| Åbo Akademi | |
|---|---|
 | |
 | |
lat.Academia Aboensis | |
| Perustettu | 1918 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Rehtori | Gunilla Widén |
| Kansleri | Carl G. Gahmberg[1] |
| Henkilökunta | 1100 |
| Opiskelijoita | 5500 |
| Jatko-opiskelijoita | 897 |
| Sijainti | Turku jaVaasa, Suomi |
| Osoite | Tuomiokirkkotori 3, 20500 Turku |
| Yhteistyö | Coimbra-ryhmä |
| www.abo.fi | |
| Infobox OK | |
Åbo Akademi (lyhenneÅA[2]) on pääosinTurussa toimivaruotsinkielinenyliopisto. Se perustettiin lahjoitusvarojen turvin 1918[3][4] ja oli toinen Suomeen perustettu yliopisto, Suomen neljäs korkeakouluHelsingin yliopiston,Teknillisen korkeakoulun jaKauppakorkeakoulun jälkeen ja myös ensimmäinen kokonaan ruotsinkielinen yliopisto.[5] Åbo Akademissa on neljä tiedekuntaa, joilla on osittain toimintaaVaasassa. Kasvatustiedettä opetetaan pääosin Vaasan yksikössä kuten myös osittain valtio- ja sosiaalitieteitä.
Åbo Akademihin kuuluu myös useita erillislaitoksia sekä tutkimusyksikköjä. Yliopiston strategiset tutkimusprofiilit ovat vähemmistötutkimus, molekulaarinen prosessi- ja materiaalitekniikka, lääkekehitys ja diagnostiikka sekä meri ja merenkulku.
Opiskelijoita Åbo Akademissa on noin 5 500 ja henkilökuntaa noin 1 100[6]. Yliopisto oli yksityinen vuoteen 1981 asti[3], jolloin se viimeisenä Suomen yliopistoista valtiollistettiin.Åbo Akademin säätiö omistaa ja ylläpitää edelleen suuren osan yliopiston käyttämistä kiinteistöistä.
Yliopistolain 79 § mukaan opiskelijaksi pääsy akatemiaan edellyttää riittävää ruotsin kielen taitoa opintojen harjoittamiseksi ruotsiksi[7]. Kielitaidon voi todistaa monella eri tavalla[8].
Yliopistonkanslerina toimii vuodesta 2020Carl Gustav Gahmberg.[1]
Vuonna 2015 Åbo Akademi lakkautti aikaisemmat yksikkönsä ja perusti neljä uutta tiedekuntaa.[9]
Åbo Akademin kirjaston pääkirjasto sijaitsee yliopiston yhteydessä. Lisäksi sillä on pääkirjaston (Kirjatorni) lisäksi kolme kampuskirjastoa Turussa ja Vaasassa. Kirjastolla on ollutvapaakappaleoikeus vuodesta 1919.[10]
Vuonna 2010 yliopistossa otettiin käyttöön uusi tiedekuntarakenne, joka toi yliopistoon kolme tiedekunta-aluetta, johon erilliset laitokset (joissakin tapauksissa tiedekunnat) kuuluivat. Yksiköt lakkautettiin vuonna 2015 siirryttäessä nykyiseen tiedekuntajakoon.
Tiedekuntia on yhdistetty ja muutettu niiden nimiä[11]
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
