Movatterモバイル変換

Jump to content

rinne

From Wiktionary, the free dictionary

See also:Rinne

Finnish

Etymology

FromProto-Finnic*rindek, probably fromrinta +‎-e,^[1] or alternatively possibly borrowed fromProto-Germanic[Term?] (whenceNorwegianstrind(“strip, half, row, edge”) orrind(“esker, stripe in cloth”)).^[2]

Pronunciation

IPA^(key): /ˈrinːeˣ/,[ˈrinːe̞(ʔ)]
Rhymes:-inːe
Syllabification^(key):rin‧ne
Hyphenation^(key):rin‧ne

Noun

rinne

Declension

Inflection ofrinne (Kotus type 48*J/hame,nt-nn gradation)
nominative		rinne	rinteet
genitive		rinteen	rinteiden rinteitten
partitive		rinnettä	rinteitä
illative		rinteeseen	rinteisiin rinteihin
		singular	plural
nominative		rinne	rinteet
accusative	nom.	rinne	rinteet
accusative	gen.	rinteen	rinteet
genitive		rinteen	rinteiden rinteitten
partitive		rinnettä	rinteitä
inessive		rinteessä	rinteissä
elative		rinteestä	rinteistä
illative		rinteeseen	rinteisiin rinteihin
adessive		rinteellä	rinteillä
ablative		rinteeltä	rinteiltä
allative		rinteelle	rinteille
essive		rinteenä	rinteinä
translative		rinteeksi	rinteiksi
abessive		rinteettä	rinteittä
instructive		—	rintein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms ofrinne(Kotus type 48*J/hame,nt-nn gradation)

first-person singular possessor
		singular	plural
nominative		rinteeni	rinteeni
accusative	nom.	rinteeni	rinteeni
accusative	gen.	rinteeni	rinteeni
genitive		rinteeni	rinteideni rinteitteni
partitive		rinnettäni	rinteitäni
inessive		rinteessäni	rinteissäni
elative		rinteestäni	rinteistäni
illative		rinteeseeni	rinteisiini rinteihini
adessive		rinteelläni	rinteilläni
ablative		rinteeltäni	rinteiltäni
allative		rinteelleni	rinteilleni
essive		rinteenäni	rinteinäni
translative		rinteekseni	rinteikseni
abessive		rinteettäni	rinteittäni
instructive		—	—
comitative		—	rinteineni

second-person singular possessor
		singular	plural
nominative		rinteesi	rinteesi
accusative	nom.	rinteesi	rinteesi
accusative	gen.	rinteesi	rinteesi
genitive		rinteesi	rinteidesi rinteittesi
partitive		rinnettäsi	rinteitäsi
inessive		rinteessäsi	rinteissäsi
elative		rinteestäsi	rinteistäsi
illative		rinteeseesi	rinteisiisi rinteihisi
adessive		rinteelläsi	rinteilläsi
ablative		rinteeltäsi	rinteiltäsi
allative		rinteellesi	rinteillesi
essive		rinteenäsi	rinteinäsi
translative		rinteeksesi	rinteiksesi
abessive		rinteettäsi	rinteittäsi
instructive		—	—
comitative		—	rinteinesi

first-person plural possessor
		singular	plural
nominative		rinteemme	rinteemme
accusative	nom.	rinteemme	rinteemme
accusative	gen.	rinteemme	rinteemme
genitive		rinteemme	rinteidemme rinteittemme
partitive		rinnettämme	rinteitämme
inessive		rinteessämme	rinteissämme
elative		rinteestämme	rinteistämme
illative		rinteeseemme	rinteisiimme rinteihimme
adessive		rinteellämme	rinteillämme
ablative		rinteeltämme	rinteiltämme
allative		rinteellemme	rinteillemme
essive		rinteenämme	rinteinämme
translative		rinteeksemme	rinteiksemme
abessive		rinteettämme	rinteittämme
instructive		—	—
comitative		—	rinteinemme

second-person plural possessor
		singular	plural
nominative		rinteenne	rinteenne
accusative	nom.	rinteenne	rinteenne
accusative	gen.	rinteenne	rinteenne
genitive		rinteenne	rinteidenne rinteittenne
partitive		rinnettänne	rinteitänne
inessive		rinteessänne	rinteissänne
elative		rinteestänne	rinteistänne
illative		rinteeseenne	rinteisiinne rinteihinne
adessive		rinteellänne	rinteillänne
ablative		rinteeltänne	rinteiltänne
allative		rinteellenne	rinteillenne
essive		rinteenänne	rinteinänne
translative		rinteeksenne	rinteiksenne
abessive		rinteettänne	rinteittänne
instructive		—	—
comitative		—	rinteinenne

