Adolf Hitler tarjosiBerghofissa vierailleelle Puolan ulkoministerilleJózef Beckille takuita Puolan rajoista, josDanzigin vapaakaupunki palautettaisiin Saksalle. Beck vastasi, että Puolan yleinen mielipide ei sallisi muutoksia Danzigin asemaan.
Yhdysvaltalainen uraauurtava lentäjäAmelia Earhart julistetaan virallisesti kuolleeksi puolitoista vuotta katoamisensa jälkeen.
17. tammikuuta −Saksassa tiukennettiin rotulakeja.Juutalaisilta hammaslääkäreiltä, eläinlääkäreiltä ja apteekkareilta evättiin oikeus ammattinsa harjoittamiseen. Juutalaisia ei myöskään enää kelpuutettu suorittamaan mitään ammattitutkintoja.
20. tammikuuta – Adolf Hitler vapauttiHjalmar Schachtin Saksan valtakunnanpankin pääjohtajan tehtävästä ja nimitti hänen tilalleenWalther Funkin.
21. tammikuuta – Adolf Hitler vaati Berliinissä vierailulla olleeltaTšekko-Slovakian ulkoministeriltäFrantišek Chvalkovskýltä että Tšekko-Slovakia eroaisiKansainliitosta, supistaisi merkittävästi armeijansa vahvuutta, noudattaisi Saksan ohjeita ulkopolitiikassaan ja säätäisi juutalaisvastaisia lakeja.
30. tammikuuta –Adolf Hitler selvitti Saksan valtiopäivillä pitämässään puheessa ”Saksan juutalaisongelman ratkaisua”. Hitlerin puhe päättyi lauseeseen”Jos kansainvälisen rahajuutalaisuuden Euroopassa ja sen ulkopuolella vielä kerran onnistuisi syöstä kansat maailmansotaan, ei tämän sodan lopputulos tule olemaan juutalaisuuden voitto. Sodan tuloksena tulee olemaan juutalaisen rodun hävitys Euroopasta!”.
30. tammikuuta –Viro hyväksyi Ahvenanmaan linnoittamisen.
1. helmikuuta – Saksalaiset miehitysviranomaiset määräsivätTšekkoslovakian juutalaiset muuttamaan maasta kuukauden kuluessa.
Suomen jääkiekkomaajoukkue ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa vuonna 1939, Baselissa, Sveitsissä.3. –12. helmikuuta – Suomi osallistui ensimmäisen kerranjääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin jotka pidettiinBaselissa Sveitsissä. Suomen joukkue hävisi kaikki ottelunsa ja jäi kisan 14 osanottajamaasta viimeiseksi.
9. maaliskuuta – Jäämurtaja ja sukullusveneiden emäalusSisun virallinen vastaanotto ja koeajo oli Helsingin edustalla.[1]
10. maaliskuuta – Tšhekkoslovakian presidenttiEmil Hácha erottiJosef TisonSlovakian pääministerin virasta ja julisti maahan sotatilan. Slovakiaan muodostettiin seuraavana päivänä uusi hallitus, jossa ei ollut mukaan yhtään Tison hallituksen ministeriä.
13. maaliskuuta – Josef Tiso matkusti Berliiniin tapaamaan Adolf Hitleriä. Hän sopi siellä kutsuvansa koolle Slovakian parlamentin ja julistavansa maan itsenäiseksi.
13. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen välisiin neuvotteluihin osallistunut Neuvostoliiton Italian-lähettiläs, aikaisemmin myös Suomen-lähettiläänä toiminutBoris Stein, ehdotti Suomenlahden saarien vuokraamista Neuvostoliitolle.
13. maaliskuuta – Helsingissä alkoivatSuuren lähetystön 40-vuotisjuhlallisuudet, joihin oli kokoontunut 32 lähetystön jäsentä ja toistakymmentä adressihankkeessa mukana ollutta.[2]
14. maaliskuuta – Tiso palasiBratislavaan ja Slovakian parlamentti hyväksyi yksimielisesti maan itsenäisyysjulistuksen. Tshekkoslovakian presidenttiEmil Hácha matkusti samana päivänä Berliiniin tapaamaan Hitleriä.
