Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Jump to content
WiktionaryThe Free Dictionary
Search

Appendix:Uto-Aztecan Swadesh lists

From Wiktionary, the free dictionary
(Redirected fromAppendix:Swadesh lists for Uto-Aztecan languages)
EnglishWikipedia has an article on:
Wikipedia

This is aSwadesh list ofUto-Aztecan languages, specificallyNahuatl,Yaqui,Hopi,Shoshone,O'odham,Cahuilla andGabrielino-Fernandeño, compared with that ofEnglish.

This list includes:

  • Nahuatl (Aztecan branch; Central and Southern Mexico)
  • Yaqui (Taracahitic branch; Sonora, Northern Mexico)
  • Hopi (Hopi branch; Northeastern Arizona, United States) — Third Mesa dialect
  • Shoshone (Central Numic branch; Idaho and Nevada, United States) — mostlyFort Hall dialect (Western Shoshone occasionally used)
  • O'odham, Tohono (Tepiman branch; Southern Arizona, United States) — Saxton orthography used
  • Cahuilla (Takic branch, Cupan sub-branch; Southern California) — Morongo variant
  • Tongva (Gabrielino, Fernandeño) (Takic branch, Seran sub-branch; Southern California)
  • Ute (Colorodo River) (Southern Numic; Utah, United States)
  • Pipil (Aztecan branch; El Salvador)
  • Huichol (Corachol branch; Central Mexico)

Note: Additional vocabulary words have been added after word no. 207 ("name"), since the original lengths of Swadesh lists are either 100 or 207 words.Note: (poss.) nouns which require possession.

List

[edit]
EnglishNahuatlYaquiHopiShoshoneO'odhamCahuillaTongvaUtePipilHuichol
1Ine,nehuatl;no-ineponu', nuyne'a꞉ñi,,né'noo(m), ne- as prefixnʉ́'naja; nu-ne
2you
(singular)
te,tehuatl;mo-empo'um, 'ungenne'a꞉pi:,-m'é''oo(m)'ʉmʉ̠taja; mu-ʔeki
3heye,yehuatl;i-aapopam, putiden'i:da,hegaipé'poo'máas, 'uwasyaja; i-
4wetehuan,tehuantin;to-itepo'itam, 'itamuynehwe'a:cim,-cchém(em)'eyoomotáwi̠ (incl.), nʉ́mʉ̠ (excl.)tejemet; tu-tāme
5you
(plural)
amehuan,amehuantin;anmo-eme’e'uma, 'umuymemme'a:pim'ém(em)'omoomʉ́ni̠anmejemet; anmu-
6theyyehuan,yehuantin;in-bempopuma, pumuysidee'hegam,'i:damhémmomooma'mamʉs, 'umʉsyejemet; in-
7thisininjunu’ui'u, ma, ika'i:damanee', mayeete', paara'ína̠, 'icha̠iniʔikɨ
8thatinoninimi’ipamsoka, odei'hegaimaraa, maree'máa, márʉ̠uniʔawie
9herenicanjunumu’uepsaiki'ihab'ípa'ekwaa, monaanikan
10thereompaseenupepaku'abai,péngamurooma'unkan, ka né, ikuni
11whoaquinjabesahakhagaadenheḍai,ḍo꞉hakii'iniká, kajkemɨʔane
12whattleh,tleinjitahimuhinnihabhitaa'ipʉTay, Teyhai
13wherecaninjaksahaqamhaga'hebai,bo꞉haaype''aghaakan
14whenihcuacjakkohisathimbai', -guhekidhamiingkope'ijkwak, kwak, keman (used for questions)
15howqueninjachiniahinhagai'has i masma'avaa, heniike' (how much),ken
