesta tuhoutui.
16. marraskuuta –Kuninkaalliset ilmavoimat pommitti kostoiskunaHampuria.
20. marraskuuta –Unkari,Romania jaSlovakia liittyivätakselivaltoihin.
25. marraskuuta – Neuvostoliitto vaati Saksaa vetämään kaikki joukkonsa pois Suomesta. Saksa ei vastannut Neuvostoliiton noottiin.
27. marraskuuta –Romanian kenraaliIon Antonescun rautakaarti pidätti ja teloitti yli 60 entisen kuninkaanKaarle II:n luottomiestä.
27. marraskuuta – PresidenttiKyösti Kallio pyysi eroa tehtävistään.
30. marraskuuta – Useita satoja suomalaisia suljettiintasavallan suojelulain nojallaturvasäilöön.

joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

6. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov ilmoitti Suomen Moskovan-lähettiläälleJ. K. Paasikivelle, ettei Neuvostoliitto hyväksynyt Väinö Tanneria,Toivo Kivimäkeä,P. E. Svinhufvudia eikä marsalkka Mannerheimia Suomen uudeksi presidentiksi. Samalla Molotov torjui Suomen ja Ruotsin puolustusliiton sanoen sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen.
16. joulukuuta – KenraaliPaavo Talvela matkusti Saksaan, jossa hän tapasi marsalkkaHermann Göringin ja Saksan maavoimien esikuntapäällikön, kenraalieverstiFranz Halderin. Göring ilmoitti Saksan vastustavan Suomen ja Ruotsin puolustusliittoa.
18. joulukuuta – Hitler hyväksyi ja allekirjoitti Neuvostoliittoon tehtävää hyökkäystä koskeneenBarbarossa-suunnitelman.
19. joulukuuta –Presidentinvaalin toimittivat erikoislain nojalla vuoden 1937valitsijamiehet, jotka valitsivat Suomen presidentiksiRisto Rytin. Suomessa oli viisi presidenttiä elossa samanaikaisesti viiden tunnin ajan: Risto Ryti (istuva), Kyösti Kallio (väistyvä),P. E. Svinhufvud,Lauri Kristian Relander jaK. J. Ståhlberg (entiset).
19. joulukuuta –Kyösti Kallio kuoliHelsingin rautatieasemalla äkilliseensydänkohtaukseen.
19. joulukuuta − Suomalais-neuvostoliittolainen komissio aloitti Moskovassa neuvottelutPetsamon nikkelikaivoksen asemasta.
23. joulukuuta –Helsingin raastuvanoikeus määräsiSuomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran lakkautettavaksi, koska sen toiminta oli ollut ”omiaan vaikeuttamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita” ja ylipäänsä vastoin lakia ja hyviä tapoja.
27. joulukuuta – Baltian maiden armeijat liitettiin Neuvostoliiton puna-armeijaan.

Tuntematon päivämäärä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto,Työväen Urheiluliitto jaSuomen Palloliitto perustivat OyTippaustoimisto Ab:n heinäkuussa 1940.Vakioveikkaus aloitti pelitoiminnan ja ensimmäiset ottelut pelattiin syyskuussa.
Balintiikeri kuolisukupuuttoon.

Syntyneitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. tammikuuta –Gao Xingjian, vuoden2000 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut kiinalaissyntyinen kirjailija
4. tammikuuta –Brian David Josephson, vuoden 1973Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen fyysikko,Josephsonin ilmiön löytäjä
5. tammikuuta –Veikko Kankkonen, suomalainen mäkihyppääjä
6. tammikuuta –Maija-Leena Soinne, suomalainen näyttelijä ja lausuja
12. tammikuuta –Tapio Junno, suomalainen kuvanveistäjä (k.2006)
12. tammikuuta –Youssef Anis Abi-Aad, syyrialainen katolinen arkkipiispa (k.2017)
16. tammikuuta –Judit Csehák, unkarilainen poliitikko ja ministeri
24. tammikuuta –Joachim Gauck, Saksan liittopresidentti 2012–2017
27. tammikuuta –James Cromwell, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä
28. tammikuuta –Carlos Slim Helú, meksikolainen tietoliikennealan liikemies ja miljardööri
31. tammikuuta –Kalevi Numminen, suomalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja
4. helmikuuta –George A. Romero, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k.2017)
5. helmikuuta –H. R. Giger, sveitsiläinen taiteilija (k.2014)
7. helmikuuta –Toshihide Maskawa, vuoden 2008Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (k.2021)
9. helmikuuta –J. M. Coetzee, vuoden 2003Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut eteläafrikkalainen kirjailija
9. helmikuuta –Wolfgang Schöne, saksalainen oopperalaulaja
11. helmikuuta –Roxolana Roslak, ukrainalais-kanadalainen oopperalaulaja
15. helmikuuta –Helen Bøsterud, norjalainen poliitikko
19. helmikuuta –Saparmurat Nijazov,Turkmenistanin presidentti (k.2006)
19. helmikuuta –Smokey Robinson, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
20. helmikuuta –Judy Cornwell, brittiläinen näyttelijä
20. helmikuuta –Jimmy Greaves, englantilainen jalkapalloilija ja maailmanmestari (k.2021)
20. helmikuuta –Carita Nyström, suomenruotsalainen kirjailija, toimittaja ja feministi (k.2019)
23. helmikuuta –Peter Fonda, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2019)
24. helmikuuta –Antti Aarnio-Wihuri, suomalainen yritysjohtaja ja autourheilija
24. helmikuuta –Matti Kopra, suomalainen kenraaliluutnantti ja yleisesikuntaupseeri
25. helmikuuta –Jesús López Cobos, espanjalainen kapellimestari (k.2018)
25. helmikuuta –Sigmar Wittig, saksalainen avaruustutkija
1. maaliskuuta –Orma Aunio, suomalainen näyttelijä (k.1995)
2. maaliskuuta –Anneli Ilmonen, suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos (k.2024)
2. maaliskuuta –Lothar de Maizière,Saksan demokraattisen tasavallan viimeinen pääministeri 1990
3. maaliskuuta –Mona Røkke, norjalainen poliitikko (k.2013)
6. maaliskuuta –Per Egil Hegge, norjalainen toimittaja (k.2023)
7. maaliskuuta –Viktor Savinyh, neuvostoliittolainen kosmonautti
8. maaliskuuta –Richard Williamson, brittiläinen piispa (k.2025)
9. maaliskuuta –Reijo Taipale, suomalainen iskelmälaulaja (k.2019)
9. maaliskuuta –Matti Tuominen, suomalainen näyttelijä (k.2006)
10. maaliskuuta –Carlos Ray ”Chuck” Norris, yhdysvaltalainen näyttelijä
10. maaliskuuta –Kai Kustaa Vähäkallio,Kytäjän kartanon isäntä (k.1979)
12. maaliskuuta –Mauri Antero Numminen, suomalainen viihdetaiteilija
13. maaliskuuta –Paula Moilanen, suomalainen kirjailija
17. maaliskuuta –Riitta Elstelä, suomalainen näyttelijä
25. maaliskuuta –Timo Kannisto, suomalainen arkkitehti (k.2018)
