Eurooppalaiset siirtomaavallat hallitsivat 1900-luvun alussa 85 % maailmasta: lisäksiYhdysvallat jaJapani liittyivät joukkoon merentakaisilla omistuksillaan, jaKiinakin hallitsi oman ydinalueensa reunoilla monia alueita, joiden väestö ei olluthan-kiinalaista.
1900-luvun alussaeurooppalaiset suurvallat hallitsivat lähes koko maailmaa. Merkittävimmät näistä siirtomaavalloista olivatBritannia,Ranska,Saksa,Itävalta-Unkari jaVenäjä, jotka olivat kilpailijoita niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisestikin. Vuonna 1914 eurooppalaisten hallussa oli 85 % maapallosta. Imperialistista ulkopolitiikkaa perusteltiin näkemyksellä, jonka mukaan siirtomaiden alistettu väestö olisi jotenkin eurooppalaisia alempiarvoista.[2]
Yhdysvallat oli laajentunut joukosta brittiläisiä siirtokuntia 1800-luvun mittaan kokoPohjois-Amerikan levyiseksi; voitokkaat sodat ennen vahvaaMeksikoa vastaan ja uudisasutuksen leviäminen länteen olivat tehneet siitä mantereen kiistattoman valtiaan,[3] joka alkoi itsekin hankkia siirtomaita ja laajentaa vaikutuspiiriään. Vuoteen 1902 mennessä Yhdysvallat olilyönytEspanjanaiemmin laajan siirtomaaimperiumin ja ottanut sen alusmaat haltuunsa nousten merkittävimpien imperialististen valtojen joukkoon.[4]
Japani oliMeiji-restauraation myötä modernisoinut nopeasti itsensä vaikka säilyttikin oman kulttuurinsa. Näin Japani vältti monen muun Aasian maan kohtalon eikä joutunut länsimaiden siirtomaaksi. Sen sijaan se itse laajeni suurvallaksi miehittäen vuoteen 1910 mennessäKorean ja Formosan eliTaiwanin.[5]
Muista siirtomaavalloista poiketen Venäjä ei hankkinut itselleen alueita merten takaa vaan laajeni maateitse itään, Keski-Aasiaanturkkilaisten heimojen alueelle[6] ja lopulta ainakaukoitäänTyynenmeren rannoille asti. Samoin Itävalta-Unkari oli laajentunutBalkanille, ja siihen kuuluneet olivat kaikki Euroopassa. Siten valtakunnan maa-alue oli näennäisen yhtenäinen, mutta sen alaisuudessa asui useita kansallisuuksia, ja niiden väliset ristiriidat tekivät etnisesti kirjavasta Balkanista epävakaan.[2]
Kiina joutui 1800-luvun myötä yhä enemmän alistetuksi läntisille siirtomaavalloille. KeisarinnaCixin johdolla Kiina yritti vuonna 1900 pyristäytyä eroon ulkomaalaisista, mutta tämä niin sanottuboksarikapina päättyi kiinalaisten kannalta epäonnisesti.Qing-dynastia kaatui vuonna 1911, minkä seurauksena Kiinajulistettiin tasavallaksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana.[7]
Ensimmäinen maailmansota oli laajin siihen mennessä käyty sota. Aiempiin sotiin verrattuna se oli ollut myös paljon intensiivisempi, sillä taisteluja oli 1914–1918 käyty lähes taukoamatta. Sodan aikana mobilisoitiin yhteensä 65 miljoonaa sotilasta. Kuolleita oli yhteensä 8 miljoonaa ja haavoittuneita 21 miljoonaa. Lisäksi 6,6 miljoonaa siviiliä kuoli.[8]
Ensimmäinen maailmansota oli myös historiallisesti erittäin merkittävä: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänätoisen maailmansodan synnylle. Myös läntiset ympärysvallat Britannia ja Ranska olivat kärsineet sodasta pahoin, ja niiden talous oli köyhtynyt merkittävästi. Yhdysvallat sen sijaan aloitti nousun maailmanlaajuiseksi suurvallaksi. Samoin Japani oli noussut ja havitteli laajentumista Tyynellämerellä.[9]
Sodan jälkeen voittajavaltiot yrittivät ratkaista niitä ongelmia, jotka sen olivat aiheuttaneet. Ympärysvalloilla oli kuitenkin myös monia vaatimuksia, joilla he tavoittelivat korvausta sodasta. Rauhansopimukset synnyttivätkin ratkaisujen lisäksi myös joukon uusia ongelmia, jotka aikanaan johtivat toiseen maailmansotaan. Sotaan mahdollisesti johtavien ongelmien ratkaisemiseksi jatkossa perustettiinKansainliitto vuonna 1920, mutta sen toimivalta osoittautui käytännössä vähäiseksi ja monet suurvalta-jäsenvaltiot haluttomiksi noudattaa sen periaatteita.[9]
Maailmansodan aikana alkanuttaVenäjän sisällissotaa käytiin vuoteen 1922 saakka. Sodan päätteeksi muodostettiin uusi suurvaltaNeuvostoliitto.
1930-luvunsuuri lama aiheutti maailmanlaajuisen taloustaantuman. Lamasta seurasi ennennäkemättömän laajaa työttömyyttä, mikä johti myös poliittisiin levottomuuksiin. 1930-luvulla useat Euroopan maat muuttuivatdiktatuureiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen alkoinykyajaksi kutsuttu aikakausi.Kylmä sota oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa,demokratia jakommunismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, lännen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaiden suunnitelmatalous. Kylmä sota loppuiNeuvostoliiton romahdettua vuonna 1990.
Siirtomaiden vapautuminen alkoi pääosin toisen maailmansodan jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla, jolloin suurin osa afrikkalaisista siirtomaista itsenäistyi. Osa itsenäistymisistä tapahtui sotien kautta.
Politiikan sarallasosialismi alkoi vaikuttaa entistä merkittävämmin.Karl Marx oli julkaissutKommunistisen manifestinsa jo1848, mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina kommunismi todella nousi merkittäväksi tekijäksi, varsinkin Venäjällä.[10] Siellä levottomuudet olivat jo johtaneet vallankumoukselliseen liikehdintään 1905, ja maahan oli perustettu sosiaalidemokraattinen puolue 1903. Puolueen merkitys vuoden 1905 vallankumouksessa oli kuitenkin vähäinen, sillä Venäjällä toimi myös monia muita liikkeitä ja puolueen johtohenkilöt olivat useimmat maanpaossaSveitsissä.[11] Muualla maailmassa perustettiin myös työväenpuolueita, esimerkiksi Suomessa 1899 ja Britanniassa 1900.[12]
Esiintyi myös useita demokratiaa ja tasa-arvoa edistämään pyrkineitä liikkeitä, liberalismi levisi, ja naisten äänioikeus nousi keskustelun aiheeksi. Ensimmäisenä maailmassa he saivatäänioikeudenUudessa-Seelannissa1893 ja ennen 1900-luvun alkua myös eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja suurimmassa osassaAustraliaa jaMansaarta.[13] Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 1906[12], ja lähes joka maassa naisilla oli äänioikeus 1980-luvulle mennessä.
Länsimaissa 1900-luku oli edistyksen vuosisata. Tätä symboloivat vuonna 1901 ensimmäisen kerran jaetutNobel-tiedepalkinnot. Samana vuonna tiedonsiirron mullistiGuglielmo Marconi, joka lähetti ensimmäistä kertaa langattomallalennättimellä viestin Atlantin yli. Kymmenessä vuodessa tiedonsiirron mullisti langattoman lennättimen ohellaradio, joka on myös Marconin kehittämä.Puhelin oli keksitty jo 1870-luvulla, mutta se yleistyi vähän myöhemmin 1910-luvulla.[14]
Wrightin veljestenlentokone lensi maailman ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon 1903, minkä jälkeen lentokoneet jailmailu kehittyivät nopeasti.[15] Kaupallinen ilmailu alkoi yleistyä 1920-luvulla, jolloin sitä toteutettiin potkurilentokoneiden ohella lyhyehkön aikaa myösilmalaivoilla. Suihkukoneet yleistyivät vuosisadan keskivaiheilla.Ford taas saattoi kuuluisanT-mallin sarjatuotantoon vuonna 1908 valmistaen ensimmäistä kertaa maailmassa halpoja ja aiempaa paljon useampien saatavilla olevia autoja. Tämä mullisti lopulta autoliikenteen, ja Ford puolestaan mullisti tuotantomenetelmätliukuhihnatuotannollaan.[16] Vuonna 1938 lanseeratunVolkswagen Kuplan tuotantomäärät ylittivät aikoinaan T-Fordin siihen astisen ennätyksen, ja myöhemmin maailman eniten valmistetun automallin tittelin vei vuonna 1966 lanseerattuToyota Corolla. Myöstraktorit tulivat sarjatuotantoon 1910-luvulla. Auto lisäsi ihmisten liikkuvuutta länsimaissa vuosisadan alussa ja puolivälissä ja muissa maissa vuosisadan loppuun mennessä. Kolauksen teknologiausko saiRMS Titanicin upottua 1912 mukanaan yli tuhat matkustajaa.
