Vuosi1914 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
- 1. tammikuuta -Bayreuthin yksinoikeusRichard WagnerinParsifal-oopperan esittämiseen lakkasi, ja se esitettiinLontoonCovent Gardenissa ja muissa Euroopan musiikkikeskuksissa.[1]
- 5. tammikuuta –Ford Motor Company otti käyttöön kahdeksantuntisen työpäivän ja 5dollarin vähimmäispäiväpalkan.
- 16. tammikuuta – Venäläinen kirjailijaMaksim Gorki sai luvan palata kahdeksan vuotta kestäneestämaanpaosta Venäjälle.
- 6. helmikuuta –Bondetåget: Ruotsissa 32 000 talonpoikaa osoitti mieltäänTukholmassaKarl Staaffin liberaalin hallituksen puolustuspolitiikkaa vastaan. Mielenosoitus oli konservatiivien vastalause sille, että hallitus oli hillinyt puolustusmenojen kasvua. KuningasKustaa V asettuiTukholman kuninkaanlinnan pihalla pitämässä puheessa mielenosoittajien puolelle, mikä aiheutti hallituskriisin Ruotsissa. Staaffin hallitus erosi, ja sen tilalle nimitettiinHjalmar Hammarskjöldin johtama konservatiivien hallitus. Kuninkaan puheen, jossa vaadittiin puolustusmenojen kasvattamista, oli kirjoittanut tutkimusmatkailija ja kirjailijaSven Hedin. Ruotsin talonpoikien mielenosoitus oli myöhemmin yhtenä esikuvana Suomentalonpoikaismarssille kesällä 1930.
- 1. maaliskuuta –Kotkassa alkoi 17 viikkoa kestänyt sahatyöläistenlakko.
- 16. maaliskuuta – Ranskan valtiovarainministerinJoseph Caillaux’n vaimo Henriette Caillaux ampui oikeistolehtiLe Figaron päätoimittajanGaston Calmetten.
- 20. maaliskuuta – Eduskunta pyysi keisariNikolai II:ta saattamaan voimaan vuonna1907 hyväksytynkieltolain.
- 21. huhtikuuta –Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihinVeracruzissaMeksikossa. Kaupunki oli yhdysvaltalaisten hallussa seuraavat seitsemän kuukautta.
- 6. toukokuuta – Ison-Britannian parlamentin ylähuone torjui naisten äänioikeuden äänin 140–60.
- 10. toukokuuta –Äitienpäivää vietettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa kansallisena juhlapäivänä.
- 12. toukokuuta –Hirvensalmen kirkko tuhoutui tulipalossa.
- 24. toukokuuta –Yhdenvertaisuuslakia vastustaneet Viipurin hovioikeuden jäsenet vapautettiin kahdeksan kuukauden vankeudestaPietarin Krestyn vankilasta.
- 29. toukokuuta –QuébecistäLiverpooliin matkalla ollut Canadian Pacific -yhtiön matkustajalaivaRMS Empress of Ireland törmäsi norjalaiseenStorstad-hiililaivaan ja upposiSaint Lawrencen lahdella. 1 024 ihmistä hukkui. Uhreista 70 oli kotimaahansa palaamassa olleita suomalaisia siirtolaisia.
- 6. kesäkuuta – Ruumiillinen kurittaminen kiellettiin Suomen oppilaitoksissa.
- 16. kesäkuuta – Suomi menettiKansainvälisen olympiakomitean päätöksellä ja Venäjän painostuksesta äänioikeutensa KOK:ssa ja oikeutensa osallistua seuraaviin olympiakisoihin.
- 28. kesäkuuta – SerbinationalistiGavrilo Princip surmasiItävallan arkkiherttuaFranz FerdinandinSarajevossa.
- 9. heinäkuuta –Turussa mitattiin Suomen siihen mennessä korkeinlämpötila 35,9 °C. Ennätys rikottiin vasta 29. heinäkuuta 2010.
- 20. heinäkuuta –Ranskan pääministeriRaymond Poincaré matkusti valtiovierailulle Pietariin.
- 23. heinäkuuta – Itävalta-Unkari esitti Serbialle uhkavaatimuksen arkkiherttua Franz Ferdinandin murhan vuoksi.
