Vuosi1924 olikarkausvuosi, joka alkoi tiistaista.
- 1. huhtikuuta – Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen. Hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
- 1. huhtikuuta –Eduskuntavaalien ensimmäinen päivä.
- 6. huhtikuuta –Fasistit saivat Italiassa vaaleissa 2/3 äänistä.
- 6. huhtikuuta –Padasjoen 1600-luvulta peräisin ollutpuukirkko tuhoutui tulipalossa.
- 7. huhtikuuta – KirjailijaIlmari Kianto julkaisi 50-vuotispäivänään romaaninRyysyrannan Jooseppi.
- 16. huhtikuuta – Amerikkalainen elokuvayhtiöMetro-Goldwyn-Mayer perustettiin.
- 22. huhtikuuta – Suomessa asetettiin puolustusneuvostotasavallan presidentin avuksi maanpuolustuskysymyksissä.
- 4. toukokuuta –27. heinäkuuta –Pariisin olympialaiset pidettiin. Suomi sai toiseksi eniten mitaleita 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssimitalia.
- 4. toukokuuta – Saksassa pidettiinvaltiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena jaWilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
- 8. toukokuuta –Liettua sai Memelin sopimuksella hallintaansaItä-PreussistaVersailles'n rauhansopimuksella erotetunKlapeidan eli Memelin alueen josta muodostettiin autonominen alue. Saksa pakotti Liettuan palauttamaan alueen 22. maaliskuuta 1939.
- 10. toukokuuta –J. Edgar Hoover nimitettiinYhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n edeltäjän Bureau of Investigationin johtajaksi. Hoover kuoli virassa vuonna 1972.
- 19. toukokuuta –Hannoverin provinssissa Saksassa järjestettiin alustava kansanäänestys provinssin erottamisestaPreussin vapaavaltiosta. Ehdotus sai vain 25,5 prosentin kannatuksen, mikä jäi asian etenemiseen vaaditun kolmanneksen kannatuksen alapuolelle.[2][3]
- 23. toukokuuta –Moskovassa alkoiNeuvostoliiton kommunistisen puolueen 13. edustajakokous, jossa Josif Stalin selvitti välinsäLev Trotskiin sekä Trotskin jaKarl Radekin johtamaan puolueenvasemmisto-oppositioon.
- 26. toukokuuta – Yhdysvalloissa tuli voimaan uusiImmigration Act of 1924 -maahanmuuttolaki, joka rajoitti siirtolaisten vuotuisen määrän kahteen prosenttiin vuoden 1890 määrästä.
- 31. toukokuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg myönsi eron Cajanderin hallitukselle ja nimittiKokoomuksen puheenjohtajanLauri Ingmanin muodostamanhallituksen.
- 2. kesäkuuta –Yhdysvaltain presidenttiCalvin Coolidge allekirjoittiIndian Citizenship Act -lain, joka myönsi kaikille Yhdysvalloissa syntyneille intiaaneille kansalaisuuden.
- 4. kesäkuuta –E. M. Forsterin romaaniA Passage to India (Matka Intiaan) julkaistiin.
- 5. kesäkuuta – Säännöllinen lentoliikenne Helsingin ja Tukholman välillä alkoi.[4]
- 5. kesäkuuta – Kaksi varakastaChicagon yliopiston opiskelijaaNathan Leopold ja Richard Loeb asetettiinChicagossa syytteeseen 21. toukokuuta tapahtuneesta 14-vuotiaan Bobby Franksin sieppauksesta ja murhasta. Heidät tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Loebin surmasi toinen vanki 1936. Leopold pääsi ehdonalaiseen vapauteen 1958 ja vietti viimeiset vuotensaPuerto Ricossa, jossa hän kuoli 1971.
- 8. kesäkuuta – Englantilaiset vuorikiipeilijätGeorge Mallory jaAndrew Irvine katosivat ollessaan kiipeämässäMount Everestin huipulle. Viimeisin näköhavainto heistä oli vain muutama sata metriä ennen huippua. Malloryn ruumis löydettiin 8 160 metrin korkeudesta Everestin pohjoisseinämän rinteeltä vuonna 1999.
- 10. kesäkuuta – Fasistit kaappasivat ja tappoivat Italian sosialistien johtajanGiacomo MatteottinRoomassa.
- 13. kesäkuuta –Gaston Doumerguesta tuli Ranskan presidentti.
- 19. kesäkuuta –Paavo Nurmi juoksi HelsingissäEläintarhan urheilukentällä tunnin kuluessa sekä 1500 metrin (3 min 52,6 s) että 5000 metrin (14 min 28,2 s) maailmanennätykset. Viimeksi mainitun juoksun aikana 3 mailin kohdalla hänen ajakseen merkitään 14 min 28,2 s, mikä on samalla tämän matkan maailmanennätys.[5]
- 22. kesäkuuta – SarjamurhaajaFritz Haarmann pidätettiinHannoverissa Saksassa. Haarmann murhasi 1919-1924 ainakin 24 nuorta poikaa. Haarmann tuomittiin kuolemaan ja hänet mestattiingiljotiinilla 15. huhtikuuta 1925.
- 2. lokakuuta –Kansainliitto hyväksyi kansainvälisten kiistojen rauhanomaista sovittelua koskeva pöytäkirjan, jossa suositeltiin maailmanlaajuisen konferenssin järjestämistä maailmanrauhan varjelemiseksi ja hyökkäyssodan tuomitsemiseksi. Iso-Britannia ei kuitenkaan allekirjoittanut pöytäkirjaa.[12]
- 3. lokakuuta – Suomessa annettiin asetuksetsotakorkeakoulusta,kadettikoulusta jareserviupseerikoulusta.[13]
- 12. lokakuuta –Hugo Eckener lähtiFriedrichshafenisaBodenjärven rannalta ensimmäiselle suoralle lennollezeppeliinillä Atlantin yli. Hän laskeutuiNew Yorkiin 15. lokakuuta.[14]
- 25. lokakuuta – SanomalehtiDaily Mail julkaisi BritanniassaZinovjev-kirjeenä tunnetun dokumentin.
