.jpg)
Öljynporauslautta taiöljynporaustorni on merelle sijoitettu rakennelma, jonka avullaraakaöljyä saadaan porattua merenpohjassa olevasta öljylähteestä. Se voi olla kelluva lautta, paikalleen ankkuroitu lautta tai merenpohjassa seisovatornimainen rakennelma. Lautalta porataan tavallisesti 3–5 kilometrin syvyyteen maankuoreen, josta aletaan pumpata öljyä. Öljy kuljetetaan lautalta poisöljytankkereiden tai putkiston avulla.
Vuonna 1869, vain kymmenisen vuotta PennsylvanianTitusvillessä tehdyn ensimmäisen öljylöydön jälkeen, newyorkilainen insinööri Thomas Fitch Rowland sai patentin noin 15 metrin syvyisessä vedessä toimivalle öljynporauslautalle, jossa oli teleskooppisesti säätyvät teräsjalat, ankkurointi ja monia muitakin yhä käytössä olevia ratkaisuja. Maailman ensimmäinen vedenalainen öljykenttä porattiin käyttöön vuoden 1891 paikkeilla Grand Lake St. Marys -järvellä YhdysvaltojenOhiossa käyttämällä porausalustan alla puupaaluja. Samalla vuosikymmenelläKaliforniassa rakennettiin rannalta merelle jopa satoja metrejä pitkiä puulaitureita, joiden päästä porauksia tehtiin.[1]
Ensimmäinen kaukana mantereesta sijaitseva merenalainen porauskaivo aloitettiin Meksikonlahdella vuonna 1947, ja tästä merialueesta tulikin maailman suurin offshore-öljytuotantoalue.[2] Vanhin kelluva öljynporauslautta onneuvostoliittolaisten rakentama, yhä käytössä olevaNeft Daşları (ven.Neftjanyje Kamni)KaspianmeressäBakun lähellä. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 ja se valmistui 1952, jolloin neuvostotankkerit alkoivat ensimmäistä kertaa kuljettaa porauslautalta saatua öljyä.[3]
.jpg)
Jack-up-lautat (engl.jack-up platform) ovat kelluttamalla siirrettäviä lauttoja, joita käytetään alle 100 metrin syvyisissä vesissä. Niiden moottoroidut ristikkojalat lasketaan merenpohjaan, minkä jälkeen ne toimivattunkin tainostolavan tavoin ja nostavat öljynporaustornin oikeaan korkeuteensa merenpinnan yläpuolelle.[3]
Puoliuppolautat (engl.semi-submersible platform) ovat jack-up-lauttojen tapaisia mutta aina kelluvia ja liikuteltavia lauttoja, joita käytetään jopa yli 1 000 metrin syvyyksissä. Niistä on tullut yleisin porauslauttatyyppi. Porauspaikan kohdalle saavuttua lautta ankkuroidaan ja sensyväystä lisätään painolastiveden avulla vakauden parantamiseksi. Joustava ankkurointi sallii lautan liikehdinnän merenkäynnin mukaan. DP-laitteistolla varustetut puoliuppolautat soveltuvat erittäin syviinkin vesiin.[3][2]
Kiinteät porauslautat (engl.fixed platform) seisovat merenpohjassa betoni- tai teräsjalkojen varassa. Merenpohjaan laskettujen jalkojen päälle rakennetaan kansi, jossa on tilat poraus-, tuotanto- ja asuinrakennelmille. Kiinteät lautat suunnitellaan hyvin pitkäaikaiseen käyttöön, ja ne soveltuvat noin 500 metrin syvyyteen asti.[3][2]
Kiinteän lautan joustava erityismuoto,engl.compliant tower, joustaa sivusuunnassa myrskyssä ja aallokossa ja soveltuu jopa 900 metrin syvyyksiin.[3][2]
Tension Leg -lautat (engl.tension leg platform, TLP) on kelluva lautta, joka ankkuroidaan paikalleen joka kulmasta tiukkojen jänteiden (tendons) avulla, jotka estävät lautan sivusuuntaisen liikkeen. Jänteet ovat tavallisesti halkaisijaltaan 600–900 millimetrin teräsputkia, ja niitä on joka kulmassa yleensä neljä eli yhteensä 16. TLP soveltuu käytettäväksi 300–1500 metrin syvyydessä.[3] Ensimmäisiä, pienempiä TLP-lauttoja kutsuttiin muotonsa ansiosta nimelläseastar platform, ”meritähtilautta”.[2]