15. maaliskuuta – Hácha tapasi Hitlerin Berliininvaltakunnankansliassa heti puolenyön jälkeen. Hitler ilmoitti että Saksan armeijalla on määräys aloittaa Tšhekkoslovakian miehittäminen kello 6 aikaan aamulla ja maata tulisi kohtaamaan suuri hävitys ellei Hácha määräisi Tšekkoslovakian armeijaan pidättymään vastarinnasta. Sairaskohtauksen saanut Hácha pakotettiin allekirjoittamaan julistus, jolla hän luovutti maansa ja kansansa Führerin ja Saksan valtakunnan käsiin. Hácha piti sitten kello 4.30 aamulla radiopuheen, jossa hän kehoitti kansaansa pysymään rauhallisena. Saksalaiset marssivatTšhekkoslovakiaan kohtaamatta vastarintaa ja iltapäivällä Hitler ja muut natsijohtajat saapuivatPrahaan. Tšekkoslovakiasta muodostettiin 16. maaliskuutaBöömin ja Määrin protektoraatti. Tšekkoslovakian itäkärjessä ollutKarpato-Ukrainan alue julistautui itsenäiseksi mutta Saksan kieltäydyttyä tukemasta sen itsenäisyysjulistusta Unkari hyökkäsi alueelle ja miehitti sen 17. maaliskuuta mennessä.
1. huhtikuuta –Akateeminen Karjala-seura tarjosi puolustusministeriölleKarjalan kannaksen linnoitustöihin 1 000 vapaaehtoista AKS:n jäsentä kesäkuun ja elokuun 1939 väliseksi ajaksi.
3. huhtikuuta – Hitler antoi salaisen määräyksen aloittaa sotatoimien valmistelu Puolaa vastaan (Fall Weiss) 1. syyskuuta alkaen.
4. huhtikuuta –Faisal II kruunattiin 4-vuotiaanaIrakin kuninkaaksi sen jälkeen kun hänen isänsä kuningasGhazi kuoli auto-onnettomuudessa.
Italian sotilaita ohittamassa albaaneja, 7. huhtikuuta 1939.7. huhtikuuta –Albanian valtaus: Italia hyökkäsi Albaniaan, kuningasZogu I pakeni maasta 8. huhtikuuta Kreikkaan ja koko Albania oli vallattu 10. huhtikuuta mennessä. Italian kuningasViktor Emanuel III kruunattiin Albanian kuninkaaksi 16. huhtikuuta ja maa liitettiin osaksi Italian imperiumia.
10. huhtikuuta –NKVD:n entinen päällikköNikolai Ježov pidätettiin, asetettiin syytteeseen vakoilusta ja osallistumisesta salaliittoonJosif Stalinin murhaamiseksi sekä tuomittiin kuolemaan.
14. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidenttiFranklin D. Roosevelt lähetti Hitlerille ja Mussolinille vetoomuksen, jossa heitä pyydettiin vakuutusta, etteivät Saksa ja Italia hyökkäisi tai valtaisi alueita vetoomuksessa luetelluilta 31 valtiolta Puola mukaan lukien seuraavan 10 vuoden aikana ja kiistakysymykset käsiteltäisiin neuvottelupöydässä. Roosevelt ei odottanut viestiltään konkreettisia tuloksia mutta lähetti sen osoittaakseen maailmalle ratkaisevan eron demokratioiden ja diktatuurien välillä.
16. huhtikuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriMaksim Litvinov ehdotti Englannille ja Ranskalle sotilaallista liittosopimusta Saksan vastaan. Sopimukseen olisivat liittyneet Puola ja tarvittaessa muut Keski- ja Itä-Euroopan maat jotka tunsivat itsensä Saksan uhkaamiksi.
20. huhtikuuta −Adolf Hitler täytti 50 vuotta. Päivä julistettiin Saksassa kansalliseksi juhlapäiväksi. Berliinissä järjestettiin suuri, viisi tuntia kestänyt sotilasparaati joka oli tarkoitettu myös varoitukseksi länsivalloille.