16notah,ahmo,macamokaqagaipikíllxaaykach-, ka-teasu, tesu, te, intewaikɨ, tixaɨ
17allmochi,ixquichsi’imesòosoyoyo'gowe:s'wee, taawmanu-, manunimuchinai-tɨ(me)
18manymiectin,miequin,miyacousihìisa'soondemu'i'ayoo'en, ma'eete''avantʉmiakwaɨkawa
19someaca,cequi,cequintijitahìisa'ha'isejse
20fewachitzitziniliikihìisa'hoya, tsaa'heeteesechiupi, achi
21otherocseenuayamwatnoondea'aigo, go'ol'ashoo', showooseyuk
22oneceseenusuukya'seme'hemasúpllipokuu'súuyisseşewi
23twoomewoilööyö'wahatehwego:kwíhwehee'wáyiniumehuta
24threeyei,eyivahipàayo'bahaitee'waikpáhpaahe'payiniyeyhaika
25fournahuinaikinaalöyö'watsewitegi'ikwíchiwwachaa'wh̠cuwiininawinauka
26fivemacuillimamnitsivotmanegitehetaspnamaqwánangmahaarmanʉgiinimakwilʔauşɨwi
27bighueybwe’uwuko-, wuuyoq'abiaichi'ge'ewariixre', yo'ooyt'avatʉ̠wey
28longhueiyac,piaztic,huihuiyacteebewuupagebedaandecewkahoo''awátʉ̠weyake-tēwi
29widepatlahuac,cocoyacticbweekapuutsibiawai'gitaḑanpatawak
30thickchamahuac,tilahuacousi maachipööngalabohondandeṣawaḍ'aqhotʉ̠chamawak, tilawak
31heavyeticbetteputubetendewe:cetek
32smalltepitzin,tzotzocotzinilitchitsay, -hoyadeide'cumchinuuho'míipʉchʉ̠chikitik
33shorttichtic,achihueyacpochilaihìisava, tsaavagebinde'ṣopolkutu
34narrowtzolticna’ulaipuutsikapijkuchulnaj
35thincanahuac,pitzticwakilatsapöngalaganabekomal, ajpitzawak
36womancihuatljamutwùutiwa'aipe'ogsñíchilltokoormamachi̠siwatʔuka
37man
(adult male)
oquichtlio’outaaqadainape'ceojnáxanishworooytta'wachi̠takat, ukichʔuki
38man
(human being)
tlacatlbato’ihopinewe'o'odhamtáxliswettaax, toongve', toongvetnúuchi̠takat
39child
(a youth)
conetl,pilliuusitsaydeaipede'alikí'at-taarxen, chinuuho' ('baby', literally 'little one')tuachi̠kunet
40wifezohuatl,cihuatljubinöömagwehe-siwaw (poss.)
41husbandoquichtli,namictlikuunakoongya('at)guhape'kunwél'isewill-shulejyu (poss.)
42mothernantlimaala, aeyu('at)bia', piije'e-ye-ookpia̠-nan (poss.)
43fathertahtliachaina('at)ape'alid, ogol-na, táata-naakmúa̠tata, -teku
44animalyolcatlanimaalhimutakwalmet (wild), tapiyalmet (domesticated)
45fishmichinkuchupaakiwbaingwiwatopikíyulkyuurpagʉ́michinkecɨ
46birdtototlwiikittsirohuchuu'u'uwhigwíkikmal(small bird)cheyuu'wichichi̠tututwīki
47dogchichi,itzcuintlichuu’upòokosadee'gogs'áwalwushii'sarichi̠pelucɨkɨ
48louseatemitleteatubusi'aa:'acsá'wal'aaratimetʔate
49snakecoatlbaakottaahobasinu'yuwamaḍséwet(rattlesnake)shawt(rattlesnake)toghoavi̠(rattlesnake)kuat
50wormocuillichumkuriaaahuwatopiko'aarkwilin
51treecuahuitljuyahimutskisohoo'biu:skélawatkwawitkɨye
52forestcuauhtlahjuya-qlökwawital
53stick
(of wood)
tlacotlbuja (branch)kohohuupigakimculnáxattotaa'ivichi̠kwawit
54fruitxocotltaakamtoko('at)bahitú'ish-takil (poss.)