- 28. heinäkuuta –Ensimmäinen maailmansota alkoi:Itävalta-Unkari julisti sodanSerbialle heinäkuun 23. päivän ultimaatumin umpeenmenon jälkeen.
- 29. heinäkuuta –Venäjä julisti yleisenliikekannallepanon.
- 29. heinäkuuta – KenraalikuvernööriFranz Seyn määräsi sotasensuurin voimaan Suomessa.
- 30. heinäkuuta – Venäjä aloittaaliikekannallepanon tukeakseenSerbiaa, jolle Itävalta-Unkari julisti sodan.
- 31. heinäkuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn julisti Suomensotatilaan.
- 31. heinäkuuta – RanskalainenoikeistoradikaaliRaoul Villain murhasiPariisissa sosialistijohtajaJean Jaurèsin, joka oli vastustanut sotaa.[1]
- 1. elokuuta –Saksan keisarikunta julisti sodan Venäjälle sen mobilisoitua joukkojaan Serbian tueksi.
- 1. elokuuta – Ranska julisti liikekannallepanon.
- 2. elokuuta – Saksan joukot valtasivatLuxemburgin.
- 3. elokuuta – Saksa julisti sodan Venäjän liittolaiselle Ranskalle.
- 4. elokuuta – Saksan joukot hyökkäsivätBelgian kautta Ranskaan.Iso-Britannia julisti sodan Saksalle.Yhdysvallat julistautui puolueettomaksi.
- 6. elokuuta – Itävalta-Unkari julisti sodan Venäjälle.
- 6. elokuuta – Serbia julisti sodan Saksalle.
- 11. elokuuta – Ranska julisti sodan Itävalta-Unkarille.
- 11. elokuuta – Suomi joutui maailmansodan piiriin saksalaisten vahingoitettuaBengtskärin majakkaaHangon edustalla.
- 12. elokuuta – Iso-Britannia julisti sodan Itävalta-Unkarille.
- 15. elokuuta –Panaman kanava avattiin liikenteelle.
- 17. elokuuta –Tannenbergin taistelu alkoiItä-Preussissa Venäjän 1. ja 2. armeijan hyökättyäPaul von Hindenburgin komentamaa Saksan 8. armeijaa vastaan.
- 20. elokuuta – Saksan joukot miehittivätBrysselin.
- 21. elokuuta – Suomen lounaisimmassa osassa sattui täydellinenauringonpimennys.
- 23. elokuuta –Japani julisti sodan Saksalle.
- 30. elokuuta –Pariisista tuli ensimmäinen pääkaupunki, joka joutui kärsimään ilmapommituksista, kun saksalaisten Taube-yksitaso pudotti pääkaupunkiin neljä pientä pommia ja propagandalehtisiä.
- 1. syyskuuta – Venäjän pääkaupunginPietarin liian saksalaiselta kuulostava nimi (Sankt-Peterburg) muutettiin venäjän kielessäPetrogradiksi.
- 1. syyskuuta –Vuoden 1914 konklaavi alkoi.
- 2. syyskuuta –Turkki määräsi liikekannallepanon.
- 5. syyskuuta – Lontoon sopimus: Britannia, Ranska ja Venäjä sopivat, etteivät ne hae erillisrauhaaKeskusvaltojen kanssa.
- 5. syyskuuta – Ensimmäinen Marnen taistelu: Ranskan 6. armeija hyökkäsi Pariisia kohti edenneitä saksalaisia vastaan. Kahden miljoonan miehen taistelussa sai surmansa tai haavoittui yli 100 000 ihmistä.
- 6. syyskuuta – Saksalaiset tuhosivatBogskärinmajakan.
- 11. syyskuuta –Toinen sortokausi:venäjän ja Venäjän historian opetusta Suomenoppikouluissa määrättiin huomattavasti lisättäväksi.
- 9. lokakuuta – Saksalaiset valloittivatAntwerpenin.
- 11. lokakuuta – Saksalainen sukellusvene upottiristeilijä Palladan miehistöineen Itämerellä.
- 20. lokakuuta –BritannianSS Glitrasta tuli ensimmäinen sukellusveneen upottama kauppalaiva. SaksalainenU-17 pysäyttiGlitran, valtasi aluksen ja upotti sen muutamanmailin päässäNorjan rannikosta.
- 28. lokakuuta – Gavrilo Princip tuomittiin Sarajevossa elinkautiseen vankeuteen arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän puolison murhasta. Lisäksi oikeudenkäynnissä langetettiin viisikuolemantuomiota ja yhdeksän vankeustuomiota kestoiltaan 7–20 vuotta. Gavrilo Princip kuolituberkuloosiin vankilassa keväällä 1918.
- 29. lokakuuta –Osmanien valtakunnan laivat tulittivat Venäjän Mustanmeren satamia: Venäjä, Ranska ja Britannia julistivat sodan.
- 1. marraskuuta – Saksan amiraaliMaximilian von Speen laivasto-osasto löi vara-amiraali SirChristopher Cradockin laivueenCoronelin meritaistelussa.
- 1. marraskuuta –Pieksämäen jaSavonlinnan välinen rataosuus avattiin liikenteelle.
- 5. marraskuuta – Britannia liittiKyproksen itseensä julistaessaan sodan Turkille.
- 17. marraskuuta –Suomen suurruhtinaskunnan lehdistössä julkaistaan ns.suuri venäläistämisohjelma.
- 20. marraskuuta –Jääkäriliike sai alkunsaPohjalaisten osakuntien talon Ostrobotnian kassahuoneessa pidetystä ylioppilaiden kokouksesta (tarkka päivämäärä on epävarma, koska kokouksesta ei pidetty pöytäkirjaa). Kokous järjestettiin vastatoimena 17. marraskuuta julkistetulle laajalle venäläistämisohjelmalle. Ostrobotnian kokouksessa päätettiin ottaa tavoitteeksi Suomen irrottaminen Venäjästä joko Saksan tai Ruotsin tuella.
- 25. marraskuuta – Tuleva Suomen ensimmäinenvaltionhoitaja ja kolmasSuomen presidentti,kihlakunnantuomariPehr Evind Svinhufvud vangittiin hänen istuessaan Luumäen käräjiä ja vietiinViipuriin ja sieltäSiperiaan.
- 1. joulukuuta –Maarianhaminassa mitattiin Suomen siihen asti korkein joulukuun lämpötila, +10,4 astetta. Seuraavalla vuosisadalla ennätykseksi on tullut Kokemäellä ja Porissa v. 2015 havaittu 11,3 °C.
- 6. joulukuuta – Saksalaiset miinoittivat merialueenPorin jaRauman edustalla. Miinojen takia upposivat ruotsalaisetS/S Everilda jaS/S Luna 6. joulukuuta,S/S Norra Sverige 7. joulukuuta,S/S Åhus 17. tammikuuta 1915 jaS/S Drott 21. tammikuuta 1915.
- 8. joulukuuta –Falklandsaarten taistelu: amiraali Maximilian von Speen osasto hyökkäsi FalklandinPort Stanleyn polttoainevarastoja vastaan tietämättä, että paikalla oli vahva brittiläinen risteilijäosasto.
- 22. joulukuuta – Suomen rautatiet alistettiin venäläisten viranomaisten täydelliseen valvontaan.
- 24. joulukuuta – Osissa länsirintamaa ranskalaiset, saksalaiset ja englantilaiset sotilaat aloittavat epävirallisentulitauon. He laulavat joululauluja, vaihtavat lahjoja ja jotkut jopa pelaavat jalkapalloa.
- 5. tammikuuta –George Reeves, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.1959)
- 5. tammikuuta –Nicolas de Staël, ranskalais-venäläinen taidemaalari (k.1955)
- 7. tammikuuta –H. C. Toft, tanskalainen poliitikko (k.2001)
- 9. tammikuuta –Leena Härmä, suomalainen näytelmä- ja nuortenkirjailija (k.2008)
- 10. tammikuuta –Sauli Sipilä, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos (k.2001)
- 14. tammikuuta –Harold Russell, kanadalais-yhdysvaltalainen toisen maailmansodan veteraani ja elokuvanäyttelijä (k.2002)
- 16. tammikuuta –Bertil Boo, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä (k.1996)
- 17. tammikuuta –Irving Brecher, yhdysvaltalainen elokuvakäsikirjoittaja (k.2008)
- 18. tammikuuta –Jonas Cedercreutz, suomalainen arkkitehti (k.1991)
- 23. tammikuuta –Louis Bonaparte, Ranskan kruununtavoittelija jaRanskan muukalaislegioonan sotilas (k.1997)
- 29. tammikuuta –Eino O. Ahonen, suomalainenhelluntailainen saarnaaja ja kirjailija (k.1977)
- 31. tammikuuta –Carey Loftin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja sijaisnäyttelijä (k.1997)
- 31. tammikuuta –Johannes Virolainen,Suomen pääministeri (1964–1966),Eduskunnan puhemies, valtioneuvos (k.2000)
- 3. helmikuuta –Voitto Viro, suomalainen pappi ja kirjailija (k.1999)
- 4. helmikuuta –Alfred Andersch, saksalainen kirjailija ja dramaturgi (k.1980)
- 4. helmikuuta –Jorma Napola, suomalainen kuvataiteilija ja kirjailija (k.2000)
- 5. helmikuuta –William S. Burroughs, yhdysvaltalainen kirjailija (Alaston lounas) (k.1997)
- 5. helmikuuta –Alan Lloyd Hodgkin, vuoden 1963Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen fysiologi (k.1998)
- 9. helmikuuta –Ernest Tubb, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä (k.1984)
- 15. helmikuuta –Sven Edvin Salje, ruotsalainen kirjailija (k.1998)
- 21. helmikuuta –Ilmari Juutilainen, suomalainen taistelulentäjä (k.1999)
- 22. helmikuuta –Edvard Bull, norjalainen historioitsija (k.1986)
- 22. helmikuuta –Renato Dulbecco, vuoden1975Nobelin lääketieteen palkinnon saanut italialainen virologi (k.2012)
- 22. helmikuuta –Seán Ó Faoláin, irlantilainen kirjallisuudentutkija ja kulttuurikriitikko (k.1991)
- 24. helmikuuta –Ralph Erskine, brittiläis-ruotsalainen arkkitehti (k.2005)
- 24. helmikuuta –Weldon Kees, yhdysvaltalainen runoilija, kriitikko sekä romaani- ja novellikirjailija (kadonnut1955)
- 1. maaliskuuta –Viljo Heino, suomalainen juoksija (Euroopan mestari) (k.1998)
- 7. maaliskuuta –Knut Bergsland, norjalainen kielitieteilijä jafennougristiikan professori (k.1998)
- 14. maaliskuuta –Bill Owen, englantilainen näyttelijä ja lauluntekijä (k.1999)
- 15. maaliskuuta –Kaarlo Leinonen, suomalainen kenraali (Puolustusvoimain komentaja 1969–1974) (k.1975)
- 17. maaliskuuta –Klaus Waris, suomalainen pankinjohtaja ja yliopiston kansleri (k.1994)
- 18. maaliskuuta –Trygve Haugeland, norjalainen poliitikko (k.1998)
- 20. maaliskuuta –Eila Kantola, suomalainen lastenkirjailija (k.1993)
- 25. maaliskuuta –Norman Borlaug, vuoden 1970Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen maataloustieteilijä (k.2009)
- 25. maaliskuuta –Matti Kuusi, suomalainen akateemikko ja kansanrunouden tutkija (Kansanhuumorin mitä missä milloin) (k.1998)
- 29. maaliskuuta –Kaarlo Tetri, suomalainen juristi,Valtiollisen poliisin päällikkö 1946 (k.2001)
- 31. maaliskuuta –Dagmar Maria Lange (”Maria Lang”), ruotsalainen salapoliisikirjailija (k.1991)
- 31. maaliskuuta –Octavio Paz, vuoden 1990Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut meksikolainen kirjailija ja diplomaatti (k.1998)
- 1. huhtikuuta –Ragnar Edenman, ruotsalainen poliitikko ja virkamies (k.1998)
- 2. huhtikuuta – SirAlec Guinness, englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kwai-joen silta) (k.2000)
- 9. huhtikuuta –Kauko Kare, suomalainen kirjailija, toimittaja, kääntäjä, kustantaja ja toisinajattelija (Tähän on tultu) (k.1996)
- 9. huhtikuuta –Ale Saarvala, suomalainen telinevoimistelija ja olympiavoittaja (k.1989)
- 11. huhtikuuta –Héctor Ayala, argentiinalainen kitaristi ja säveltäjä (k.1990)
- 12. huhtikuuta –Armen Alchian, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (k.2013)
- 13. huhtikuuta –Paavo Kallio, suomalainen kasvi- ja sienitieteilijä (k.1992)
- 13. huhtikuuta –Lars Leiro, norjalainen poliitikko (k.2005)
- 25. huhtikuuta –Hannes Häyrinen (Johan Erik Högdahl, ”Hanski”), suomalainen näyttelijä (k.1991)
- 26. huhtikuuta –Bernard Malamud, yhdysvaltalainen kirjailija (k.1986)
- 27. huhtikuuta –Pentti Halonen, suomalainen lääkäri ja professori (k.1983)
- 28. huhtikuuta –Michel Mohrt, ranskalainen kirjailija ja kirjallisuushistorioitsija (k.2011)
- 3. toukokuuta –Jaakkima Kilpi, suomalainen mekaanisen teknologian professori (k.1988)
- 5. toukokuuta –Tyrone Power, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.1958)
- 6. toukokuuta –Ella Hillbäck, ruotsalainen kirjailija (k.1979)
- 6. toukokuuta –Santra Remsujeva, vienankarjalainen runonlaulaja (k.2010)
- 6. toukokuuta –Margit Sahlin, ruotsalainen pappi (k.2003)
- 6. toukokuuta –Ranald Shean, kanadalainen viulisti ja kapellimestari (k.1997)
- 11. toukokuuta –Haroun Tazieff, ranskalainen vulkanologi ja geologi (k.1998)
- 13. toukokuuta –Joseph Louis Barrow (”Joe Louis”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (k.1981)
- 14. toukokuuta –Irma Seikkula, suomalainen näyttelijä (k.2001)
- 17. toukokuuta –Ove Hove, tanskalainen poliitikko (k.1993)
- 19. toukokuuta –Max Perutz, vuoden 1962Nobelin kemianpalkinnon saanut itävaltalais-brittiläinen molekyylibiologi (k.2002)
- 20. toukokuuta –Aino Lehtimäki, suomalainen näyttelijä (k.2004)
- 20. toukokuuta –Osmo Saarnio, suomalainen näyttelijä (k.1953)
- 21. toukokuuta –Raffu Valtonen, suomalainen kapellimestari, viulisti, saksofonisti ja laulaja (k. 2000)
- 22. toukokuuta –Herman Boole Blunt (”Sun Ra”), yhdysvaltalainen jazzsäveltäjä, orkesterinjohtaja ja pianisti (k.1993)
- 24. toukokuuta –Arthur A. Link, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko (k. 2010)
- 24. toukokuuta –George Tabori, unkarilais-brittiläinen kirjailija ja teatteriohjaaja (k.2007)
- 25. toukokuuta –Desmond Plummer, brittiläinen konservatiivipoliitikko (k.2009)
- 29. toukokuuta –Tenzing Norgay, nepalilainen šerpa ja vuorikiipeilijä (Mount Everestin valloittaja) (k.1986)
- 1. kesäkuuta –Kati Aspelin, suomalainen näyttelijä (k.1975)
- 5. kesäkuuta –Rose Hill, brittiläinen näyttelijä jasopraanolaulaja (k.2003)
- 5. kesäkuuta –Toivo Manninen, suomalainen harmonikkataiteilija (k.1980)
- 15. kesäkuuta –Juri Andropov,Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri (1982–1984) (k.1984)