- 25. lokakuuta –Leevi Madetojan oopperaPohjalaisia sai ensiesityksensä Helsingissä. Libretto perustuiArtturi Järviluomansamannimiseen näytelmään.
- 28. lokakuuta –Ranska tunnusti Neuvostoliiton.
- 29. lokakuuta –Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttivaalit 1924: pääministeriRamsay MacDonaldin työväenpuolue kärsi tappion konservatiiveille, joiden johtajastaStanley Baldwinista tuli pääministeri.
- 2. marraskuuta –Työväen Akatemian avajaiset pidettiinKauniaisissa.[15]
- 3. marraskuuta –Sotakorkeakoulu aloitti toimintansaUudenmaan kasarmilla Helsingissä. Koulun ensimmäisenä johtajana toimi everstiAarne Sihvo.[16]
- 4. marraskuuta –Yhdysvaltain presidentinvaalit 1924: istuva presidentti Calvin Coolidge voitti demokraattiehdokasJohn W. Davisin ja edistyspuolueen ehdokkaanRobert M. La Folletten.
- 5. marraskuuta – SotaherraFeng Yuxiangin hallitus karkotti entisen Kiinan keisarinPu YinPekinginKielletystä kaupungista. Pu Yi menetti keisarin arvonimensä ja etuoikeutensa ja hänestä tuli tavallinen Kiinan tasavallan kansalainen.
- 7. marraskuuta – Ensimmäinen venäläisen AMO-tehtaan (nykyäänZiL) valmistama, sarjatuotantona valmistettu kuorma-autoAMO-F-15 valmistui. Auto perustuiFiat 15Ter malliin ja sitä valmistettiin vuosien 1924 ja 1931 välillä yli 6 000 kappaletta.
- 14. marraskuuta –Tiutisen saaren jaKotkan välillä liikennöineenTiutinen II -laivan höyrykattilan räjähdyksessä kuoli 24 ihmistä.
- 19. marraskuuta – Pääministeri Lauri Ingman esitti hallituksensa eronpyynnön. Maalaisliiton ministerit saivat pyytämänsä eron hallituksesta22. marraskuuta.
- 23. marraskuuta –The New York Timesissa julkaistiinEdwin Hubblen artikkeli, jossa osoitettiin, ettäkierteissumut ovatLinnunradan ulkopuolella sijaitsevia vieraitagalakseja.[17]
- 26. marraskuuta –Mongolian kansantasavalta perustettiin.
- 29. marraskuuta – Suomessa lakkautettiin monet vanhatmaaverot[18] sekähenkiraha[19][20]
- 1. joulukuuta – Viron kommunistit tekivätvallankaappausyrityksen, joka kukistettiin muutamassa tunnissa. Se kuitenkin vaati paljon kuolonuhreja ja muutti maan sisäpolitiikkaa. Esimerkiksi maahan julistettiinsotatila, joka oli voimassa monta vuotta.
- 2. joulukuuta – SuomalainenpurjelaivaPort Caledonia upposi myrskyssäBiskajanlahdella ja koko 26-henkinen miehistö, johon kuului kahdeksan suomalaista, hukkui.
- 5. joulukuuta – Suomessa annettiin lakitulo- jaomaisuusverosta.
- 7. joulukuuta – Saksassa pidettiinvaltiopäivävaalit. Sosiaalidemokraatit säilyttivät paikkansa suurimpana puolueena jaWilhelm Marx asemansa valtakunnankanslerina.
- 12. joulukuuta – Kommunistien vallankaappaus Virossa epäonnistui.
- 20. joulukuuta –Adolf Hitler jaHermann Kriebel armahdettiin heidän oltuaanoluttupavallankaappauksen vuoksi vankeudessa.[21] Hitler oli istunut 8 kuukautta saamastaan viiden vuoden vankeustuomiostaLandsbergin vankilassa. Samasta vankilasta vapautuivat vähän myöhemminRudolf Hess 30. joulukuuta ja Hitlerin neuvonantajaJulius Schaub 31. joulukuuta.
- 24. joulukuuta –Ahmed Zogu nousi valtaan Albaniassa kukistettuaanFan Nolin hallituksen ja maa julistettiin tasavallaksi.
- 24. joulukuuta – Kahdeksan henkilöä sai surmansa kunImperial Airways-lentoyhtiönde Havilland DH.34 G-EBBX-kone syöksyi maahanPurleyssaSurreyssä Englannissa. Kone oli lähtenyt säännölliselle vuorolennolleCroydonin lentokentältäLontoon läheltä määränpäänäänPariisinLe Bourgetin lentokenttä.
- 24. joulukuuta – 36 ihmistä kuoli Babbs Switchin yksihuoneisen koulutalon palossaOklahomassa Yhdysvalloissa joulukuusen sytyttyä tuleen. Koulussa oli vietetty joulujuhlaa, johon osallistui yli 200 henkilöä. Yli puolet uhreista oli lapsia.
- 30. joulukuuta – Yhdysvaltalainen tähtitieteilijäEdwin Hubble ilmoitti havainneensa muitagalakseja.