25. huhtikuuta – Saksa aloitti arabiankieliset Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään suunnatut radiolähetyksetZeesenin lyhytaaltoasemalta.
26. huhtikuuta –Fritz Wendel saavutti lentokoneiden nopeusennätyksen 755 kilometriä tunnissaMesserschmitt Me 209-koneella. Ennätys säilyi mäntämoottoristen lentokoneiden nopeusennätyksenä vuoteen 1969 saakka.
27. huhtikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti yleisen asevelvollisuuden.
28. huhtikuuta – Hitler piti Saksan valtiopäivillä puheen, jossa hän irtisanoi Puolan kanssa vuonna 1934 solmitunhyökkäämättömyyssopimuksen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa vuonna 1935 solmitun Lontoon laivastosopimuksen. Samalla hän tarjosi hyökkäämättömyyssopimusta usealle muulle Euroopan valtiolle, muun muassa Suomelle. Hitler vaati myös SaksalleDanzigin vapaakaupunkia ja lisäksiPuolan käytävän läpi kulkevaa Saksan hallitsemaa yhdystietäItä-Preussiin.[5]
1. toukokuuta –Vuosilomalaki tuli voimaan Suomessa, loman pituus oli 5–12 päivää työsuhteen kestosta riippuen.
3. toukokuuta – Josif Stalin syrjäyttiMaksim Litvinovin Neuvostoliiton ulkoministerin paikalta ja nimitti tilalleVjatšeslav Molotovin. Vaihdos merkitsi Neuvostoliiton ulkopolitiikan jyrkentymistä. Litvinovin syrjäyttämiseen vaikutti Englannin ja Ranskan kanssa käytyjen sopimusneuvottelujen epäonnistuminen ja lisäksi myös hänen juutalainen syntyperänsä joka olisi haitannut Saksan kanssa jatkossa käytäviä neuvotteluja.[6]
23. toukokuuta – Hitler ilmoitti valtakunnankansliaan kokoontuneelle Saksan asevoimien johdolle että jatkossa tulevat aluevaltaukset vaativat verenvuodatusta ja sota on sen vuoksi väistämätön. Hitlerin mukaan Saksan talousongelmat vaativatelintilan hankkimista Itä-Euroopasta ja Puolaan oli sen vuoksi hyökättävä ensimmäisen sopivan tilaisuuden tullen.
31. toukokuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, ettei se hyväksynyt Ahvenanmaan linnoittamista.
31. toukokuuta – Saksa solmi Tanskan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen.
1. kesäkuuta – Englantilainen sukellusveneHMS Thetis upposi koesukelluksellaLiverpoolin edustalla jolloin 99 veneen miehistöön kuulunutta sai surmansa.
4. kesäkuuta –Hampurista lähtenyt, 963 juutalaispakolaista kuljettanut höyrylaivaSS St. Louis käännytettiinFloridasta sen jouduttua jo käännytetyksiKuubasta. Laiva joutui palaamaan Eurooppaan, ja yli 600 sen matkustajista kuoli keskitysleireillä.
7. kesäkuuta – Saksa solmi hyökkäämättömyyssopimukset Latvian ja Viron kanssa.
8. kesäkuuta – Neljä ihmistä hukkuiSuomenlinnan eteläpuolella moottoriveneen täytyttyä vedellä. Viides veneessä ollut pelastui uimalla läheiselle asumattomalle Abrahaminluodolle, josta hänet pelastettiin muutamia tunteja myöhemmin.[8]
9. kesäkuuta –Münsterinkatolinen piispaClemens von Galen kirjoitti Hitlerille kirjeen, jossa hän valitti tämän käyttävän vuonna 1933 säädettyä n.k. valtiopäivätalonpalo-asetusta (joka rajoitti kansalaisvapauksia helmikuussa 1933 tapahtuneenvaltiopäivätalon tuhopolton jälkeen) väärin Saksan katolilaisten vainoamiseksi.