55seedxinachtlibachiapoosi, sivosipaihaikaipúchill,qáx'anʉ'iavʉ̠ish, shinachtihacɨ
56leafxihuitlsaawanàapiha:hagpálatnʉka'aiswatşama
57rootnelhuatlnaawanga('at)tatkuru'aa, piisiru'anelwatnana
58bark
(of tree)
tlaxipehualli,ehuayotlbeeatsìipu'atbo'ambielidagtáchalmuwapʉ̠ewatkunieri
59flowerxochitlseewasihudonziapeheosigsé'ishsʉ'iitʉ̠shuchit
60grasszacatlbasotuusaqabuhipewaṣa'isámat,símutshaamatugwivʉ̠sakat
61ropemecatlwikiawikpangwademukuwu:ḍ, wu:lṣppíitamekat
62skin
(of a person)
cuetlaxtlibeeapuukyapoanelkonsávalsi'akwetashtitete
63meat
(as in flesh)
nacatlwaakas, tekuasikwidukucu:kugwá'ishhungiiytʉkuavi̠nakatwai
64bloodeztliojboungwabeepie:'eḍ'éwillpáapʉ̠estişūriya
65boneomitlotaööqatsuhnio:'oté'ill'ɵɵvi̠umitʔūme
66fat
(noun)
pochquiotl,chiahuitliawirawihuyuhugi:giwíllyʉupʉ̠-tumakka (poss.)wīya
67eggtotoltetl,atetlkabamnöhuno'yononhawéevu' (from Spanish)teksistitawa-ri
68horncuacuahuitlaawamaalaaa'a'ag'áwal'áapʉ̠-kwawyu (poss.)
69tailcuitlapillibwasiasuru('at)gwashibahi-kwastyuaimukowre'etiikwasivi̠-kwitapil (poss.)
70feather
(rather not down)
ihhuitl,quetzalliboahomasabinoopea'anwíkillkwi̠si'avi̠-ujmiyu (poss.)ʔana
71hairtzontlichoonimhöömibambipemo'oyúlukal-pwaan-tzunkal (poss.)kɨ:pa
72headcuaitl,tzontecomatlkobaqötöba'mbimo'oyúlukal-pwaanchi'tzuntekumat, -tzuntekun (poss.)-muʔu
73earnacaztlinakamnaqvunaingina:knáqal'nʉkavi̠-nakas (poss.)naka
74eyeixtli,ixtelolohtli,ixpolotlpuusimpoosi('at)buihwuhipúchill-choochonpʉ'ivi̠-ish (poss.)hɨşi
75noseyacatlyekayaqa('at)muu'bida:k-mulmɵvɵt'ɵpʉ̠-yak (poss.)curi
76mouthcamatlteenimo'a('at)dembaiciñtámaltoongentʉpayʉvi̠-ten (poss.)teta
77tooth
(rather not molar)
tlantlitamimtamadaa'wata:tamitámaltawapi̠-tan (poss.)tame
78tonguenenepillininilengi('at)ai'goñe:ñnángillaghɵ-nenepil (poss.)neni
79fingernailiztitlsutummalatssokimasido'sálulistit
80footicxitlwokimkuku('at)nambaitaḍ-'i-neevnapa̠-ikshi (poss.)ʔɨka
81legmetztlimachamhokyahuzidoo'kahio-'iyu'uavi̠-metzkuyu (poss.)
82kneetlancuaitltonomtamö('at)dannapeto:ntáa-tewajka (poss.)şatɨ
83handmayitlmamammaa('at)mo'ma:wua, nowi-mal-maanmɵ'ɵvi̠-mey, -may (poss.)-mama
84wingatlapallimasammasa('at)kasaa'anwákat-ejtapal (poss.)
85bellyihtitlto’onaponosapewo:kté'ilsa̠pʉ-ijti (poss.)huka
86gutscuitlaxcollisiiamsiihukohaihihij, eḏaweksa'ill-kwitashkul (poss.)
87neckquechtlantlikutanaakwàapi('at)doo'yokuswo, a:dkura-kechkuyu (poss.)kɨipe
88backtepotztlijoo’ohòota('at)gwahaino:húlul-teputz (poss.)