1900-luvulla myöselektroniikka jatietotekniikka kehittyivät mullistavan nopeasti.Televisiot alkoivat yleistyä vuosisadan keskivaiheilla. Maailman ensimmäinen elektroninentietokone rakennettiin vuonna 1944, mutta kotikäytössä tietokoneet alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla. Vuosisadan lopulla maailmanlaajuiset tietoverkot (internet-yhteydet) otettiin käyttöön, aluksi yliopistoissa, mutta 1990-luvulta alkaen myös kotitalouksissa. Myösmatkapuhelimet tulivat vuosisadan lopulla.
New Yorkissa sijaitsevaEmpire State Building (1931) on maailmankuulu pilvenpiirtäjä. Se oli maailman korkein rakennus aina 1970-luvulle saakka.
Vuosisadan alun arkkitehtuuria ja muuta muotoilua hallitsi etenkinjugend eli art nouveau, jolle ominaisia piirteitä olivat kekseliäisyys, koristeellisuus, dynaaminen liike, kaarevat muodot, aaltoilevat viivat ja sulavat, mutta usein epäsymmetriset linjat. Tyyli putosi muodista ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun se ei sopinut sodan aiheuttamaan lamaan. Tuolloin siirryttiinmodernistiseen arkkitehtuuriin, joka syntyi edellisen vuosisadan teräsbetonirakenteiden kehittelyn ja suurten liiketalojen myötä. Siinä suosittiin minimalistista koristelua, puhtaita geometrisia linjoja, muodon alistamista käyttötarkoitukselle ja rationaalisuutta. SaksalaisenWalter Gropiuksen perustama taide- ja arkkitehtuurikouluBauhaus oli vuosina 1919–1933 yksi uuden arkkitehtuurin syntysijoja.Le Corbusier kehitti ideanfunktionaalisesta arkkitehtuurista, jossa rakennus suunniteltiin palvelemaan mahdollisimman hyvin käyttötarkoitustaan ilman kauneuspyrkimyksiä. Jotkin persoonalliset modernit arkkitehdit, kutenFrank Lloyd Wright jaAlvar Aalto, torjuivat kuitenkin tyyliin kuuluneen puritaanisuuden ja persoonattomuuden. Le Corbusierin rakennusten tuntomerkeiksi tulivat myöhemmin ameebamaiset ja biomorfiset muodot sekä epäsäännölliset pohjakaavat.
Jo vuosisadan alussa rakennettiin korkeitapilvenpiirtäjiä lähinnä Yhdysvaltain suurimpiin kaupunkeihin, kutenNew Yorkiin. 1930-luvulla rakennettiin jo yli 300-metrisiä torneja, joista korkein on vuonna 1931 valmistunut, 381 metriä korkeaEmpire State Building. Vuosisadan loppupuolella pilvenpiirtäjiä rakennettiin myös Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin sekä joihinkin Euroopan kaupunkeihin, kutenLontooseen.
Postmodernistinen arkkitehtuuri otti 1970-luvulta alkaen käyttöön modernismin torjumia muotoaiheita esimerkiksi klassisesta arkkitehtuurista ja pyrki leikittelevyyteen ja huomiotaherättävyyteen.[19] Aivan vuosisadan lopulla siirryttiinnykyarkkitehtuuriin, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa epätavanomaisuus, mielikuvituksellisuus, menneisyyden arkkitehtuurityyleistä irtaantuminen sekä runsas lasin ja metallin käyttö.
Siinä missä vielä 1900-luvun alussa housuja pidettiin länsimaissa lähes yksinomaan miesten vaatteena, vuosisadan keskivaiheilta alkaennaisten housujen käytöstä tuli yhä yleisempää ja 1970-luvulle mennessä täysin hyväksyttyä.[20] Jo 1920-luvulla naisillarintaliivit yleistyivätkorsetin käytön väistyttyä. Samalla myösmeikkaaminen jakynsilakan käyttö yleistyivät.[21][22] Vuosisadan puolivälistä alkaenfarmarihousut tulivat suosituksi. Tästä eteenpäin eri aikakausien muotiin ovat vaikuttaneet monet populaarikulttuurissa vallinneet ilmiöt, kutenrock and roll,hippiliike,disko,new age,punk,grunge jahip hop.
Elokuva kehittyi 1900-luvulla uudeksi taide- ja viihdemuodoksi. Elokuvat olivat lyhytfilmejä 1910-luvulle asti, jolloin ne alkoivat pidetä, Ranskassa syntyi niin sanottutaide-elokuva, ja ajatus itsenäisestä elokuvadraamasta alkoi hahmottua.Los Angelesiin perustettiinHollywoodin elokuvakeskus vuonna 1905. Sen jälkeen amerikkalaisen elokuvan vaikutus kasvoi voimakkaasti, ja Hollywood on hallinnut maailman elokuvamarkkinoita ensimmäisestä maailmansodasta alkaen. Saksassa tehtiin 1920-luvullaekspressionistisia elokuvia, Ranskassaimpressionistisia jaavantgardistisia, ja Neuvostoliitossa vallankumouksellisia. Amerikkalaisenmykkäelokuvan suurin tähti oli koomikkoCharlie Chaplin. Äänielokuva alkoi syrjäyttää mykkäelokuvia 1920-luvun lopulla, mikä lisäsi käsikirjoituksen merkitystä. Monenlaisetelokuvan lajityypit, kutenkomedia,melodraama,tieteiselokuva,rikoselokuva,kauhuelokuva jamusikaali, nousivat kukoistukseen niin Hollywoodissa kuin Euroopassakin.Walt Disney menestyi etenkin animaatio- ja perhe-elokuvien tuottamisessa 1920-luvulta 1960-luvulle saakka. Toisen maailmansodan aikanasotaelokuvat nousivat suureen suosioon, ja sen jälkeen yleistyi värifilmi ja elokuva alettiin aiempaa selvemmin kokea taiteeksi eikä vain helpoksi viihteeksi. Vuosisadan loppupuolellatoimintaelokuva nousi merkittäväksi lajityypiksi, esimerkkinäJames Bond -elokuvat, ja myösdigitaalitekniikka jaerikoistehosteiden kehitys muuttivat elokuvaa.[23]
Koska elokuva oli ensimmäinen audiovisuaalinen massamedia, sitä käytettiin muun muassa uutisten ja valistuksen levittämiseen ainatelevision yleistymiseen vuosisadan puoliväliin saakka. Uutis- ja urheiluohjelmien sekä elokuvien ohella televisiossa menestyivät etenkindraama-,komedia- jasaippuasarjat. Teatteri- ja televisioelokuvien rinnalle tuli 1970–1980-luvullavideonauhat.
1919: Saksan keisarivalta kaatui, Itävalta-Unkari hajosi ja menetti suuria alueita keski-Euroopassa, Ottomaanien valtakunta hajosi ja siitä jäi jäljelle nykyinenTurkki
Briggs, Asa (päätoim.): Ratkaisun hetket: 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Mervi Ovaska ym.. Helsinki: OY Valitut Palat, 1995. ISBN 951-584-073-2
Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. (Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä) Suomentanut Veikko Ahola et al.. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6624-6
Newark, Tim: 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Veikko Ahola & Irmeli Kuhlman. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6985-7
Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
_(cropped).jpg)
.jpg)
.jpg)