- 1. tammikuuta –Vasif Ahsen-Böre, suomalainen jääkiekkoilija (k.2008)
- 1. tammikuuta –Arthur Danto, yhdysvaltalainen filosofi (k.2013)
- 1. tammikuuta –Jacques Le Goff, ranskalainen historioitsija, keskiajan tutkija (k.2014)
- 1. tammikuuta –Francisco Macías Nguema,Päiväntasaajan Guinean diktaattori (k.1979)
- 1. tammikuuta –Selar Sabu,Sabu Dastagir, amerikanintialainen näyttelijä (k.1963)
- 3. tammikuuta –André Franquin, belgialainen sarjakuvataiteilija (Marsupilami) (k.1997)
- 4. tammikuuta –Walter Ris, yhdysvaltalainen uimari (k.1989)
- 6. tammikuuta –Kettil Bruun, suomalainen sosiologi ja alkoholipolitiikan tutkija (k.1985)
- 10. tammikuuta –Aila Meriluoto, suomalainen kirjailija, suomentaja ja runoilija (Lasimaalaus) (k.2019)
- 10. tammikuuta –Maxwell Lemuel Roach (”Max Roach”), yhdysvaltalainen jazz-muusikko, rumpali ja säveltäjä (k.2007)
- 11. tammikuuta –Roger Guillemin, vuoden1977Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ranskalaissyntyinen endokrinologi (k.2024)
- 12. tammikuuta –Matti Kassila, suomalainen elokuvaohjaaja (k.2018)
- 13. tammikuuta –Paul Feyerabend, itävaltalainen tieteenfilosofi (k.1994)
- 14. tammikuuta –Carole Cook, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2023)
- 14. tammikuuta –Risto Mäkelä, suomalainen näyttelijä (Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin) (k.1992)
- 15. tammikuuta –Maurice Goldenhar, belgialaissyntyinen lääkäri (Goldenharin oireyhtymä) (k.2001)
- 20. tammikuuta –Yvonne Loriod, ranskalainen pianisti (k.2010)
- 21. tammikuuta –Alfred Hawthorn Hill (”Benny Hill”), brittiläinen koomikko (k.1992)
- 21. tammikuuta –Arne Nilsen, norjalainen poliitikko (k.2020)
- 22. tammikuuta –J. J. Johnson, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k.2001)
- 23. tammikuuta –Martti Pokela, suomalainen kansanmusiikin professori ja kanteletaiteilija (k.2007)
- 26. tammikuuta –Alice Sjöblom, o.s. Nilsson (”Alice Babs”), ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k.2014)
- 26. tammikuuta –Mikko Wuoti, suomalainen metsänhoitaja ja teollisuusjohtaja (k.1997)
- 27. tammikuuta –Rauf Denktaş, Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan perustaja ja ensimmäinen presidentti (k.2012)
- 27. tammikuuta –Knut Hoem, norjalainen poliitikko (k.1987)
- 27. tammikuuta –Köpi Luoma, suomalainen toimittaja ja poliitikko,Suomen Pientalonpoikien Puolueen ensimmäinen puoluesihteeri (k.1992)
- 29. tammikuuta –Lois Marshall, kanadalainen taidemusiikin laulaja (k.1997)
- 29. tammikuuta –Luigi Nono, italialainen säveltäjä (k.1990)
- 30. tammikuuta –Lloyd Alexander, yhdysvaltalainen kirjailija (k.2007)
- 30. tammikuuta –Dorothy Malone, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2018)
- 2. helmikuuta –Lauri Seppänen, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k.2009)
- 5. helmikuuta –Duraisamy Simon Lourdusamy, intialainen katolinen pappi ja kardinaali (k.2014)
- 6. helmikuuta –Kyllikki Virolainen, suomalainen toimittaja ja poliitikko (k.2009)
- 10. helmikuuta –Marjatta Kallio, suomalainen näyttelijä (k.2003)
- 16. helmikuuta –Marja Korhonen, suomalainen näyttelijä (k.2014)
- 19. helmikuuta –David Bronstein, neuvostoliittolainen shakin suurmestari ja shakkikirjailija (k.2006)
- 21. helmikuuta –Robert Mugabe, Zimbabwen presidentti 1987–2017 (k.2019)
- 22. helmikuuta –Furio Meniconi, italialainen elokuvanäyttelijä (k.1981)
- 23. helmikuuta –Allan McLeod Cormack, vuoden 1978Nobelin lääketieteen palkinnon saanut eteläafrikkalainen fyysikko (k.1998)
- 23. helmikuuta –Claude Sautet, ranskalainen elokuvaohjaaja (k.2000)
- 24. helmikuuta –Lea Lampila, ruotsinsuomalainen muistelmakirjailija (k.2006)
- 24. helmikuuta –Åke Wihtol, suomalainen ulkoasiainministeriön valtiosihteeri (k.2002)
- 1. maaliskuuta –Sirkka Lindau, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k.1998)
- 3. maaliskuuta –Rosa Mina Schrärer (”Lys Assia”), sveitsiläinen iskelmälaulaja, ensimmäisenEurovision laulukilpailun voittaja 1956 (k.2018)
- 6. maaliskuuta –Enid Mumford, brittiläinen sosiologi ja tietojärjestelmätieteilijä (k.2006)
- 7. maaliskuuta –Eduardo Paolozzi, brittiläinen kuvataiteilija (k.2005)
- 8. maaliskuuta –Abdulrahman al-Yusufi, marokkolainen poliitikko ja pääministeri 1998–2002 (k.2020)
- 11. maaliskuuta –Jozef Tomko, slovakialainen katolinen pappi ja kardinaali (k.2022)
- 18. maliskuuta –Meta Velander, ruotsalainen näyttelijä (k.2025)
- 24. maaliskuuta –Veikko Tuomi, suomalainen iskelmälaulaja (k.1992)
- 25. maaliskuuta –Roberts Blossom, yhdysvaltalainen näyttelijä ja runoilija (k.2011)