89breastelpantlipipimpiihupitsiwipi:pill-elpan (poss.)cici
90heartyolotlijiapsiunangwabihyii:bdagsúnilmuguwa-yulu (poss.)ʔiya-ri
91liverelli,eltapachtlijeemamnuumabu'inemaj-ném'a-noomnuupʉ̠-eltapach (poss.)nema
92todrinkoni,ije’ehiikohiibi-i:'e-pá-'iviuni, i
93toeatcuabwa’enöösadeka-ko'a-kwá'-tʉkakʷakʷai(ya)
94tobitetlancua,tetequike’ekuukigeka'-, getsia-ke'e-ké'-ki'itankwa
95tosuckchichinache’e, chuunetsòotsonapitsi-si'i-chúng-pʉchichichina
96tospitchihchachikwattetöha(k-)dushi-siswuachijcha
97tovomitihzotlabisatanaayö'aweto'ai-wihotisuta
98toblow
(as wind)
pitzapujta, pujtehukba (wind), poovoya (mouth)neai- (wind), buuhki- (mouth)hewednʉa (wind), pu̠kwi (mouth)ishpitza
99tobreatheihiyotiajiabijte(i)hìikwistasuakai-ihbheniijyukwi
100tolaughhuetzcaaachetayatiyahnaia'as, hehem-kiyawetzka
101toseeitta,tlachiyabichatuwabui-ñeidpʉnikyaita, tachiyaşeiya-rika
102tohearcaquijikkajanavotanananga- (passive)chehg, kahnʉkakakiʔena-rika
103toknow
(a fact)
matiju’uneatuwi'ytasua-mahchpu̠chuchugwamatimai(ya)
104tothinknemiliaeawuuwasuhanni-chegitosumayyultaketza
105tosmell
(sense odor)
ihnecuiwinjubahova'ikwagwanahewagithijnekwi, ajnekua
106tofearmahuilia,imacacimajairimàmqaside'ee'ya-ehbithmakasi
107tosleepcochikochepuuwiepuih-kohsig-kúp-pʉikuchikuci
108toliveyollijiapsaqatuna-thahanemi
109todiemiquimuukemookideyai-muhkya'amikimiɨ(ya)
110tokillmictiame’a, suaniinabaika-me'apaqhamiktiamie-riya
111tofighticalinassuanaayawinikkumpahcheggiahéeñewqananagwasuma
112tohunt
(transitive)
amiaamumaqtodeegai-wiatʉnʉaitzkia
113tohittlatzotzona,pachiliabebawuvàata, sáviknado-gewi-kwipachalua
114tocuttlacotona,tlatequi,ximachuktatukutsika'-hihkchikurakutuna, teki
115tosplitxeloachuktasaha(k-)wepahka-tahpantzayana, sheshelua
116tostab
(or stick)
soa, kuchi’isoasö`ökwiknadoo'na-tzunteki
117toscratch
(an itch)
huahuanawo’okepéleknahuk-wawana
118todigtatacaji’ibwejehangwahoo'da-hiabog-wálin-'ɵratalichkwa
119toswimmaneloa,acuibajumemomoribahabi-wachchuimaneluahau-rika
120toflypatlanine’epuuyàlti-yeeze-tha'a'á'awetyʉchi, yaasipataniwi-ya
121towalknehnemiweyewaynumami'a-himpaghaynejnemiyei(ya)
122tocomehuallauha’abo weyepew-kui', ya'ibiide-ab himwitzna-mie
123tolie
(as on one's side)
motecacolihui,bo’ote, to’oteqaatsikwapiwo'iwua-qál-'avimuteka
124tositmotlalia,mocehuiyejteqatugade-, yegwika-habadkkarʉmutaliayeri(ya)
125tostandquehquetza (get up), ihcatoc (to be standing)kikte, japtewunuwee'ne-kehkwʉnʉmuketza (to stand up), ejkatuk (to be standing)
126toturn
(change direction)
cuepakuaktaponìltigo'aihnodishkwepa
127tofall
(as in drop)
huetzi,temokom wechepòosia'nni-gehsh-púli-wi'iwetzi
128togivemacamakamaqautu-, maaga- (feed)mahk-máx-maga, rugwamakami-yari
129tohold
(in one's hand)
piyatlatzitzquiajippue, machu’ute, bwisiyawta, ngu'ytatsai'piya
130tosqueezeeucxoa,tilinia,patzoapiikepootsa (squeeze out)wak'e-cheñúchay-pitzinia
131torubxacualoaruuseruurukwa, maamaprimasu'nai-chelwinmagʉ'napuyawa, matilua
132towashpacabaksia(tuu)vahomagozho'hai-wakonparʉgipaka
133towipechipahuapohpohuahöönathagionpupua
134topulltilanawikelölökinta-noihwanimunpɵvi'witilana
135topushtopehuayu’ana'atsqökna-ka'ihnu'iishtupewa
136tothrowtlaza,tlamayahuijimaatuuvawiitai'i-tha'ichuthtavitamuta
137totieilpiasumasomawulilpia
138tosewihtzoma,iquitiji’ikatuu'ihatsakeena-shohmijtzuma
139tocountpohuajina’ikiapòotoyladezee'-kuintpuwa
140tosayiluia,ihtoatejwapàngqawuniikwi-, nipshua-ahgmáyina, ilwia, iliahaine
141tosingcuicabwiikatawta, kuynadenito'aine'ekáatakwika
142toplaymahuiltiayeewenaataplawunuichichwi'í'ikqaawiltia
143tofloatba’apo cha’asisimepaayàltibandoyaa-tzunpanu
144toflowyeyecobwitemuunaogwai-medmutalua
145tofreezecehuetzisapa wechetuusungwtide'asenge-para'siseseya
146toswellpoxautibajilapöstibai'gwi-toskoni, kopothsuluni
147suntonataa’ataawada'baitashtámittaamettaváchi̠tunaltau
148moonmetztlimeechamuuyawmea'mashathménillmuwaarmaatogɵchi̠metztimeca
149starcitlalinchokisoohuda'ziyumbihu'usú'wetshuur, shuyootsitalşurawe
150wateratlba’ampaahu, kuuyibaa', paawa'ig, shuhthagipálpaara'páaatha
151rainquiyahuitlyukuyooyangwl; yokva (verb)ba'emma-juhkiwéwnish'akwaakinwetzti atwiye-ri
152riveratoyaatlbatwe, jakiapaayuokaipinakimelwánishpaxaaytapan
153lakeatezcatlbauba’apatuphapiapaa, paakatekahchkpagarʉrʉ̠lagoj
154sea
(as in ocean)
hueyatl,ilhuicaatlbaawepaatuwaqatsikahchkpál múumatmoomotweyat
155saltiztatloonaööngaonapinonmathíngillɵavʉ̠istat
156stonetetltetaowadembihothaiqáwishtoota'tʉpʉychi̠tettete
157sandxallisee’etuuwabasiwambio'ohiangáchish'uxweetsiwapʉ̠ashal, shal
158dustteuhtlitoochiaqö'angwhukumbekuhbsmathmúlishku̠kupʉ̠tewti, tejti
159earth
(as in soil)
tlallibwiatutskwasogopechuthwuatémal'ooxortʉvʉpʉ̠talkʷie
160cloudmixtlinaamu'omawdowopechewagiwéwnishmishtihai
161fogayahuitlbajewapamösibaagenaipekohmhaipáyishkotiitpagʉnagarimishti
162skyiluicatlteekatokpeladugumbaa'nnathahm kahchimtúkvashtokuupartugupayawilkal, ilwikat
163wind
(as in breeze)
ehecatljeekahuukyangwhewelyá'i'ahiikannʉ́arʉ̠ejekat
164snowcepayahuitlsapamnuvadaka'bigewyúyatyoaatnʉvwanievej
165icecetlsapampatusngwabaahekapegewpál tépawkashsekti
166smokepoctlibwichiakwiitsingwgwiipejehnikthammí'atkwiika̠puktikɨci
167firetletltajiqööhi, uuwingwgotoo, kunanahthakútchaavottittai
168ashnextlinaposaqötsvigutusipematainísxishkurusʉpʉ̠neshtinaşi
169toburn
(intransitive)
tlaniatayaqöynamehith, mei (intr.)-chút-na'atatiatai-yari
170roadohtliboo’opöhubo'aiwohgpítpɵ́ɵujtihuye
171mountaintepetlkawituukwidoo'yatho'agqáwishxaayykáavi̠tepetyemuri
172redchichilticsikilipaalà(ngpu)ainga(bite)wegiselek(ish)kwahooxa''akagharʉ̠chiltikşeta
173greenxoxocticsialimokì(ngpu)buhi(bite)chehthagitukvashnek(ish)takaape'saghwagharʉ̠shushuwik, shushuknajciɨra-ɨye
174yellowcozticsawalisikyà(ngpu)oha(pite)oamtesnek(ish)payuuhowe'tultik, kustiktaşa-ɨye