26. maaliskuuta –Nancy Pelosi, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta –Wangari Maathai, vuoden 2004Nobelin rauhanpalkinnon saanut kenialainen ympäristöaktivisti (k.2011)
1. huhtikuuta –Aarno Sulkanen, suomalainen näyttelijä
2. huhtikuuta –Peter Haining, brittiläinen toimittaja, kirjailija ja antologisti (k.2007)
5. huhtikuuta –Tommy Cash, yhdysvaltalainen countrymuusikko (k.2024)
8. huhtikuuta –John Havlicek, yhdysvaltalainen koripalloilija (k.2019)
12. huhtikuuta –Rainer Erlund, suomenruotsalainen toimittaja ja poliitikko (k.2000)
12. huhtikuuta –Herbie Hancock, yhdysvaltalainen jazzpianisti
13. huhtikuuta –Jean-Marie Gustave Le Clézio, vuoden 2008 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
15. huhtikuuta –Jeffrey Archer, brittiläinen kirjailija ja poliitikko
16. huhtikuuta –Margareeta II, Tanskan kuningatar
16. huhtikuuta –Joan Snyder, yhdysvaltalainen taidemaalari
18. huhtikuuta –Joseph L. Goldstein, vuoden1985 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geneetikko
19. huhtikuuta –Reinhard Bonnke, saksalainen helluntailainen evankelista ja saarnaaja (k.2019)
23. huhtikuuta –Dietrich Schwanitz, saksalainen kirjallisuustieteen professori (k.2004)
25. huhtikuuta –Al Pacino, yhdysvaltalainen näyttelijä ja ohjaaja
26. huhtikuuta –Giorgio Moroder, italialainen musiikkituottaja ja säveltäjä
27. huhtikuuta –Kaspar Rostrup, tanskalainen ohjaaja ja teatterinjohtaja (k.2025)
29. huhtikuuta –Peter A. Diamond, vuoden 2010Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä ja professori
30. huhtikuuta –Jouko Joutsenlahti, suomalainen kirjakauppias ja runoilija (k.1986)
30. huhtikuuta –Vladimir Norenko, venäläinen näyttelijä ja teatteriohjaaja
30. huhtikuuta –Marutei Tsurunen (Martti Turunen), suomalaissyntyinen japanilainen poliitikko
1. toukokuuta –Vappu Taipale, suomalainen sosialidemokraattinen poliitikko
3. toukokuuta –David Koch, yhdysvaltalainen liikemies (k.2019)
5. toukokuuta –Lance Henriksen, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. toukokuuta –Owe Wiktorin, Ruotsin puolustusvoimien komentaja
8. toukokuuta –Karl Erik Harr, norjalainen kuvataiteilija
9. toukokuuta –Jarmo Virmavirta, suomalainen lehtimies, päätoimittaja ja poliittinen vaikuttaja (k.2025)
11. toukokuuta –Anthony Kwami Adanuty, ghanalainen roomalaiskatolinen piispa
13. toukokuuta –Leo Vatanen, suomalainen yritysjohtaja (k.2016)
15. toukokuuta –Pentti Järvinen, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k.2016)
15. toukokuuta –Terho Ovaska, suomalainen pilapiirtäjä (k.2015)
16. toukokuuta –Jyrki Pellinen, suomalainen kirjailija
16. toukokuuta –John Margolies, yhdysvaltalainen arkkitehtuurikriitkko, valokuvaaja ja kirjailija (k.2016)
18. toukokuuta –Anita Kupsch, saksalainen näyttelijä (k.2025)
20. toukokuuta –Stan Mikita, kanadalainen jääkiekkoilija (k.2018)
22. toukokuuta –Kari Franck, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
24. toukokuuta –Joseph Brodsky, vuoden 1987Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut venäläis-yhdysvaltalainen runoilija (k.1996)
25. toukokuuta –Marianne Ahrne, ruotsalainen kirjailija ja elokuvaohjaaja
27. toukokuuta –Kari Raivio, suomalainen lastenlääkäri, Helsingin yliopiston ent. rehtori ja kansleri
28. toukokuuta –Maeve Binchy, irlantilainen kirjailija (k.2012)
31. toukokuuta –Eva-Riitta Siitonen, suomalainen kansanedustaja, ylipormestari ja maaherra
1. kesäkuuta –René Auberjonois, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2019)