- 25. maaliskuuta –Teemu Hiltunen, suomalainen kaupunginjohtaja, valtiosihteeri ja ministeri (k.1997)
- 25. maaliskuuta –Machiko Kyō, japanilainen näyttelijä (k.2019)
- 1. huhtikuuta –Jaakko Kontio, suomalainen arkkitehti (k.2016)
- 2. huhtikuuta –Jussi Huovinen, Suomen viimeinen vienalainen runonlaulaja (k.2017)
- 3. huhtikuuta –Marlon Brando, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama) (k.2004)
- 4. huhtikuuta –Victor Feldbrill, kanadalainen viulisti ja kapellimestari (k.2020)
- 7. huhtikuuta –Johannes Mario Simmel, itävaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k.2009)
- 10. huhtikuuta –Erik Himle, norjalainen poliitikko (k.2008)
- 12. huhtikuuta –Raymond Barre, ranskalainen taloustieteilijä, poliitikko ja pääministeri (k.2007)
- 13. huhtikuuta –Stanley Donen, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja koreografi (k.2019)
- 15. huhtikuuta –John Grigg, brittiläinen journalisti ja historioitsija (k.2001)
- 16. huhtikuuta –Henry Mancini, yhdysvaltalainen säveltäjä (k.1994)
- 19. huhtikuuta –Hertha Töpper, itävaltalainen oopperalaulaja (k.2020)
- 20. huhtikuuta –Leslie Phillips, englantilainen näyttelijä (k.2022)
- 23. huhtikuuta –Margit Sandemo, norjalais-ruotsalainen kirjailija (k.2018)
- 25. huhtikuuta –Pentti Hanski,Mainos-TV:n ensimmäinen toimitusjohtaja 1957–1984 (k.1997)
- 25. huhtikuuta –Paulo Vanzolini, brasilialainen säveltäjä (k.2013)
- 26. huhtikuuta –Finn T. Isaksen, norjalainen poliitikko (k.1987)
- 28. huhtikuuta –Kenneth Kaunda, Sambian ensimmäinen presidentti 1964–1991 (k.2021)
- 3. toukokuuta –Jehuda Amihai, israelilainen runoilija (k.2000)
- 6. toukokuuta –Patricia Kennedy Lawford, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -ohjaaja,Kennedyn klaanin jäsen (k.2006)
- 8. toukokuuta –A. J. Watson, yhdysvaltalainen kilpa-autojen valmistaja (k.2014)
- 10. toukokuuta –Goliarda Sapienza, italialainen kirjailija ja näyttelijä (k.1996)
- 11. toukokuuta –Antony Hewish, vuoden1974Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen radioastronomi (k.2021)
- 12. toukokuuta –Claribel Alegría, nicaragualainen kirjailija (k.2018)
- 12. toukokuuta –Tony Hancock, brittiläinen näyttelijä ja koomikko (k.1968)
- 13. toukokuuta –Giovanni Sartori, italialainen valtiotieteilijä (k.2017)
- 14. toukokuuta –Coco Schumann,Heinz Jakob Schumann, saksalainen jazzkitaristi (k.2018)
- 18. toukokuuta –Priscilla Pointer, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 19. toukokuuta –Olli Hämäläinen, suomalainen toimittaja ja muusikko (k.1984)
- 22. toukokuuta –Chahnour Vaghinag Aznavourian (”Charles Aznavour”), armenialais-ranskalainen laulaja, näyttelijä ja säveltäjä (k.2018)
- 22. toukokuuta –Erik Løchen, norjalainen elokuvaohjaaja (k.1983)
- 29. toukokuuta –Kirsti Ortola, suomalainen näyttelijä (k.1993)
- 3. kesäkuuta –Ingrid Espelid Hovig, norjalainen kotitalousopettaja, televisiokokki ja keittokirjailija (k.2018)
- 3. kesäkuuta –Torsten Wiesel, vuoden 1981Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen neurobiologi
- 8. kesäkuuta –Dagfinn Vårvik, norjalainen poliitikko (k.2018)
- 9. kesäkuuta –Heikki Eteläpää, suomalainen elokuva- ja teatteriarvostelija (k.2012)
- 9. kesäkuuta –Sinikka Luja-Penttilä, suomalainen kansanedustaja ja ministeri (k.2022)
- 12. kesäkuuta –George Herbert Walker Bush,Yhdysvaltain presidentti 1989–1993 (k.2018)
- 12. kesäkuuta –Stina-Britta Melander, ruotsalainen oopperalaulaja (k.2010)
- 13. kesäkuuta –Harold Town, kanadalainen taidemaalari ja graafikko (k.1990)
- 14. kesäkuuta –James W. Black, vuoden 1988Nobelin lääketieteen palkinnon saanut skotlantilainen farmakologi (k.2010)
- 15. kesäkuuta –Hédi Fried, romanialaissyntyinen ruotsalainen psykologi ja holokaustista selviytyjä (k.2022)
- 17. kesäkuuta –Liisa Tuomi, suomalainen näyttelijä (k.1989)
- 25. kesäkuuta –Sidney Lumet, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k.2011)
- 25. kesäkuuta –Yrjö Vuokila, suomalainen metsätieteilijä (k.2000)
- 28. kesäkuuta –Kalevi Keihänen, suomalainen matkatoimistoyrittäjä (k.1995)
- 29. kesäkuuta –Peter Larsen, tanskalainen poliitikko (k.1970)
- 2. heinäkuuta –Herbert Römer, suomalainen diplomi-insinööri jaRautatiehallituksen pääjohtaja (k.2001)
- 3. heinäkuuta –Mette Madsen, tanskalainen poliitikko ja kirjailija (k.2015)
- 3. heinäkuuta –Sellapan Ramanathan, Singaporen presidentti (k.2016)
- 4. heinäkuuta –Helge Gyllenberg, suomalainen mikrobiologi ja tiedepoliitikko (k.2016)
- 4. heinäkuuta –Eva Marie Saint, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Alaston satama)
- 5. heinäkuuta –Edward Idris Cassidy, australialainen katolinen pappi ja kardinaali (k.2021)