14. kesäkuuta –Tientsinin välikohtaus : Japani aloitti EnglanninTientsinissä Kiinassa sijainneen konsessioalueen saarron koska brittiviranomaiset kieltäytyivät luovuttamasta neljää kiinalaista nationalistia jotka olivat surmanneet japanilaisten tärkeän yhteistoimintamiehen Cheng Hsi-kengin. Saarto päättyi 20. elokuuta 1939 kompromissiratkaisuun kun kiinalaiset luovutettiin japanilaisille, jotka myöhemmin teloittivat heidät Japanissa. Englanti onnistui kuitenkin torjumaan Japanin vaatimuksen lopettaa taloudellinen tukiKansalliselle Kiinalle.
16. kesäkuuta – Suomessa annettiin lait puolustusvalmiuden tehostamisesta sodanvaaran uhatessa ja yleisestä työvelvollisuudesta mahdollisen sodan aikana.
16. kesäkuuta –Marsalkka Mannerheim ilmoitti eroavansa puolustusneuvoston puheenjohtajan paikalta, koska hallitus ei ollut suostunut myöntämään puolustusvoimille hänen vaatimiaan lisämäärärahoja. PresidenttiKyösti Kallio taivutti Mannerheimin perumaan eroilmoituksensa.
29. kesäkuuta – Saksan yleisesikunnan päällikkö kenraaliFranz Halder saapui vierailulle Suomeen. Hän kävi vierailunsa aikana Karjalan kannaksella tarkastamassa linnoituslaitteita ja seuraamassa tykistöammuntoja ja vieraili lisäksi Kemissä ja Rovaniemellä.
29. kesäkuuta –Syyriaan kuuluneestaAlexandrettansanjakista 1938 muodostettuHatayn tasavalta liittyi kansanäänestyksen jälkeen Turkin tasavaltaan. Syyriaa hallinnut Ranska tuki hanketta, koska se toivoi liitoksen estävän Turkin liittoutumisen natsi-Saksan kanssa.
7. heinäkuuta –Yalen yliopistokuoro saapui vierailulle Suomeen osana kuoron kolmen viikon pituista Euroopan kiertuetta. Suomessa kuoro kävi esittämässä serenadin säveltäjäJean Sibeliukselle.[9]
13. heinäkuuta – Presidentti Kyösti Kallion terveydentilasta annettiin tiedote, jonka mukaan hän ei ollut vielä täysin toipunut tammikuussa saamastaansydäninfarktista.
28. heinäkuuta – Yhdistyneessä kuningaskunnassa säädettiin lakiterroritoimintaa vastaan. Laki oli suunnattu etenkinIrlannin tasavaltalaisia ääriryhmiä vastaan.
7. elokuuta – Karjalankannaksella alkoivat viikon kestäneet, Suomen siihen saakka suurimmat sotaharjoitukset. Harjoitukset päättyivät 12. elokuuta.
12. elokuuta – PääministeriA. K. Cajander kiittiViipurissa pitämässään puheessa puolustusvoimia siitä, ettei määrärahoja ollut tuhlattu nopeasti vanhenevaan kalustoon. ValtiovarainministeriVäinö Tanner ilmaisi tyytyväisyytensä Cajanderin lausuntoon, joka myöhemmin sai osakseen kovaa arvostelua.
13. elokuuta – Viipurissa pidettiin Kannaksen sotaharjoituksiin osallistuneiden joukkojen suurkatselmus, joka ohimarsseineen kesti 4 tuntia.
29. elokuuta – Kaksi suomalaista alusta moottorilaiva Aallotar ja höyrylaiva Dagny törmäsivät yhteenJuutinraumassa Sandhammarenin luona. Aallotar upposi heti törmäyksen jälkeen ja kolme sen miehistön jäsentä hukkui.[13]
31. elokuuta – Puolalaisiin univormuihin pukeutunut saksalainen kommando-osasto jota johti SS-upseeriAlfred Naujocks valtasi Saksan puolella lähellä Puolan rajaa sijainneenGleiwitzin radioaseman Ylä-Sleesiassa ja lähetti asemalta saksalaisvastaista propagandaa.Lavastetun hyökkäyksen tarkoituksena oli antaa syy aloittaa sota Puolaa vastaan.