1. kesäkuuta –Kip Thorne, vuoden 2017Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen teoreettinen fyysikko
2. kesäkuuta –Konstantin II, Kreikan viimeinen kuningas 1964–1973, kilpapurjehtija ja olympiavoittaja (k.2023)
3. kesäkuuta –Heljä Angervo, suomalainen laulaja (k.2019)
7. kesäkuuta –Tom Jones, walesilainen laulaja
7. kesäkuuta –Samuel Little, yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k.2020)
8. kesäkuuta –Pauli Ny, suomalainen pikajuoksija (k.2016)
8. kesäkuuta –Tapani Perttu, suomalainen näyttelijä ja laulaja (k.2018)
8. kesäkuuta –Nancy Sinatra, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
12. kesäkuuta –Matti Ruohola, suomalainen näyttelijä (k.2014)
14. kesäkuuta –Francesco Guccini, italialainen muusikko ja kirjailija
17. kesäkuuta –George Akerlof, vuoden 2001Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
22. kesäkuuta –Abbas Kiarostami, iranilainen elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja (k.2016)
22. kesäkuuta –Vidar Lønn-Arnesen, norjalainen radio- ja televisiojuontaja (k.2025)
22. kesäkuuta –Pertti Voutilainen, suomalainen elinkeinoelämän vaikuttaja ja vuorineuvos
24. kesäkuuta –Heikki Koski, suomalainen maaherra, ministeri, Alkon pääjohtaja ja Tampereen yliopiston kansleri (k.2024)
27. kesäkuuta –Daniel Quillen, yhdysvaltalainen matemaatikko jaFieldsin mitalisti (k.2011)
28. kesäkuuta –Muhammad Yunus, vuoden 2005Nobelin rauhanpalkinnon saanut bangladeshilainen pankkiiri ja ekonomisti
30. kesäkuuta –Kari Aronpuro, suomalainen kirjailija

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

6. heinäkuuta –Nursultan Nazarbajev, Kazakstanin presidentti
7. heinäkuuta –Richard Starkey (”Ringo Starr”), brittiläinen rumpali (The Beatles)
10. heinäkuuta –Ritva Mustonen, suomalainen musiikinopettaja ja iskelmälaulaja
12. heinäkuuta –Anja Breien, norjalainen elokuvaohjaaja
13. heinäkuuta –Patrick Stewart, englantilainen näyttelijä
14. heinäkuuta –Esko Ollila, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k.2018)
17. heinäkuuta –Ritva Rennes, suomalainen uimari ja uintivalmentaja (k.2013)
17. heinäkuuta –Tim Brooke-Taylor, brittiläinen koomikko, näyttelijä, radio- ja televisiokäsikirjoittaja (k.2020)
18. heinäkuuta –James Brolin, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. heinäkuuta –Voitto Liukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja -selostaja (k.2007)
22. heinäkuuta –Alex Trebek, kanadalais-yhdysvaltalainen televisiojuontaja (k.2020)
30. heinäkuuta –Raimo Häyrinen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja (k.2020)
30. heinäkuuta – SirClive Sinclair, brittiläinen yrittäjä ja keksijä (ZX81-mikrotietokone) (k.2021)
31. heinäkuuta –Arno Adlivankin, suomalainen yritysjohtaja (k.2025)
31. heinäkuuta –Martti Koski, suomalainen näyttelijä
1. elokuuta –Jukka Valtasaari, suomalainen diplomaatti
8. elokuuta –Dennis Tito, yhdysvaltalainen miljonääri ja maailman ensimmäinenavaruusturisti
16. elokuuta –Bruce Beresford, australialainen elokuvaohjaaja
20. elokuuta –Matti J. Kuronen, suomalainen rovasti, perheneuvoja ja kirjailija
21. elokuuta –Pirkko Jaakola, suomalainen kirjailija
23. elokuuta –Thomas A. Steitz, vuoden 2009Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti (k.2018)
27. elokuuta –Nina Banerjee-Louhija, intialais-suomalainen lääkäri ja kirjailija
28. elokuuta –Ulla-Maija ”Uma” Aaltonen, suomalainen toimittaja ja kirjailija ( k.2009)
29. elokuuta –Gunnar Berge, norjalainen poliitikko
1. syyskuuta –Annie Ernaux, vuoden 2022Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija
2. syyskuuta –Horst Nußbaum (”Jack White”), saksalainen säveltäjä ja musiikkituottaja
3. syyskuuta –Pauline Collins, englantilainen näyttelijä
5. syyskuuta –Raquel Welch, yhdysvaltalainen näyttelijä (Fantastinen matka) (k.2023)
10. syyskuuta –Svend Aage Jensby, tanskalainen poliitikko
11. syyskuuta –Brian De Palma, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
12. syyskuuta –Joachim Frank, vuoden 2017Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biofyysikko
12. syyskuuta –Linda Gray, yhdysvaltalainen näyttelijä, malli, ohjaaja ja tuottaja
13. syyskuuta –Óscar Arias, vuoden 1987Nobelin rauhanpalkinnon saanut Costa Rican presidentti
14. syyskuuta –Pekka Haukinen, suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija (k.1966)
19. syyskuuta –Tove Veierød, norjalainen poliitikko
19. syyskuuta –Paul Williams, yhdysvaltalainen näyttelijä, laulaja, lauluntekijä ja säveltäjä
21. syyskuuta –Alessio Saccardo, italialais-brasilialainen katolinen piispa
23. syyskuuta –Michel Temer, brasilialainen poliitikko
23. syyskuuta –Johnny Weissmuller, Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2006)

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. lokakuuta –Pentti Paschinsky, suomalainen valokuvaaja (k.2013)
5. lokakuuta –Eldrid Lunden, norjalainen runoilija ja professori
8. lokakuuta –Knut Erik Jensen, norjalainen elokuvaohjaaja
9. lokakuuta –John Lennon, englantilainen laulaja (The Beatles) (k.1980)
12. lokakuuta –Esko Salminen, suomalainen näyttelijä
13. lokakuuta –Grete Knudsen, norjalainen poliitikko (k.2023)
14. lokakuuta –Harry Rodger Webb (”Cliff Richard”), brittiläinen poplaulaja
15. lokakuuta –Peter Doherty, vuoden 1996Nobelin lääketieteen palkinnon saanut australialainen lääketieteilijä ja eläinlääkäri
16. lokakuuta –Kari O. Sohlberg, suomalainen yritysjohtaja ja autourheiluvaikuttaja
19. lokakuuta –Michael Gambon, brittiläinen näyttelijä ja ääninäyttelijä (k.2023)
19. lokakuuta –Pertti Salolainen, suomalainen toimittaja, Kokoomuksen kansanedustaja, ministeri ja diplomaatti
20. lokakuuta –Jesper Langberg, tanskalainen näyttelijä (k.2019)
23. lokakuuta –Edson Arantes do Nascimento (”Pelé”), brasilialainen jalkapalloilija (k.2022)
23. lokakuuta –Juhani Toukonen, everstiluutnantti, taidemaalari ja heraldikko
26. lokakuuta –Gennadi Strekalov, venäläinen kosmonautti (k.2004)
27. lokakuuta –John Gotti, yhdysvaltalainen mafiapäällikkö (k.2002)
29. lokakuuta –Frida Boccara, marokkolais-ranskalainen laulaja (k.1996)
1. marraskuuta –Jon Skolmen, norjalainen näyttelijä (k.2019)
5. marraskuuta –Totti Karpela, suomalainen juristi, kirjailija ja vankilanjohtaja (k.2015)
6. marraskuuta –Paul Darmanin, kenialainen katolinen piispa (k.2023)
15. marraskuuta –Roberto Cavalli, italialainen muotisuunnittelija (k.2024)
17. marraskuuta –William Simons, walesilainen näyttelijä (k.2019)
18. marraskuuta –Qabus ibn Said al Said, Omanin sulttaani (k.2020)
20. marraskuuta –Georg Ehrnrooth, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
20. marraskuuta –Arieh Warshel, vuoden 2013Nobelin kemianpalkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen biokemisti
26. marraskuuta –Curt Lindström, ruotsalainen jääkiekkovalmentaja
27. marraskuuta –Jun Fan Lee (”Bruce Lee”), yhdysvaltalainen toimintaelokuvanäyttelijä (k.1973)
30. marraskuuta –Pauli Nevala, suomalainen keihäänheittäjä ja olympiavoittaja (k.2025)
1. joulukuuta –Richard Pryor, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (k.2005)