- 7. heinäkuuta –Tyyne Saastamoinen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k.1998)
- 9. heinäkuuta –Dan Kuykendall, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k.2008)
- 11. heinäkuuta –Eleonore Bjartveit, norjalainen poliitikko (k.2002)
- 13. heinäkuuta –Carlo Bergonzi, italialainen laulaja (k.2014)
- 17. heinäkuuta –Gerrit Blaauw, alankomaalainen tietojenkäsittelytieteilijä (k.2018)
- 21. heinäkuuta –Niels Matthiasen, tanskalainen poliitikko (k.1980)
- 25. heinäkuuta –Paisios Athoslainen,Arsenios Eznepidis, kreikkalainen ortodoksinen pappismunkki (k.1994)
- 28. heinäkuuta –Luigi Musso, italialainen Formula 1 -kuljettaja (k.1958)
- 29. heinäkuuta –Lloyd Bochner, kanadalainen näyttelijä (k.2005)
- 29. heinäkuuta –Elizabeth Short (”Musta Dahlia”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja henkirikoksen uhri (k.1947)
- 1. elokuuta –Abdullah, Saudi-Arabian kuningas (k.2015)
- 1. elokuuta –Georges Charpak, vuoden1992Nobelin fysiikanpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen fyysikko (k.2010)
- 2. elokuuta –James Baldwin, yhdysvaltalainen kirjailija (Mene ja kerro se vuorilla) (k.1987)
- 2. elokuuta –Martti Silvennoinen, suomalainen radiotoimittaja ja kirjailija (k.2002)
- 3. elokuuta –Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s.1857)
- 6. elokuuta –Ella Jenkins, yhdysvaltalainen laulaja (k.2024)
- 6. elokuuta –Jaakko Pöyry, suomalainen tekniikan tohtori ja metsäalan vaikuttaja (Pöyry Oyj:n perustaja) (k.2006)
- 8. elokuuta –Volker von Bonin, saksalais-suomalainen valokuvaaja (k.2006)
- 8. elokuuta –Gene Deitch, yhdysvaltalaissyntyinen kuvittaja, animaattori, sarjakuvataiteilija ja elokuvaohjaaja (k.2020)
- 10. elokuuta –Kullervo Rainio, suomalainen sosiaalipsykologian professori ja kokoomuslainen poliitikko (k.2020)
- 10. elokuuta –Lauri Teivainen, suomalainen rehtori, kirjailija, keksijä ja puoluejohtaja (k.2018)
- 11. elokuuta –Elsa Sylvestersson, suomalainen tanssija ja koreografi (k.1996)
- 12. elokuuta –Muhammad Zia ul-Haq, Pakistanin sotilasdiktaattori (k.1988)
- 14. elokuuta –Holger Juul Hansen, tanskalainen näyttelijä (k.2013)
- 14. elokuuta –Georges Prêtre, ranskalainen kapellimestari (k.2017)
- 15. elokuuta –Lale Oraloğlu, turkkilainen näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (k.2007)
- 15. elokuuta –Marko Tapio, suomalainen kirjailija (k.1973)
- 16. elokuuta –Tankmar Horn, suomalainen yritysjohtaja, vuorineuvos ja ministeri (k.2018)
- 16. elokuuta –Fess Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2010)
- 18. elokuuta –Kalle Kultala, suomalainen lehtivalokuvaaja (k.1991)
- 19. elokuuta –Lars-Gunnar Nordström, suomalainen taidemaalari, taidegraafikko ja kuvanveistäjä (k.2014)
- 19. elokuuta –Willard S. Boyle, vuoden 2009Nobelin fysiikanpalkinnon saanut kanadalainen fyysikko (k.2011)
- 22. elokuuta –Herman Andimba Toivo ya Toivo, namibialainen poliitikko (k.2017)
- 23. elokuuta –Robert Solow, vuoden 1987Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti (k.2023)
- 25. elokuuta –Ingvald Ulveseth, norjalainen poliitikko (k.2008)
- 29. elokuuta –Uanhenga Xitu, angolalainen kirjailija ja poliitikko (k.2014)
- 2. syyskuuta –Daniel arap Moi, kenialainen poliitikko, presidentti 1978–2002 (k.2020)
- 4. syyskuuta –Anita Snellman, suomalainen taidemaalari ja professori (k.2006)
- 9. syyskuuta –Henrik Tikkanen, suomalainen taiteilija ja kirjailija (Kulosaarentie 8) (k.1984)
- 10. syyskuuta –Putte Wickman, ruotsalainen jazzklarinetisti (k.2006)
- 11. syyskuuta –Marja-Liisa Vartio, suomalainen kirjailija (Hänen olivat linnut) (k.1966)
- 15. syyskuuta –Heikki Mustakallio, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (k.1998)
- 16. syyskuuta –Lauren Bacall, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2014)
- 27. syyskuuta –Bud Powell, yhdysvaltalainen jazzpianisti (k.1966)
- 27. syyskuuta –Leo Kalervo, suomalainen kirjailija (k.2011)
- 27. syyskuuta –Kai Laitinen, suomalainen kirjallisuudentutkija ja kriitikko (k.2013)
- 28. syyskuuta –Marcello Mastroianni, italialainen näyttelijä (k.1996)
- 30. syyskuuta –Truman Capote, yhdysvaltalainen kirjailija (Kylmäverisesti) (k.1984)
- 1. lokakuuta –Jimmy Carter, vuoden2002Nobelin rauhanpalkinnon saanutYhdysvaltain presidentti (k.2024)
- 1. lokakuuta –William Rehnquist, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden puheenjohtaja (k.2005)
- 3. lokakuuta –Harvey Kurtzman, yhdysvaltalainen sarjakuvataiteilija ja toimittaja (k.1993)
- 4. lokakuuta –Pärre Förars, suomalainen lakimies ja muusikko (k.2011)
- 7. lokakuuta –Gunnar Brusewitz, ruotsalainen kuvittaja (k.2004)