Spar-lautat (engl.spar platform, spar = ”masto, puomi”) ovat kelluvia, pohjaan ankkuroituja jättimäisiä pystysuorialieriöitä, joiden vakavuutta pidetään yllä painolastitankein. Pystysuoran putkirakennelman päälle rakennetaan porauslaitteet ja asuintilat sisältävä kansi. Spar-lautat ovat yhteydessä merenpohjan porauskaivoon hydraulisesti joustavan porausputkiston avulla. Spar-lautat toimivat jopa yli 2 000 metrin syvyyksissä, ja niiden varaan voidaan rakentaa varsin isoja kansirakenteita.[3][3]
Öljynporausalukset ovat porauslaitteistolla varustettuja, yleensä tankkilaivoista muokattuja aluksia, joita käytetään lähinnä uusien kenttien tutkimus- ja koeporauksissa yli 3 000 metriä syvissä vesissä. Niiden rungon pohjassa on suljettava aukko (moonpool), jonka kautta sukeltajat ja veden alla tarvittavat laitteet lasketaan alas. Porauksessa on tärkeää, että porausalus pysyy metrin tarkkuudella porauskaivon yläpuolella, minkä takia porausalukset varustetaandynaamisen paikannuksen mahdollistavalla DP-laitteistolla.[3]
Öljyntuotanto-, varastointi- ja purkausalukset (engl.floating production, storage and offload unit, FPSO) on yleensä muunneltu raakaöljytankkerista vastaanottamaan hiilivetyjä lähialueen porauslautoilta ja vedenalaisilta tuotantokentiltä, prosessoimaan ne ja varastoimaan prosessoitu öljy aluksen omiin tankkeihin ulkoisten varastointitankkien sijasta.[3]
Pahimmat öljynporauslauttoja kohdanneet onnettomuudet yli sadan hengen menetyksineen ovat tapahtuneet 1970-luvulla aloitetussaPohjanmeren öljytoiminnassa. Maaliskuussa 1980 öljynporausmiehistön asuinlautaksi muutettuAlexander Kielland kaatui ja upposi ja vei mennessään 123 ihmistä.[4] Heinäkuussa 1988 tähän asti maailman pahimmassa offshore-katastrofissa, porauslauttaPiper Alphalla tapahtuneessa räjähdyksessä ja tulipalossa kuoli 162 ihmistä Englannin rannikolla[5].[6]
Marraskuussa 1979 jackup-tyyppisen öljynporauslautan kaatumisessa KiinanBohainmerellä kuoli 72 ihmistä. Helmikuussa 1982Ocean Ranger -puoliuppolautta kaatuiNewfoundlandin lähellä Kanadan rannikolla. Onnettomuudessa kuoli 84 miehistön jäsentä. Lokakuussa 1983 hukkui 81 ihmistäEtelä-Kiinan merelläHainanin saaren lähellä tapahtuneessa yhdysvaltalaisenGlomar Java Sea -porausaluksen uppoamisessa. Elokuussa 1984Rio de Janeiron lähellä Brasilian rannikolla kuoli 42 ihmistäPetrobras-yhtiönEnchova-öljylautan räjähdyksessä. Marraskuussa 1989Seacrest-porausalus uppositaifuunissa ThaimaanBangkokin eteläpuolella ja vei mukanaan 91 miehistön jäsentä. Heinäkuussa 2005Mumbain länsipuolella Intian rannikolla 22 miehistön jäsentä sai surmansa Intian valtion öljy-yhtiönMumbai High North -lautan törmäyksessäoffshore-tukialukseenSamudra Suraksha ja sitä seuranneessa tulipalossa.[6]
Technip Offshoren PorinMäntyluodon telakalla valmistunut lauttaKolskaja kaatui ja upposiOhotanmerellä 18. joulukuuta 2011, kun sitä oltiin hinaamassa myrskyssä avomereltäSahalinin saarelle. Lautan omistiGazprom.[7]
