Vuosi1904 oli karkausvuosi, joka alkoi perjantaista.
- 1. heinäkuuta –St. Louisin olympiakisat alkoivatmaailmannäyttelyn yhteydessä.
- 3. heinäkuuta – LakkautetunPäivälehden viimeinen numero ilmestyi. Sen tilalle perustetunHelsingin Sanomien näytenumero ilmestyi neljä päivää myöhemmin.
- 4. heinäkuuta – ProfessoriR. A. Wrede, dosenttiErnst Estlander ja professoriTheodor Homén karkotettiin SuomestaNovgorodiin.
- 7. heinäkuuta –Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen näytenumeronsa. Sen edeltäjäPäivälehtiPäivälehti lakkautettiin3. heinäkuutaPainoasian ylihallituksen päätöksellä.[7] Lehden päätoimittajana oliPaavo Warén.
- 28. heinäkuuta – SosialistivallankumouksellinenJegor Sozonov surmasi Venäjän sisäministeri,ministerivaltiosihteeriVjatšeslav von PlehwenVarsovan rautatieasemalla Pietarissa.
- 29. heinäkuuta – Ranska jaRooman kuuria katkaisivat diplomaattiset suhteet. Ranskan asiainhoitaja lähti Roomasta ja ulkoministeriThéophile Delcassé ilmoitti Rooman nuntiukselle että tehtävä on tarpeeton.
- 1. elokuuta – Brittien retkikunta saapuiLhasaan, jostaDalai-lama oli paennut.
- 9. elokuuta – Kansainvälinen kaivostyöläisten kokous vaati Pariisissa kahdeksan tunnin työpäivää ja minimipalkkoja.
- 10. elokuuta – Venäjän laivaston tuho Port Arthurissa.
- 11. elokuuta – Hererot kokivat ratkaisevat tappion saksalaisille.
- 13. elokuuta – Yhdysvaltain laivasto-osasto saapuiSmyrnaan vaatimaan yhdysvaltalaisten lähetyssaarnaajien tuhotun omaisuuden korvaamista.
- 24. elokuuta –Liao-Jangin taistelu: venäläiset ja japanilaiset menettivät 20 000 miestä ja venäläiset joutuivat vetäytymään.
- 7. syyskuuta – Britit pakottivatTiibetin sopimukseen, joka teki siitä Britannianvasallivaltion. Kiinan hallitus protestoi.
- 15. syyskuuta – Belgian kuninkaan asettama komissio lähtiKongon vapaavaltioon tutkimaan väärinkäytössyytöksiä.
- 20. syyskuuta –Wilbur Wright lensiFlyer 2:lla kiitotien ympäri. Uudessa koneessa oli 16 hv:n moottori ja se oli lujempi kuin edeltäjänsä, joka lensi 12 sekuntia.
- 30. syyskuuta – Pariisissa järjestettiin suomalaisten vastarintaryhmien kokous, jonka puheenjohtajaksi valittiinKonni Zilliacus.
- 5. lokakuuta –Alankomaat jaPortugali sopivat rajoistaTimorilla.
- 6. lokakuuta – Ranskan ja Espanjan salainen sopimus luovutti Marokon pohjoisosan Espanjan etupiiriin.
- 15. lokakuuta – Sha-hon taistelu alkoi: Venäjä saavutti nelipäiväisissä taisteluissa voiton, mutta menetti 40 000 miestä.
- 16. lokakuuta – Suomalaiset perustuslailliset kokoontuivat Tukholmassa.
- 16. lokakuuta –Iisalmen jaKajaanin välinen rataosuus avattiin liikenteelle.[8][9]
- 21. lokakuuta –Doggermatalikon välikohtaus: Venäjän laivasto tulitti brittiläisiä kalastusveneitä luullessaan niitä japanilaisiksi.
- 22. lokakuuta – Varsovan, Vilnan, Kiovan, Moskovan ja Odessan sotilaspiireissä syttyi kapinoita määrättäessä reserviläiset palvelukseen. Tsaarin eroa vaadittiin.
- 7. marraskuuta –Theodore Roosevelt valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
- 16. marraskuuta – Yhdysvallat osti kaikki oikeudetPanaman kanavaan 40 miljoonalla dollarilla.
- 17. marraskuuta – Helsingissä perustettiin Konni Zilliacuksen aloitteestaSuomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka puheenjohtajaksi valittiinJohannes Gummerus. Se tavoitteena on kaikenlainen aktiivinen vastarinta Venäjää kohtaan, aseiden levittäminen väestön keskuuteen ja Venäjän vallankumouksellisten auttaminen.
- 21. marraskuuta –28. marraskuuta – Ensimmäisetgramofonilevyäänitykset tehtiin Suomessa, esiintyjinä olivat muun muassa oopperalaulajaAbraham Ojanperä, laulaja-näyttelijä-kanteleensoittajaPasi Jääskeläinen, näyttelijäKatri Rautio sekä kaksi soittokuntaa. Ensimmäiset suomenkieliset äänilevyt oli äänitetty jo aiemmin Pietarissa vuonna 1901.
- 28. marraskuuta – Saksan siirtomaa-armeija löihottentotit Warmbadin luona.
- 29. marraskuuta – Venäjän yliopistokaupungeissa opiskelijat osoittivat mieltään Japanin-sotaa vastaan.
- 30. marraskuuta – Japanilaiset rynnäköivät Port Arthurin länsipuolella olevalle 200 metriä korkealle kukkulalle, josta on avoin näkymä koko kaupunkiin.
- 1. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Roosevelt julistiMonroen oppiinkorollaarin, jonka mukaan Yhdysvallat on Etelä-Amerikan kansainvälinen poliisivoima.
- 3. joulukuuta – Ensimmäinen Suomessa kuvattu elokuvaNikolainkadun koulun koulunuorisoa välitunnilla sai ensi-iltansa HelsinginSiltasaaressa sijainneessa sirkusmaneesissa.
- 9. joulukuuta – Suomessa avattiin viimeisiksi jääneetsäätyvaltiopäivät.[10]
- 31. joulukuuta – Säädyt hyväksyivät suuren anomuksen, jossa vedottiin hallitsijaan lainmukaisten olojen pysyttämiseksi voimassa.
- 2. tammikuuta –Lea Piltti, suomalainen oopperalaulaja (k.1982)
- 3. tammikuuta –Caro Lamoureux, kanadalainen oopperalaulaja (k.1998)
- 3. tammikuuta –Onttoni Miihkali, vienankarjalainen kirjailija (k.1979)
- 9. tammikuuta –Eino Pitkänen, suomalainen arkkitehti (k.1955)
- 15. tammikuuta –Samuel H. Caldwell, yhdysvaltalainen sähköinsinööri ja tietokoneiden varhainen kehittäjä (k.1960)
- 17. tammikuuta –Sigrid Ekendahl, ruotsalainen ammattiliittoasiamies ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (k.1996)
- 18. tammikuuta –Archibald Alexander Leach (”Cary Grant”), englantilaissyntyinen näyttelijä (k.1986)
- 19. tammikuuta –Valto Tynnilä, suomalainen viihdesäveltäjä (katosi talvisodassa1940)
- 26. tammikuuta –Seán MacBride, vuoden 1974Nobelin rauhanpalkinnon saanut irlantilainen kansainvälinen poliitikko (k.1988)
- 10. helmikuuta –Tito Colliander, suomalainen kirjailija (k.1989)
- 10. helmikuuta –K. Axel Nielsen, tanskalainen poliitikko (k.1994)
- 14. helmikuuta –Hertta Kuusinen, suomalainen kommunistipoliitikko ja ministeri (Otto Wille Kuusisen tytär) (k.1974)
- 16. helmikuuta –George F. Kennan, yhdysvaltalainen diplomaatti (Kylmän sodan ajan kommunismin vastaisen patoamispolitiikan kehittäjä) (k.2005)
- 20. helmikuuta –Aleksei Kosygin,Neuvostoliiton pääministeri (1964–1980) (k.1980)
- 29. helmikuuta –Henry Hugh Bancroft, brittiläis-kanadalainen urkuri ja säveltäjä (k.1988)
- 1. maaliskuuta –Glenn Miller, yhdysvaltalainen orkesterinjohtaja (”Pennsylvania 6–5000”) (k.1944)
- 2. maaliskuuta –Teodor Seuss Geisel, ("Dr. Seuss"), yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija (k.1991)
- 3. maaliskuuta –Osmo Tiililä, suomalainen teologian professori ja uskonnollinen kirjailija (k.1972)
- 4. maaliskuuta –George Gamov, ukrainalaissyntyinen fyysikko ja kirjailija (k.1968)
- 4. maaliskuuta –Irja Lautia, suomalainen näyttelijä (k.1976)
- 5. maaliskuuta –Grigori Medvedev,udmurttilainen kirjailija (k.1938)
- 7. maaliskuuta –Reinhard Heydrich (”Prahan teurastaja”), saksalainen natsijohtaja (Böömin–Määrin protektoraatin käskynhaltija) (k.1942)
- 13. maaliskuuta –Reidar Aulie, norjalainen taidemaalari (k.1977)
- 13. maaliskuuta –Edel Saunte, tanskalainen juristi ja poliitikko (k.1991)
- 14. maaliskuuta –Armas Äikiä, suomalainen runoilija ja kommunistipoliitikko (Terijoen hallituksen maanviljelysministeri) (k.1965)
- 18. maaliskuuta –Aarne Haapakoski (”Outsider”, ”Henrik Horna”), suomalainen toimittaja ja kirjailija (k.1961)
- 21. maaliskuuta –Nikos Skalkottas, kreikkalainen säveltäjä (k.1949)
- 23. maaliskuuta –A. C. Normann, tanskalainen poliitikko (k.1978)
- 29. maaliskuuta –Armas J. Pulla, suomalainen kirjailija (k.1981)
- 1. huhtikuuta –Holger Löwenadler, ruotsalainen näyttelijä (k.1977)
- 2. huhtikuuta –Karl Ragnar Gierow, ruotsalainen kirjailija (k.1982)
- 4. huhtikuuta –Aatto Jurvelius, suomalainen säveltäjä, urkuri ja pianisti (k.1950)
- 6. huhtikuuta –Kurt Georg Kiesinger, saksalainen poliitikko,Länsi-Saksan liittokansleri (1966–1969) (k.1988)
- 8. huhtikuuta –John Hicks, vuoden 1972ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen ekonomisti (k.1989)
- 19. huhtikuuta –Tapani Salojärvi, suomalainen näyttelijä (k.1986)
- 22. huhtikuuta –Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (k.1967)
- 24. huhtikuuta –Willem de Kooning, alankomaalais-yhdysvaltalainen taidemaalari (k.1997)
- 26. huhtikuuta –Tove Tellback, norjalainen näyttelijä (k.1986)
- 3. toukokuuta –Harry L. Crosby ”Bing Crosby”, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k.1977)
- 4. toukokuuta –León Zuckert, ukrainalais-kanadalainen säveltäjä, viulisti ja kapellimestari (k.1992)
- 6. toukokuuta –Harry Martinson, vuoden 1974Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ruotsalainen runoilija (Aniara) (k.1978)
- 11. toukokuuta –Salvador Domingo Felipe Jacinto Dalí i Domènech (”Salvador Dalí”), espanjalainen taiteilija (k.1989)
- 15. toukokuuta –Unto Seppänen, suomalainen kirjailija ja toimittaja (k.1955)
- 2. kesäkuuta –Harald Løbak, norjalainen poliitikko (k.1985)
- 2. kesäkuuta –Elsa Vuorjoki, suomalainen kulttuurielämän vaikuttaja (k.1994)
- 2. kesäkuuta –János Weißmüller (”Johnny Weissmuller”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Tarzan) ja uimari (olympiavoittaja) (k.1984)
- 4. kesäkuuta –Aase Bye, norjalainen näyttelijä (k.1991)
- 4. kesäkuuta –Christen Finbak, norjalainen kemian professori (k.1954)
- 6. kesäkuuta –Heinrich von Brentano, saksalainen poliitikko ja ministeri (k.1964)
- 12. kesäkuuta –John Newmark, saksalais-kanadalainen pianisti ja taidemaalari (k.1991)