third-person possessor
		singular	plural
nominative		rinteensä	rinteensä
accusative	nom.	rinteensä	rinteensä
accusative	gen.	rinteensä	rinteensä
genitive		rinteensä	rinteidensä rinteittensä
partitive		rinnettään rinnettänsä	rinteitään rinteitänsä
inessive		rinteessään rinteessänsä	rinteissään rinteissänsä
elative		rinteestään rinteestänsä	rinteistään rinteistänsä
illative		rinteeseensä	rinteisiinsä rinteihinsä
adessive		rinteellään rinteellänsä	rinteillään rinteillänsä
ablative		rinteeltään rinteeltänsä	rinteiltään rinteiltänsä
allative		rinteelleen rinteellensä	rinteilleen rinteillensä
essive		rinteenään rinteenänsä	rinteinään rinteinänsä
translative		rinteekseen rinteeksensä	rinteikseen rinteiksensä
abessive		rinteettään rinteettänsä	rinteittään rinteittänsä
instructive		—	—
comitative		—	rinteineen rinteinensä

Synonyms

(skiing piste):laskettelurinne

Derived terms

Rinne

compounds

References

^Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000),Suomen sanojen alkuperä [The Origin of Finnish Words]‎^[1] (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources; this source is labeled "SSA 1992–2000"), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society,→ISBN
^Kylstra, A.D.; Hahmo, Sirkka-Liisa; Hofstra, Tette; Nikkilä, Otto. 1991–2012.Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Amsterdam: Rodopi.

Further reading

“rinne”, inKielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland),2004–, retrieved3 July 2023

German

Pronunciation

Audio(Germany (Berlin)): (file)

Verb

rinne

inflection ofrinnen:

Irish

Pronunciation

IPA^(key): /ˈɾˠɪn̠ʲə/

Etymology 1

FromOld Irishdo·rigni, deuterotonic form of the perfect tense ofdo·gní.

Verb

rinne

past analytic independent ofdéan

Alternative forms

Etymology 2

See the etymology of the correspondinglemma form.

Noun

rinne f

genitive singular ofrinn

Etymology 3

Pronoun

rinne

(obsolete)first-person plural emphatic ofre

Japanese

Romanization

rinne

Rōmaji transcription ofりんね

Middle High German

Etymology

Inherited fromOld High Germanrinna, fromProto-Germanic*rinnǭ.

Pronunciation

IPA^(key): (before 13^th CE)/ˈroːs̠ə/

Noun

rinne f or m

gutter
Ūȥ dir vlōȥ diurinne aller genāde.
(please add an English translation of this usage example)

Declension

Declension ofrinne (weak feminine)

	singular			plural
	indef.	def.	noun	def.	noun
nominative	ein	diu	rinne	die	rinnen
genitive	einer	dër	rinnen	dër	rinnen
dative	einer	dër	rinnen	dën	rinnen
accusative	eine	die	rinnen	die	rinnen

Declension ofrinne (weak masculine)

	singular			plural
	indef.	def.	noun	def.	noun
nominative	ein	dër	rinne	die	rinnen
genitive	eines	dës	rinnen	dër	rinnen
dative	eime	dëm	rinnen	dën	rinnen
accusative	einen	dën	rinnen	die	rinnen

Descendants

German:Rinne

Scottish Gaelic

Etymology

FromOld Irishfrinni. Bysurface analysis,rinn +‎-ne

Pronunciation

(Lewis)IPA^(key): /ˈɾɯɲə/^[1]
(Wester Ross)IPA^(key): /ˈɾʲɯ̃ɲə/^[2]

Pronoun

rinne

first-person plural emphatic ofri:with us

See also

fhèin

References

^Oftedal, M. (1956),A linguistic survey of the Gaelic dialects of Scotland, Vol. III: The Gaelic of Leurbost, Isle of Lewis, Oslo: Norsk Tidsskrift for Sprogvidenskap
^Wentworth, Roy (2003),Gaelic Words and Phrases From Wester Ross / Faclan is Abairtean à Ros an Iar, Inverness: CLÀR,→ISBN

West Flemish

Etymology

FromMiddle Dutchrein, fromOld Dutchregan, fromProto-Germanic*regną.

Noun

rinne f

rain

Synonyms

reegn

West Frisian

Etymology

FromOld Frisianrinna, fromProto-Germanic*rinnaną.

Pronunciation

IPA^(key): /ˈrɪnə/

Verb

rinne

towalk
Eltse deirin ik om te trainen. ―Iwalk every day to exercise.

Inflection

Strong class 3
infinitive	rinne
3rd singular past	rûn
past participle	rûn
infinitive	rinne
long infinitive	rinnen
gerund	rinnen n
auxiliary	hawwe
indicative	present tense	past tense
1st singular	rin	rûn
2nd singular	rinst	rûnst
clitic form	rinsto	rûnsto
3rd singular	rint	rûn
plural	rinne	rûnen

imperative	rin

participles	rinnend	rûn

Further reading

“rinne”, inWurdboek fan de Fryske taal (in Dutch),2011

Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=rinne&oldid=87307601"

Hidden categories:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp