Ә ә | ||||||
| Kyrillinen kirjaimisto | ||||||
| Nykyaikaiset kirjaimet | ||||||
| А | Ӓ | Ӑ | Ӕ | Б | В | Г |
| Ѓ | Ґ | Ғ | Ҕ | Д | Ђ | Е |
| Ё | Ӗ | Є | Ә | Ӛ | Ж | Ӝ |
| Җ | З | Ҙ | Ӟ | Ӡ | Ԅ | Ѕ |
| Ԇ | И | Ӥ | Ӣ | І | Ї | Ӏ |
| Й | Ҋ | Ј | К | Қ | Ҝ | Ҟ |
| Ҡ | Ӄ | Л | Љ | Ԉ | М | Ӎ |
| Н | Њ | Ҥ | Ң | Ԋ | О | Ӧ |
| Ө | П | Р | С | Ԍ | Т | Ԏ |
| Ћ | Ќ | У | Ў | Ӱ | Ӳ | Ӯ |
| Ү | Ұ | Ф | Х | Һ | Ц | Ч |
| Џ | Ш | Щ | Ъ | Ы | Ӹ | Ь |
| Э | Ю | Я | ||||
| Muinaiset kirjaimet | ||||||
| Ҁ | Ѹ | Ѡ | Ѿ | Ѻ | Ѣ | Ꙗ |
| Ѥ | Ꙓ | Ѧ | Ѫ | Ѩ | Ѭ | Ѯ |
| Ѱ | Ѳ | Ѵ | Ѷ | |||
Ә,ә on kyrillinen švaa-kirjain, joka sisältyyabhaasin,baškiirin,dungaanin,kalmukin,kazakin,kurdin jatataarin aakkosiin. Se kuului myösazerin jaturkmeenin aakkosiin, kunnes näitä kieliä alettiin kirjoittaalatinalaisella kirjaimistolla. (Myös latinalaiseen kirjaimistoon sisältyyšvaa, joka on samannäköinen kuin kyrillinen vastineensa, mutta teknisesti ne ovatUnicode-merkistössä eri kirjaimia.)
Ә ääntyy azerissa, baškiirissa, kazakissa ja tataarissalaveana väljänä etuvokaalina [æ]. Dungaanissa se onlavea puolisuppea takavokaali [ɤ] ja kalmukissa ja kurdissa välinen keskivokaali[ə]. Abhaasissa ә ei ole minkään äänteen merkki, vaan se osoittaa edeltävän konsonantin labiaalistumista, jotakansainvälisen foneettisen aakkoston mukaan merkitään yläindeksinä olevalla w-kirjaimella [ʷ]. Kirjain ә muodostaa siten edeltävän kirjaimen kanssadigrafin, jolla on oma paikka aakkosjärjestyksessä.
Alla olevassa taulukossa on lueteltu ison ja pienen kirjaimen koodiarvot heksalukuina eri merkistöissä.
| Ә | ә | |
|---|---|---|
| Unicode | 04D8 | 04D9 |
| ISO 8859-5 | - | - |
| KOI8 | - | - |
| Windows-1251 | - | - |
| MS-DOS-koodisivu 866 | - | - |
| HTML | Ә | ә |