- 15. kesäkuuta –Saul Steinberg, romanialais-yhdysvaltalainen pilapiirtäjä (k.1999)
- 17. kesäkuuta –Julián Marías, espanjalainen filosofi (k.2005)
- 21. kesäkuuta –William Vickrey, vuoden1996ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kanadalainen taloustieteilijä (k.1996)
- 23. kesäkuuta –Rudolf Meidner, ruotsalainen taloustieteilijä (k.2005)
- 24. kesäkuuta –Kari Diesen, norjalainen näyttelijä ja laulaja (k.1987)
- 26. kesäkuuta –Shapour Bakhtiar, iranilainen poliitikko (k.1991)
- 26. kesäkuuta –Toivo Sariola, suomalainen tivolinjohtaja, yleisurheilija ja pesäpalloilija (k.1985)
- 1. heinäkuuta –Christl Cranz, saksalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja) (k.2004)
- 3. heinäkuuta –Arvo Mörö, suomalainen kaukopartiomies ja Mannerheim-ristin ritari (k.1980)
- 5. heinäkuuta –George de Godzinsky, venäläissyntyinen suomalainen säveltäjä, kapellimestari, professori ja pianisti (Äänisen aallot) (k.1994)
- 7. heinäkuuta –Willi Stoph, Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) presidentti (1973–1976) (k.1999)
- 11. heinäkuuta –Ahti Sonninen, suomalainen säveltäjä (Merenkuninkaan tytär) (k.1984)
- 17. heinäkuuta –James Purdy, yhdysvaltalainen kirjailija (k.2009)
- 20. heinäkuuta –Martti Elis Niemi (”Masa Niemi”), suomalainen näyttelijä ja koomikko (”Pätkä”) (k.1960)
- 30. heinäkuuta –Michael Morris,Lordi Killan, irlantilainen journalisti,Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja (1972–1980) (k.1999)
- 5. elokuuta –Erik Lyly, suomalainen sotilaslentäjä (k.1990)
- 7. elokuuta –Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (k.1979)
- 8. elokuuta –Anna Mutanen, suomalainen oopperalaulaja (k.2003)
- 9. elokuuta –Tove Jansson, suomenruotsalainen kirjailija, taidemaalari, pilapiirtäjä ja sarjakuvataiteilija (Muumi) (k.2001)
- 14. elokuuta –Poul Hartling, Tanskan pääministeri (1973–1975), YK:n pakolaisjärjestöUNHCR:n johtaja (1978–1985) (k.2000)
- 21. elokuuta –Aares Salli, suomalainen taidemaalari (k.2009)
- 25. elokuuta –Shizuko Kasagi, japanilainen jazz-laulaja ja näyttelijä (k.1985)
- 27. elokuuta –Kerstin Bernhard, ruotsalainen valokuvaaja (k.2004)
- 28. elokuuta –Paavali (Yrjö Olmari), Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa (k.1988)
- 29. elokuuta –Robert Herman, yhdysvaltalainen kosmologi (k.1997)
- 2. syyskuuta –Elbe Häkkinen (”Lalli”), suomalainen säveltäjä ja sanoittaja (k.1951)
- 7. syyskuuta –Lida Baarova, tšekkiläinen näyttelijä (k.2000)
- 7. syyskuuta –Erkki Rankama, suomalainen hallintoneuvos (k.1988)
- 7. syyskuuta –Ilmari Tapiovaara, suomalainen muotoilija ja sisustusarkkitehti (Domus Academica) (k.1999)
- 12. syyskuuta –Bertus Aafjes, alankomaalainen kirjailija (k.1993)
- 12. syyskuuta –Desmond Llewelyn, brittiläinen näyttelijä (Q) (k.1999)
- 15. syyskuuta –Creighton W. Abrams Jr., yhdysvaltalainen kenraali (k.1974)
- 15. syyskuuta –Jens Otto Krag, Tanskan pääministeri (1962–1968 ja 1971–1972) (k.1978)
- 16. syyskuuta –Yrjö Salo, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k.2010)
- 21. syyskuuta –Gunnel Stenbäck, Suomen vanhin ihminen (k.2024)
- 22. syyskuuta –Frances O’Connor, yhdysvaltalainen kädetön sirkusesiintyjä (k.1982)
- 26. syyskuuta –Achille Compagnoni, italialainen vuorikiipeilijä (k.2009)
- 26. syyskuuta –Jack LaLanne, yhdysvaltalainen liikunnan ja terveellisen elämän puolestapuhuja (k.2011)
- 28. syyskuuta –Emilio Homps, argentiinalainen kilpapurjehtija ja olympiamitalisti (k.2012)
- 1. joulukuuta –K. B. Andersen, tanskalainen poliitikko, ulkoministeri (k.1984)
- 1. lokakuuta –Michael Goodliffe, brittiläinen näyttelijä (k.1976)
- 6. lokakuuta –Thor Heyerdahl, norjalainen biologi ja tutkimusmatkailija (Kon-Tiki) (k.2002)
- 13. lokakuuta –Lauri Nautela, suomalainen keräilijä jamesenaatti (k.1998)
- 14. lokakuuta –Raymond Davis, vuoden 2002Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k.2006)
- 14. lokakuuta –Wally Karveno, saksalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti (k.2015)
- 20. lokakuuta –Pauli Janhonen, suomalainen kilpa-ampuja ja olympiamitalisti (k.2007)
- 21. lokakuuta –Oma Väyrynen, suomalainen runoilija (k.1992)
- 25. lokakuuta –John Berryman, yhdysvaltalainen runoilija (k.1972)
- 27. lokakuuta –Charles Stuart Blackton, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (k.2007)
- 27. lokakuuta –Dylan Thomas, walesilainen runoilija (k.1953)
- 28. lokakuuta –Jonas Salk, yhdysvaltalainen tiedemies (poliorokotteen keksijä) (k.1995)
- 28. lokakuuta –Richard Laurence Millington Synge, vuoden 1952Nobelin kemianpalkinnon saanut brittiläinen kemisti (k.1994)
- 28. lokakuuta –Ria Wägner, ruotsalainen toimittaja, televisiojuontaja ja kirjailija (k.1999)
- 2. marraskuuta –Ray Walston, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k.2001)
- 6. marraskuuta –Jonathan Harris, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2002)
- 8. marraskuuta –Norman Lloyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2021)
- 9. marraskuuta –Hedy Lamarr, itävaltalais-yhdysvaltalainen näyttelijä ja keksijä (k.2000)
- 12. marraskuuta –Sylvi Saimo, suomalainen poliitikko ja meloja (olympiavoittaja) (k.2004)
- 13. marraskuuta –Alberto Lattuada, italialainen elokuvaohjaaja (k.2005)
- 17. marraskuuta –Eino S. Rahikainen, suomalainen musiikki- ja hallintomies (k.1979)
- 22. marraskuuta –Peter Townsend, brittiläinen hävittäjälentäjä ja kuninkaallinen ylitallimestari (k.1995)
- 25. marraskuuta –Joe DiMaggio, yhdysvaltalainen baseballpelaaja (k.1999)
- 26. marraskuuta –Paavo Honkajuuri, suomalainen teollisuusjohtaja, diplomi-insinööri ja vuorineuvos (k.2001)
- 28. marraskuuta –Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija, professori ja kulttuurivaikuttaja (k.1977)
- 2. joulukuuta –Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (k.1979)
- 6. joulukuuta –Niilo Tarvajärvi, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (”ylös, ulos ja lenkille”) (k.2002)
- 7. joulukuuta –Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti ja voimistelija (olympiavoittaja) (k.1995)
- 9. joulukuuta –Frances Reid, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2010)
- 11. joulukuuta –Maija Karma, suomalainen kuvataiteilija ja kirjankuvittaja (k.1999)
- 13. joulukuuta –Larry Parks, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (k.1975)
- 14. joulukuuta –Karl Carstens, Saksan liittotasavallan liittopresidentti (1979–1984) (k.1992)
- 20. joulukuuta –Anne Raknes, norjalainen kuvanveistäjä (k.2001)
- 22. joulukuuta –Sri Swatchidananda, intialainen filosofi ja hengellinen opettaja (k.2002)
- 26. joulukuuta –Richard Widmark, yhdysvaltalainen näyttelijä (k.2008)
- 31. joulukuuta –Yrjö Nikkanen, suomalainen keihäänheittäjä (k.1985)