- 10. lokakuuta –James Clavell, yhdysvaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k.1994)
- 10. lokakuuta –Bo Klenberg, suomalainen kontra-amiraali (k.2011)
- 10. lokakuuta –Edward Davis Wood (”Ed Wood”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k.1978)
- 12. lokakuuta –Jacques Perrier, ranskalainen koripalloilija (k.2015)
- 13. lokakuuta –Jussi Linnamo, suomalainen professori ja ministeri (pankkitarkastusviraston johtaja) (k.2004)
- 13. lokakuuta –Mirja Salminen, o.s. Jämes, suomalainen yleisurheilija (k.2020)
- 18. lokakuuta –Egil Hovland, norjalainen säveltäjä (k.2013)
- 19. lokakuuta –Lubomír Štrougal, Tšekkoslovakian pääministeri 1970–1988 (k.2023)
- 21. lokakuuta –Kauko Helovirta, suomalainen näyttelijä (Knalli ja sateenvarjo) (k.1997)
- 22. lokakuuta –Lily Weiding, tanskalainen näyttelijä (k.2021)
- 22. lokakuuta –Alfred Garson, kanadalainen säveltäjä, viulisti ja musiikkipedagogi (k.2022)
- 22. lokakuuta –Arne Melchior, tanskalainen poliitikko ja ministeri (k.2016)
- 23. lokakuuta –Saskia Marjatta Donofrio (”Maaria Eira”), suomalainen oopperalaulaja (k.1999)
- 1. marraskuuta –Süleyman Demirel, Turkin presidentti 1993–2000 (k.2015)
- 3. marraskuuta –Lauri Pakkala, suomalainen kirjailija (k.1967)
- 6. marraskuuta –Atte Matilainen, suomalainen valokuvaaja (k.2018)
- 9. marraskuuta –Robert Frank, sveitsiläissyntyinen yhdysvaltalainen valokuvaaja ja elokuvaohjaaja (k.2019)
- 10. marraskuuta –Kai Lappalainen, suomalainen näyttelijä teatteriohjaaja ja lavastaja (k.1978)
- 14. marraskuuta –Rolf Schimpf, saksalainen näyttelijä (k.2025)
- 18. marraskuuta –Lise Østergaard, tanskalainen psykologi ja poliitikko (k.1996)
- 19. marraskuuta –Ahti Haljala, suomalainen näyttelijä (k.2005)
- 19. marraskuuta –Björn Kurtén, suomalainen paleontologi ja kirjailija (Musta tiikeri) (k.1988)
- 19. marraskuuta –Mutesa II,Bugandan kuningas 1939–1969, Ugandan presidentti 1963–1966 (k.1969)
- 20. marraskuuta –Benoît Mandelbrot, puolalaissyntyinen matemaatikko (Mandelbrotin joukko) (k.2010)
- 20. marraskuuta –Karen Harup, tanskalainen uinnin olympiavoittaja (k.2009)
- 21. marraskuuta –Christopher Tolkien, englantilainen kirjailija ja keskiajan tutkija (k.2020)
- 25. marraskuuta –Paul Desmond, yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti ja säveltäjä (k.1977)
- 25. marraskuuta –Veikko Hursti, suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja (k.2005)
- 25. marraskuuta –Ante Marković, kroatialainen poliitikko,Jugoslavian viimeinen pääministeri (k.2011)
- 25. marraskuuta –Mauri Sariola, suomalainen rikostoimittaja ja -kirjailija (Susikoski) (k.1985)
- 26. marraskuuta –Pekka Silvola, suomalainen poliitikko ja radiojohtaja (k.2015)
- 30. marraskuuta –Klaus Huber, sveitsiläinen säveltäjä (k.2017)
- 1. joulukuuta –Eino Uusitalo, suomalainen poliitikko ja ministeri (k.2015)
- 2. joulukuuta –Alexander Haig, yhdysvaltalainen kenraali ja poliitikko (k.2010)
- 2. joulukuuta –Cyril Ornadel, brittiläinen viihdesäveltäjä ja kapellimestari (k.2011)
- 2. joulukuuta –Alexander Haig, yhdysvaltalainen sotilas, poliitikko ja ulkoministeri (k.2010)
- 3. joulukuuta –John Winter, australialainen korkeushyppääjä (k.2007)
- 10. joulukuuta –Michael Manley, Jamaikan pääministeri 1972–1980 (k.1997)
- 11. joulukuuta –Taisto Tähkämaa, suomalainen poliitikko ja ministeri
- 14. joulukuuta –Kirsi Kunnas, suomalainen lastenkirjailija ja runoilija (Tiitiäisen satupuu) (k.2021)
- 14. joulukuuta –Siiri Rantanen (”Äitee”), suomalainen hiihtäjä (olympiavoittaja) (k.2023)
- 17. joulukuuta –Erkko Virkkunen, suomalainen arkkitehti (k.1986)
- 19. joulukuuta –Michel Tournier, ranskalainen kirjailija (k.2016)
- 20. joulukuuta –Ahti Pekkala, suomalainen poliitikko (k.2014)
- 20. joulukuuta –Martti Takala, suomalainen kasvatustieteilijä ja professori (k.2012)
- 25. joulukuuta –Atal Bihari Vajpayee, Intian pääministeri (k.2018)
- 4. tammikuuta –Alfred Grünfeld, itävaltalainen pianisti, pedagogi ja säveltäjä (s.1852)
- 4. tammikuuta –Henrik Waldemar Kyander, suomalainen senaattori (s.1850)
- 5. tammikuuta –Karl Eklund, suomalainen jääkärimajuri ja koneinsinööri (s.1888)
- 14. tammikuuta –Arne Garborg, norjalainen kirjailija (s.1851)
- 21. tammikuuta –Vladimir Iljitš Uljanov (”Lenin”), venäläinen vallankumouksellinen (ensimmäinenNeuvostoliiton johtaja) (s.1870)
- 24. tammikuuta –Marie-Adélaïde, Luxemburgin suurherttuatar (s.1894)
- 27. tammikuuta –Lisa Kristoffersen, norjalainen eläinsuojelija (s.1833)
- 28. tammikuuta –Teófilo Braga, Portugalin ensimmäinen presidentti (s.1843)
- 31. tammikuuta –Curt von Bardeleben, saksalainen kreivi ja shakkimestari (s.1861)
- 3. helmikuuta –Woodrow Wilson, vuoden1919Nobelin rauhanpalkinnon saanutYhdysvaltain presidentti (s.1856)
- 9. helmikuuta –Nils Kjær, norjalainen näytelmäkirjailija, novellisti ja kriitikko (s.1870)
- 17. helmikuuta –Oskar Mattsson (”Oskar Merikanto”), suomalainen säveltäjä (”Kesäillan valssi”) (s.1868)
- 27. helmikuuta –Ole Dehli, norjalainen juristi ja osuustoimintaliikkeen vaikuttaja (s.1851)
- 27. helmikuuta –Aarni Kouta, suomalainen kirjailija, suomentaja ja sanoittaja (s.1884)
- 1. maaliskuuta –Louise-Marie Amélie,belgialaisten kuninkaanLeopold II:n tytär (s.1858)
- 5. maaliskuuta –Magnus Dahlström, suomalainen liikemies ja lahjoittaja (s.1859)
- 10. maaliskuuta –Rafael López Gutiérrez, Hondurasin presidentti (s.1855)
- 11. maaliskuuta –Helge von Koch, ruotsalainen matemaatikko (s.1870)
- 12. maaliskuuta –Mikael Soininen, suomalainen kasvatustieteilijä ja poliitikko (s.1860)
- 15. maaliskuuta –Wollert Konow, Norjan pääministeri 1910–1912 (s.1845)
- 2. huhtikuuta –Henrik Lennart Appelberg, suomenruotsalainen kansakouluntarkastaja ja runoilija (s.1865)
- 5. huhtikuuta –Mohammad Ali Shah, Persian šaahi 1907–1909 (s.1872)
- 10. huhtikuuta –Juho Reijonen, suomalainen kirjailija ja pappi (s.1855)
- 14. huhtikuuta –Louis Sullivan, yhdysvaltalainen arkkitehti (s.1856)
- 21. huhtikuuta –Eleonora Duse, italialainen näyttelijä (s.1858)
- 23. huhtikuuta –Karl Helfferich, saksalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s.1872)
- 30. huhtikuuta –Carl Henrik Wrede, suomalainen kuvanveistäjä (s.1890)
- 2. toukokuuta –Edith Maryon, englantilainen kuvanveistäjä (s.1872)
- 2. toukokuuta –Dean Conant Worcester, yhdysvaltalainen lintutieteilijä ja liikemies (s.1866)
- 9. toukokuuta –Julius Dieckhoff, suomalainen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (s.1853)
- 14. toukokuuta –Lauri Ylönen, suomalainen taidemaalari (s.1895)
- 15. toukokuuta –Paul Balluet d’Estournelles de Constant, ranskalainen diplomaatti ja poliitikko (s.1852)
- 22. toukokuuta –Elna Wichmann, suomalainen musiikkikirjailija (s.1877)
- 23. toukokuuta –Alfred Lagerheim, ruotsalainen diplomaatti ja poliitikko (s.1843)
- 27. toukokuuta –Thure Sundell, suomalainen taidemaalari (s.1864)
- 3. kesäkuuta –Franz Kafka, tšekkiläissyntyinen kirjailija (Oikeusjuttu) (s.1883) (tuberkuloosi)
- 6. kesäkuuta –William Pirrie, irlantilainen laivanrakentaja ja liikemies (s.1847)
- 8. kesäkuuta –Nils August Paldani,Kola Paldani, suomalainen kanavakasööri, tenorilaulaja ja kuoronjohtaja (s.1842)
- 10. kesäkuuta –Giacomo Matteotti, italialainen poliitikko (s.1885) (murhattiin)
- 11. kesäkuuta –Severi Nuormaa, suomalainen runoilija, sanoittaja, toimittaja ja kansansivistäjä (s.1865)
- 19. kesäkuuta –Konni Zilliacus, suomalainen lakimies, kirjailija ja poliitikko (s.1855)
- 21. kesäkuuta –Ólafía Jóhannsdóttir, islantilainen opettaja ja naisasianainen (s.1863)
- 1. heinäkuuta –Torsten Wasastjerna, suomalainen taidemaalari (s.1863)
- 13. heinäkuuta –Alfred Marshall, brittiläinen kansantaloustieteilijä (s.1842)
- 27. heinäkuuta –Ferruccio Busoni, italialainen pianisti, säveltäjä, kapellimestari ja musiikinopettaja (s.1866)
- 3. elokuuta –Joseph Conrad, puolalais-englantilainen kirjailija (s.1857)
- 3. elokuuta –Iida Vemmelpuu, suomalainen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja (s.1868)
- 8. elokuuta –Fredrik Julius Lindström, suomalainen taidehistorioitsija (s.1873)
- 14. elokuuta –Lina Snellman, suomalainen diakonissa jaHelsingin Diakonissalaitoksen johtaja (s.1846)
- 17. elokuuta –Paul Natorp, saksalainen uuskantilainen filosofi (s.1854)
- 17. elokuuta –Pavel Urusohn, venäläissyntyinen matemaatikko (Urusohnin lause) (s.1898)
- 20. elokuuta –Sofus Arctander, norjalainen poliitikko (s.1845)
- 1. syyskuuta –Joseph Henry Blackburne, brittiläinen shakkimestari (s.1841)
- 3. syyskuuta –Daniel Mortenson, norjalainen saamelaisaktivisti (s.1860)
- 6. syyskuuta –Axel Olai Heikel, suomalainen kansatieteilijä,Seurasaaren ulkomuseon perustaja (s.1851)
- 13. syyskuuta –P. J. Hannikainen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja runoilija (s.1854)
- 18. syyskuuta –Francis Herbert Bradley, brittiläinen idealistinen filosofi (s.1846)
- 24. syyskuuta –Manuel Estrada Cabrera, Guatemalan presidentti 1898–1920 (s.1857)
- 3. lokakuuta –J. A. Bergman, suomalainen kirjailija (s.1844)
- 10. lokakuuta –Edvard Liljedahl, norjalainen poliitikko (s.1845)
- 10. lokakuuta –Iivana Onoila, karjalainen runonlaulaja (s.1842)
- 12. lokakuuta –Edmund Dene Morel, brittiläinen ihmisoikeusaktivisti ja pasifisti (s.1873)