2. syyskuuta –Stutthofin keskitysleiri perustettiin metsäiselle alueelleSztutowon kaupungin länsipuolelle, noin 34 kilometriä Gdańskista itään. Tuona päivänä leiriin tuotiin 150–200 vankia Danzigista ja leirin rakentaminen aloitettiinpakkotyönä. 15. syyskuuta leirillä oli jo 6 000 vankia. Se oli ensimmäinenSaksan ulkopuolelle perustettukeskitysleiriPuolassa, ja toimi myöstuhoamisleirinä kesästä syksyyn1944.
3. syyskuuta –Ranska,Australia jaYhdistynyt kuningaskunta julistivat sodanSaksalle. Länsirintamalla alkoi niin sanottu valesota, jokasai nimensä siitä, että kahdeksan kuukauden aikana osapuolten välillä käytiin sodanjulistuksista huolimatta vain vähäisiä taisteluita.
8. syyskuuta – Ranskalaiset aloittivat hyökkäyksen yhdeksän divisioonan voiminSaarin alueelle, mutta pysäyttivät hyökkäyksen ennen kuin etenivätMaginot-linjan tykkien kantaman ulkopuolelle. Hyökkäys ei häirinnyt saksalaisia juuri lainkaan. Ranskalaiset vetäytyivät omaehtoisesti Saarin alueelta lokakuun alkuun mennessä.
16. syyskuuta − Eduskunta hyväksyi asetuksen, jolla kiellettiin –Puolustusvoimien hankintoja lukuun ottamatta – kaiken tavaran maahantuonti ilman valtiovarainministeriön alaisuuteen perustetun valtion lisenssitoimikunnan lupaa.
5. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Latvia solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Suomalainen valtuuskunta kutsuttiin Moskovaan neuvottelemaan ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä”.
6. lokakuuta –Puolan vastarinnan lakattua Saksan ja Neuvostoliiton miehittämien alueiden rajaksi tuli suunnilleenCurzonin linja, jota jo vuonna 1919 oli ehdotettu Puolan itärajaksi.
8. lokakuuta – Saksa ilmoitti liittäneensä Länsi-Puolan itseensä. Puolan antauduttua Hitler ehdottiliittoutuneille rauhaa, jossa nämä hyväksyisivät Itä-Euroopan uuden järjestyksen. Liittoutuneet torjuivat ehdotuksen pikaisesti.
9. lokakuuta – Saksa torjui Suomen pyynnön tuen saamiseksi Neuvostoliiton painostusta vastaan ja ilmoitti, ettei se aikonut puuttua Suomen ja Neuvostoliiton välisiin neuvotteluihin millään tavoin.
10. lokakuuta – Helsingissä järjestettiin ensimmäinen pimennys- ja ilmahälytysharjoitus.
11. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Liettua solmivat keskinäisen avunantosopimuksen. Sen mukaan Neuvostoliitto luovutti Puolalta valtaamansaVilnan Liettualle, mutta sai samalla oikeuden pitää maa- ja ilmasotajoukkoja Liettuan alueella.[15]
11. lokakuuta – Neuvostoliitto esittiKremlissä Suomelle kovia vaatimuksia.
11. lokakuuta – Suomessa aloitettiin vapaaehtoinen asutuskeskustenevakuointi. Helsingistä siirtyi maaseudulle noin 100 000 ihmistä.
17. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi puolustusvoimien ylimmästä johdosta annetun asetuksen muutoksen, jonka mukaantasavallan presidentti voi erityisistä syistä luovuttaa puolustusvoimien ylipäällikkyyden puolustusvoimain komentajalle.
20. lokakuuta –Helsingin Sanomissa jaUudessa Suomessa julkaistiin kirjoitus, jossa ehdotettiin että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensarautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua sotavarusteita.
21. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja valtiovarainministeriVäinö Tanner lähtivät toiselle neuvottelumatkalle Moskovaan. He palasivat Helsinkiin26. lokakuuta.
23. lokakuuta – Suomessa tuli voimaan matkustus- ja oleskelurajoituksia Itä- ja Pohjois-Suomen rajaseuduilla ja Etelä-Suomessa rannikko- ja saaristoalueilla.[16]
28. lokakuuta –Kahvi säännösteltiin Suomessa. Kahviannos supistui neljänneskiloon henkilöä kohden neljän viikon aikana.
31. lokakuuta – J. K. Paasikivi ja Väinö Tanner lähtivät kolmannelle neuvottelumatkalle Moskovaan.
31. lokakuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriVjatšeslav Molotov julkisti puheessaan Neuvostoliiton aluevaihtoehdotukset Suomelle. Ehdotuksiin kuului maarajan siirtäminenKarjalan kannaksella muutamia kymmeniä kilometrejä pohjoiseenLeningradista sekä eräiden Suomenlahden saarien jaKalastajasaarennon jaPummangin niemimaitten osien luovutus. Vastineeksi Suomi olisi saanut samankokoisen alueenNeuvosto-Karjalasta. Lisäksi Neuvostoliitto ehdotti Suomelle pienen alueen vuokraamista määräajaksiSuomenlahden suulta laivastotukikohtaa varten. Neuvostoliitto ei enää vaatinut Suomelta samanlaista keskinäistä avunantosopimusta, jollaiset se oli solminut aiemmin syksyllä Baltian maiden kanssa.[17]
2. marraskuuta – Suomen neuvottelijat saapuivat Moskovaan. Illalla he seurasivat kutsuvieraina Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istuntoa.
3. marraskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden toinen kolmesta jaksosta alkoi.Kremlissä pidetyissä tunnin kestäneissä neuvotteluissa olivat Suomen edustajina ministerit Paasikivi ja Tanner sekä valtioneuvos Hakkarainen, sekä Neuvostoliiton puolelta ulkoasiainkansankomissari Molotov ja hänen apulaisensa Potemkin. Stalin ei ollut mukana. Suomen valtuuskunta esitti Suomen vastaehdotukset Neuvostoliiton vaatimuksiin.
4. marraskuuta – Suomen ja Neuvostoliiton neuvotteluiden toinen kolmesta jaksosta päättyi.
12. marraskuuta – Neuvostoliittolaiset sanomalehdet aloittivat voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelukampanjan.
13. marraskuuta – Moskovan neuvottelut katkesivat ja Stalin antoi määräyksen Suomea vastaan välittömästi tehtävän hyökkäyksen suunnittelusta. Suomen valtuutetut lähtivät illalla kotimatkalle Moskovasta.
13. marraskuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit kokoontuivat hätäkokoukseenTukholmaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kiristymisen vuoksi.
23. marraskuuta – Saksan juutalaiset erotettiin muusta väestöstä määräämällä heidät kantamaan vaatteissaandaavidintähteä.
26. marraskuuta –Mainilan laukaukset. Ulkoministeri Vjatšeslav Molotov jätti asiasta tiukkasanaisennootin Suomen Moskovan-suurlähettiläälle Aarno Yrjö-Koskiselle.
26. marraskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajaPravda hyökkäsi voimakkaasti Suomen hallitusta, erityisesti pääministeriA. K. Cajanderia ja ulkoministeriEljas Erkkoa vastaan.
27. marraskuuta – Suomen hallitus lähetti Mainilan laukausten johdosta Moskovaan vastanootin, jossa vakuutettiin, ettei laukauksia ollut ammuttu Suomen puolelta.
28. marraskuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Suomen kanssa vuonna1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen.
29. marraskuuta – Neuvostoliitto katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
30. marraskuuta – Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen jatalvisota alkoi.Helsinkiä pommitettiin. Asuinkorttelien pommitus aiheutti kritiikkiä ulkomaisissa joukkotiedotusvälineissä. Mannerheim ryhtyi sotavoimien ylipäälliköksi.
1. joulukuuta – Eduskunta siirtyi evakkoonKauhajoelle.
1. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset määräsivät pimennyksen voimaan koko Suomeen. Määräysten mukaan ulkovalot oli pidettävä sammutettuina ja ikkunat peitettyinä pimeän aikana. Myös tarpeeton liikkuminen ulkona pimeän aikana kiellettiin.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton Itämeren laivaston miinatorpedolentorykmentin lentokone törmäsi lähdössä pommivarastoon, jonka seurauksena tapahtui räjähdys, ja suuri osa lentokoneista tuli kahdeksi tai kolmeksi viikoksi lentokelvottomiksi.
2. joulukuuta – Vastauksena Terijoen hallituksen muodostamiselle SDP jaSAK antoivat julkilausuman, jossa vakuutettiin Suomen työväenluokan tukevan täydellisesti Rytin hallitusta ja sen politiikkaa sekä taistelevan asein Suomen itsemääräämisoikeuden,demokratian ja rauhan puolestaväkivaltaa vastaan.
3. joulukuuta – Suomi pyysi tuloksetta Kansainliittoa tekemään intervention.
3. joulukuuta – Väestönsuojeluviranomaiset ja seurakunnat kielsivätjumalanpalvelukset ja muut julkiset kokoontumiset.
5. joulukuuta – Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyäMannerheim-linjalle.
6. joulukuuta – UlkoministeriVäinö Tanner järjesti ulkomaisille diplomaateille ja lehtimiehille vastaanotonHotelli Kämpissä Helsingissä. Vastaanotolla oli mukana muitakin ministereitä ja tarkoituksena oli osittain osoittaa vääriksi Neuvostoliiton väitteet, joiden mukaan Suomen hallitus olisi paennut ulkomaille. Perinteinen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoPresidentinlinnassa oli peruutettu.'
7. joulukuuta – Suomalaiset diplomaatit saivat tietää ettäAdolf Hitler olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkkaHerman Göringin ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.
8. joulukuuta – Neuvostojoukkojen hyökkäys Taipaleenjoella päättyi epäonnistumiseen.
8. joulukuuta – Neuvostoliitto julisti Suomen rannikotTornionjoen suultaHangon itäpuolelle saakka saartoon 20 meripeninkulman leveydeltä ”Suomen kansanhallituksen pyynnöstä” ja määräsi ulkomaalaiset alukset poistumaan kyseiseltä alueelta. Ahvenanmaan saaristo jäi saartovyöhykkeen ulkopuolelle ”sikäli kuin tätä aluetta ei suoranaisesti tai epäsuorasti käytetä tarkoituksiin, jotka ovat yhteydessä sotatoimiin Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa tai sen hallitusta vastaan”.
11. joulukuuta – Neuvostojoukot saavuttivat suomalaisten pääpuolustusaseman Karjalankannaksella.
13. joulukuuta – Ruotsin ulkoministeriRickard Sandler erosi ja hänen tilalleen nimitettiin kaupallinen virkamiesChristian Günther. Taustalla olivat erimielisyydet suhtautumisessa Suomeen.
14. joulukuuta – Adolf Hitler määräsi suuramiraaliErich Raederin aloittamaanNorjan miehityksen valmistelun. Hitler oli hieman aiemmin tavannut Berliinissä vierailleen norjalaisenNasjonal Samling -puolueen johtajanVidkun Quislingin.
15. joulukuuta – Neuvostojoukkojen uusi läpimurtoyritys Taipaleenjoella alkoi 15. joulukuuta päättyen suomalaisten torjuntavoittoon 17. joulukuuta.
17. joulukuuta – Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa Summan kylässä länsikannaksella alkoivat.
19. joulukuuta – Neuvostoliiton ilmavoimat suorittivat ensimmäisen pommihyökkäyksensäTurkuun. Syttyneissä tulipaloissa tuhoutui tai vaurioitui useita rakennuksia, mutta vakavilta henkilövahingoilta vältyttiin.
22. joulukuuta − Suomalaiset saivat vallatuksi takaisin Suomussalmen kirkonkylän. Kamppailu Summan kylän suunnalla päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin.
.jpg)