- 15. kesäkuuta –Jarl Hjalmarson, ruotsalainen poliitikko (k.1993)
- 19. kesäkuuta –Lars Madsén, ruotsalainen radiotoimittaja (k.1974)
- 22. kesäkuuta –Eino Räisänen, suomalainen studiopäällikkö (k.1968)
- 25. kesäkuuta –Poul Sørensen, tanskalainen poliitikko (k.1969)
- 26. kesäkuuta –László Löwenstein (”Peter Lorre”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (k.1964)
- 1. heinäkuuta –Herman Zetterberg, ruotsalainen poliitikko ja ministeri (k.1963)
- 2. heinäkuuta –René Lacoste (”Krokotiili”), ranskalainen tennispelaaja ja liikemies (Lacoste) (k.1996)
- 3. heinäkuuta –Jaakko Haavio, suomalainen pappi, runoilija, virsirunoilija ja kirjailija (k.1984)
- 8. heinäkuuta –Kaj Bundvad, tanskalainen poliitikko (k.1976)
- 12. heinäkuuta –Ricardo Eliecer Neftalí Reyes Basoalto (”Pablo Neruda”), vuoden1971Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut chileläinen runoilija (k.1973)
- 19. heinäkuuta –Jussi Teljo, suomalainen valtiotieteilijä (k.1992)
- 23. heinäkuuta –Eino Reivinen, suomalainen eversti (k.1990)
- 24. heinäkuuta –Harry Hasso, ruotsalainen elokuvaohjaaja, elokuvaaja ja näyttelijä (k.1984)
- 28. heinäkuuta –Selwyn Lloyd, brittiläinen poliitikko ja ministeri (k.1978)
- 28. heinäkuuta –Pavel Tšerenkov, vuoden 1958Nobelin fysiikanpalkinnon saanut neuvostoliittolainen fyysikko (k. 1990)
- 29. heinäkuuta –Juho Angervo, suomalainen meteorologi ja säveltäjä (k.1965)
- 6. elokuuta –Giuliano Bonfante, italialainen kielitieteilijä (k.2005)
- 7. elokuuta –Ralph Bunche, vuoden 1950Nobelin rauhanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja diplomaatti (k.1971)
- 8. elokuuta –Elsa Turakainen, suomalainen näyttelijä (k.1992)
- 9. elokuuta –Otto Mäkilä, suomalainen taidemaalari (k.1955)
- 11. elokuuta –Leo Pennanen, suomalainen rovasti ja käsialantutkija (k.1991)
- 12. elokuuta –Aleksei Nikolajevitš Romanov,Venäjän keisari Nikolai II:n poika, Venäjän kruununperillinen (k.1918)
- 16. elokuuta –Wendell Meredith Stanley, vuoden1946Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti ja virologi (k.1971)
- 20. elokuuta –Alfons Almi, suomalainen oopperalaulaja ja oopperanjohtaja (k.1991)
- 20. elokuuta –Gustav Sandgren, ruotsalainen kirjailija a kääntäjä (k.1983)
- 22. elokuuta –Deng Xiaoping,Kiinan kansantasavallan johtaja (1978–1992) (k.1997)
- 25. elokuuta –Nils Sterner, ruotsalainen arkkitehti (k.1990)
- 26. elokuuta –Christopher Isherwood, brittiläis-yhdysvaltalainen kirjailija (k.1986)
- 29. elokuuta –Werner Forssmann, vuoden 1956Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen tutkija (k.1979)
- 30. elokuuta –Albert Olsson, ruotsalainen kirjailija (k.1994)
- 2. syyskuuta –Set Svanholm, ruotsalainen oopperalaulaja (k.1964)
- 6. syyskuuta –Arvi Kivimaa (”Heikki Taura”), suomalainen kirjailija (k.1984)
- 12. syyskuuta –Olle Svensson, ruotsalainen kirjailija (k.1972)
- 15. syyskuuta –Umberto II, Italian viimeinen kuningas (k.1983)
- 16. syyskuuta –Arvo Turtiainen, suomalainen kirjailija (k.1980)
- 19. syyskuuta –Martta Martikainen-Ypyä, suomalainen arkkitehti (k.1992)
- 21. syyskuuta –Lauri Vuolasvirta, suomalainen partiojohtaja ja koira-alan vaikuttaja (k.1967)
- 22. syyskuuta –Ellen Church, yhdysvaltalainen sairaanhoitaja ja lentäjä, maailman ensimmäinen lentoemäntä (k.1965)
- 2. lokakuuta –Lal Bahadur Shastri,Intian pääministeri (1964–1966) (k.1966)
- 2. lokakuuta –Graham Greene, brittiläinen kirjailija (Hiljainen amerikkalainen) (k.1991)
- 3. lokakuuta –Charles John Pedersen, vuoden 1987Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (k.1989)
- 8. lokakuuta –Helga Stene, norjalainen opettaja ja naisasianainen (k.1983)
- 18. lokakuuta –Aarne Juutilainen (”Marokon kauhu”), suomalainen upseeri (k.1976)
- 22. lokakuuta –Louis Eugène Félix Néel, vuoden 1970Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k.2000)
- 27. lokakuuta –Nisse Lind, ruotsalainen jazzmuusikko (k.1941)
- 8. marraskuuta –Yves Giraud-Cabantous, ranskalainen Formula 1 -kuljettaja (k.1973)
- 16. marraskuuta –Renée Saint-Cyr, ranskalainen näyttelijä (k.2004)
- 17. marraskuuta –Saloméja Neris, liettualainen runoilija (k.1945)
- 20. marraskuuta –Irja Nissinen, suomalainen näyttelijä (k.1978)
- 21. marraskuuta –Coleman Hawkins, yhdysvaltalainen jazzmuusikko (k.1969)
- 6. joulukuuta –Ève Curie, ranskalainen kirjailija,Pierre jaMarie Curien tytär (k.2007)
- 7. joulukuuta –Clarence Nash, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (k.1985)
- 10. joulukuuta –Antonín Novotný,Tšekkoslovakian presidentti (1957–1968) (k.1975)
- 18. joulukuuta –George Stevens, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (k.1975)
- 23. joulukuuta –Kolbjørn Varmann, norjalainen poliitikko (k.1980)
- 25. joulukuuta –Gerhard Herzberg, vuoden 1971Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen fyysikko ja fysikaalinen kemisti (k.1999)
- 26. joulukuuta –Alejo Carpentier, kuubalainen kirjailija (k.1980)
- 27. joulukuuta –Irja Aholainen, suomalainen oopperalaulaja (k.1994)
- 30. joulukuuta –Dmitri Kabalevski, venäläinen säveltäjä (k.1987)
- ↑Jean Sibeliuksen konsertit. Päivälehti, 07.02.1904, nro 31A, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Jean Sibeliuksen konsertti (arvostelu). Päivälehti, 09.02.1904, nro 32, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Lasten opetus kreikkalaiskatolisissa seurakunnissa. Suomen Kansa, 07.05.1904, nro 101, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunta perustettiin. Työmies, 27.04.1904, nro 96, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Tampereen teatteri perustettiin. Aamulehti, 17.05.1904, nro 112, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Tampereen Teatterin avajaisiin ... Aamulehti, 09.09.1904, nro 182, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Päivälehti, 03.07.1904, nro 128A, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Iisalmen-Kajaanin rata. Helsingin Sanomat, 16.10.1904, nro 14, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Iisalmen-Kajaanin rautatie (pääkirjoitus). Uusi Suometar, 16.10.1904, nro 241, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
- ↑Suomenmaan Valtiosäätyjen 1904 vuoden määräaikaiset Valtiopäivät. Suomalainen Wirallinen Lehti, 06.12.1904, nro 284, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 29.06.2014.