- 12. lokakuuta –Jacques Anatole François Thibault (”Anatole France”), vuoden1921Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija (Enkelten kapina) (s.1844)
- 24. lokakuuta –Harald Bothner, norjalainen poliitikko (s.1850)
- 29. lokakuuta –Frances Hodgson Burnett, brittiläinen kirjailija (s.1849)
- 2. marraskuuta –Kai Nielsen, tanskalainen kuvanveistäjä (s.1882)
- 4. marraskuuta –Gabriel Fauré, ranskalainen säveltäjä (s.1845)
- 9. marraskuuta –Marja Salmela, suomalainen kirjailija (s.1875)
- 14. marraskuuta –Robert Kiljander, suomalainen kirjailija (s.1848)
- 19. marraskuuta –Thomas H. Ince, yhdysvaltalainen mykkäelokuvan tuottaja, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (s.1882)
- 29. marraskuuta –Giacomo Puccini, italialainen säveltäjä (La bohème) (s.1858)
- 2. joulukuuta –Emmy Achté, suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja (s.1850)
- 8. joulukuuta –Xaver Scharwenka, saksalainen säveltäjä ja pianisti (s.1850)
- 17. joulukuuta –Otto Immanuel Colliander, suomalainen piispa ja teologian professori (s.1848)
- 21. joulukuuta –Anna Hierta-Retzius, ruotsalainen filantrooppi ja naisasianainen (s.1841)
- 24. joulukuuta –Julius Sergius von Klever, virolainen taidemaalari (s.1850)
- 25. joulukuuta –Feodor Sergejeff, venäläis-suomalainen liikemies ja kauppaneuvos (s.1840)
- 27. joulukuuta –Léon Bakst, valkovenäläis-ranskalainen taidemaalari (s.1866)
- 29. joulukuuta –Carl Spitteler, vuoden 1919Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut sveitsiläinen runoilija (s.1845)
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Lentämällä Helsingistä Tallinnaan!”, Vuosisatamme kronikka, s. 319. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑Hanover Stays Prussian: Plebiscite Rejects Referendum on Question of Secession. The New York Times, 19.5.1924, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
- ↑Noakes, Jeremy: The Nazi Party in Lower Saxony, 1921-1933, s. 118. Oxford University Press, 1971. ISBN 978-0198218395 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, kesäkuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 523. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Nurmi juoksee tunnin aikana kolme maailmanennätystä”, Vuosisatamme kronikka, s. 323. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑ab”Maailmanhistoria”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 78. Otava, 1950.
- ↑Lauri Pihkala & Martti Jukola: Olympialaiskisat ennen ja Pariisissa 1924. 2. osa. Porvoo: WSOY, 1924.
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”1924, elokuu”, Vuosisatamme kronikka, s. 527. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑Paavo Nurmi haluaa pitää maailmanennätykset, Iltalehti, 01.09.1924, nro 201, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 01.09.2024
- ↑Hill, Tiffany: A Massacre Forgotten Honolulu Magazine. 30.12.2009. Viitattu 4.11.2025. (englanniksi)
- ↑Suuri lento-onnettomuus Koivistolla : 4 sotilasta kuollut silmänräpäyksessä, Uusi Suomi, 14.09.1924, nro 213, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.09.2024
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Kansainliitto hyväksyy rauhanaloitteen”, Vuosisatamme kronikka, s. 329. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑”Suomen historia”, Mitä–Missä–Milloin 1951, s. 148. Otava, 1950.
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Zeppeliinillä Atlantin yli”, Vuosisatamme kronikka, s. 328. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑Työväen Akatemian avajaiset eilen, Suomen Sosialidemokraatti, 03.11.1924, nro 256, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024
- ↑Sotakorkeakoulu avattiin eilen, Aamulehti, 04.11.1924, nro 256, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 09.11.2024
- ↑Aleksandr Sergeevich Sharov; IGor Dmitrievich Novikov: Edwin Hubble, the discoverer of the Big Bang universe, s. 34. Cambridge University Press, 1993. ISBN 978-0-521-41617-7 Teoksen verkkoversio.
- ↑”Maavero”, Iso tietosanakirja, 8. osa (Lokka–Mustola), s. 451. Otava, 1932.
- ↑”Henkivero”, Iso tietosanakirja, 4. osa (Gottlund–Ihmels), s. 705. Otava, 1935.
- ↑Laki henkirahan lakkauttamisesta Wikisource. Viitattu 17.1.2024.
- ↑Risto Lehmusoksa (toim.): ”Hitler armahdettu”, Vuosisatamme kronikka, s. 330. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
- ↑Laurikainen, K. V. & Nurmi, Uuno & Qvickström, Rolf & Rosenberg, Erkki: Lukion fysiikka 2, s. 7–8. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05657-X
- ↑Louis de Broglie: Recherches sur la théorie des quanta. Masson & C, éditeurs, 1924. Teoksen verkkoversio. (ranskaksi)