5. joulukuuta –Albert Vanbuel, belgialainen katolinen piispa
12. joulukuuta –Petter Portin, suomalainen geneetikko ja professori (k.2023)
17. joulukuuta –Martti Metsäketo, suomalainen muusikko ja laulaja (k.2015)
19. joulukuuta –Kare Orko, suomalainen liikemies ja toimitusjohtaja (k.2018)
20. joulukuuta –Kimmo Pyykkö, suomalainen kuvanveistäjä
21. joulukuuta –Arvi Lind, suomalainen televisiotoimittaja ja uutistenlukija
21. joulukuuta –Frank Zappa, yhdysvaltalainen muusikko (k.1993)
23. joulukuuta –Jorma Kaukonen, yhdysvaltalainen muusikko
26. joulukuuta –Edward C. Prescott, vuoden 2004Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k.2022)
29. joulukuuta –Brigitte Kronauer, saksalainen kirjailija (k.2019)

Kuolleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli:Luettelo vuonna 1940 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. tammikuuta –Birger Wasenius, suomalainen pikaluistelija (s.1911)
5. tammikuuta –Martti Tertti, suomalainen metsänhoitaja (s.1898)
11. tammikuuta –Mikael Nyberg, suomalainen säveltäjä, runoilija ja musiikkipedagogi (s.1871)
14. tammikuuta –Gudrun Houlberg, tanskalainen näyttelijä (s.1889)
25. tammikuuta –Elias Simojoki, suomalainen kansanedustaja ja pappi (s.1899)
2. helmikuuta –Vsevolod Meyerhold, neuvostoliittolainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja teoreetikko (s.1874)
8. helmikuuta –Sergei Okulov, suomalainen ortodoksisen kirkon pappi ja kirjailija (s.1853)
11. helmikuuta –John Buchan, skotlantilainen kirjailija, historioitsija, poliitikko ja Kanadan kenraalikuvernööri (s.1875)
11. helmikuuta –Gunnar Höckert, suomalainen juoksija (olympiavoittaja) (s.1910)
12. helmikuuta –Svend Aggerholm, tanskalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s.1875)
14. helmikuuta –Ilmari Kivinen (”Tiitus”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (s.1883)
14. helmikuuta –Rudolf Prüss, afrikkalaistaustainen suomalainen korpraali, joka taisteli ja kaatui talvisodassa (s.1903)
16. helmikuuta –Adolf Krank, suomalainen kirkkoherra (s.1841)
16. helmikuuta –Oskari Kuivalainen (”Veijon-Veikko”), suomalainen näytelmäkirjailija (s.1880)
16. helmikuuta –Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa) (s.1904)
19. helmikuuta –Aage, Tanskan ja Islannin prinssi (s.1887)
19. helmikuuta –Kaarlo Kivekäs, suomalainen kenraaliluutnantti (s.1866)
26. helmikuuta –Gustav Donner, suomalainen historioitsija (s.1902)
26. helmikuuta –Michael Hainisch, Itävallan liittopresidentti 1920–1928 (s.1858)
29. helmikuuta –Nyrki Tapiovaara, suomalainen elokuvaohjaaja (s.1911)
1. maaliskuuta –A. H. Tammsaare, virolainen kirjailija (s.1878)
3. maaliskuuta –Arvi Tikkala, suomalainen iskelmälaulaja (s.1906)
9. maaliskuuta –Martti Uosikkinen, suomalainen olympiavoimistelija (s.1909)
10. maaliskuuta –Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija (s.1891)
12. maaliskuuta –Astrid Reponen-Juvas, suomalainen kansanperinteen ja murteiden tallentaja ja tutkija (itsemurha) (s.1905)
14. maaliskuuta –Heinrich Lübbe, saksalainen insinööri ja lentokonesuunnittelija (s.1884)
14. maaliskuuta –Martti Tolamo, suomalainen yleisurheilija (s.1907)
16. maaliskuuta –Selma Lagerlöf, vuoden1909 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (s.1858)
18. maaliskuuta –Alfred Christian Dahl, norjalainen arkkitehti (s.1857)
26. maaliskuuta –Santeri Salokivi, suomalainen taidemaalari, piirustuksenopettaja ja taidegraafikko (s.1886)