175whiteiztactosaliqöötsadosa(bite)tohatevishnek(ish)rawaata'ságharʉistaktuşa
176blacktliltic,cacatzactlichukuliqömviduhu(bite)chuktulek(ish)yomaaxa'túukwarʉ̠tiltikyɨwi
177nightyohuallitukaatookiladugaanichuhugtúkmiyatyaawkettugwanatʉ̠tayuwa, yuwaltɨka-ri
178day
(daytime)
tonalli,ilhuitltaewaitaawa, taaladabai'yitashtámittaamettavaytunal
179yearxihuitlwasuktiayàasangwahithagtɵmɵtʉ̠shiwit
180warm
(as in weather)
totonqui,yamanquisuka, taatamukiyu'wainge- (verb)huhk-roo-kʉtuurucitutunikşɨka
181cold
(as in weather)
cecec,itzticsebeiyoho'ose-, eitseihehpi-choo-sʉti'i̠sesekhaɨtɨ
182fulltenquitapuniaopo-depaigea-shuhthk, kohwogkuwiitentuk, ishwi (to be full of food)hɨniya
183newyancuicbemelapuuhuege-hemuchkam, wechijaagarʉyankwikhekwa
184oldhuehueo’orawuybeaitembege'ecuwiitapʉpala
185goodcuallitu’ilolma, tuwy'itatsaa''ap,ke꞉g'ácha'etʉ́ʉ, atʉ̠yek
186badamocuallikaa tu’iqa lolmagizhaan(de)pad'elélemainteyek, teyek
187rotten
(as, a log)
palactic,palanquibikalapeekyewpu, aavujewpalantuk
188dirtycatzactixjaiti maachiitsehe'educhaa-uam, bihtagipuknaj
189straightmemelahuaclutulaisutskwipudunaan(de)shelinimelaktik
190roundololticlobolaipóngokpubonzanitesikolululnaj, yawalnaj
191sharp
(as a knife)
tenitzticbwaawiqalagemapemu'uktamej
192dull
(as a knife)
rumuitsúkuplötigai gemapetzuntulupu
193smoothxipetztli,alacticchitabetalaisuphìngpupahenthahpkpetztik
194wetciahuac,palticba’arimowa'iwtabaagwichipewadag, wa'upachaka̠kyaajwituk
195dry
(adjective)
huacwakialaakibasakwai- (verb)gakita̠pasʉ̠waktuk
196right
(correct)
nelli,melahuactuasú'antadebiizhiapmelawak
197nearnahuackaa mekka-qlaqmianawak
198farhuehcamekkahaqmaanankwahmehkothamwejka
199right
(side)
yeccapanbatamputve(q)apkopwaaryekkan
200left
(side)
opochtlimikko’imsuyvaqwkwiiohgigkaano'ukse ladoj
201at-pan-chiepgaab, ampa, -nga-vaatik
202in-ihtic-po-peq, -vegupaeda, -ko-naagha̠tik
203with
(accompanying)
icanaabujtiaakw, -mumma'iwehmpish-waiwan
204andiuaninto-niqwdeasenkch, ku-wan
205iftla-ko-kur-p, sha-kuasu, su
206becauseicabwe’ituktaqade'ukahekajmaru asu'apaika
207nametocayitlteamtungwninanihaichehgigtéwalniya-tukay (poss.)
208housecallikarikiihugahninkihkíshkiiykáni̠kal
209walltepantlisaptitùupelatepanakolhaidagkíwnishpayaatepanti
210deermazatlmaasosowi'yngwadeheya'sihkisúkatshukaattʉiyʉ̠masat
211mousequimichintoripöösabo'naihnahagiopákashpa'aashpúuch'achi̠kimichin
212rabbittochtlitaabutaavodaa'butohbisú'ish,távuttavʉchi̠tuchti
213eaglecuauhtlisulumakwaahugwi'yaa'ba'ag'áswet'ashaawutkwanachi̠kwawti
214spidertocatljubajekookyangwawaso'atsitokithhudxwálxwalwereecheymu̠kwapi̠tukat
215facexayacatlpujbataywa('at)kopaimo'opúchillkɵva-ishkalyu (poss.)
216bodytlactlitakaatokodukuhontáxawill-taataxnuu'aavʉ̠-weyka (poss.)
217navelxictlisiikusipnasiiguhik-'ul-shik (poss.)
218fingermapillipusiammalatsimaseweeki'-ma tú'imasʉʉvʉ̠-mapipil (poss.)
219sick
(painful)
cocoyacko’okoetuutuyaneetsiigwa-mumki-naghamikukushtuk
220needlehuitzmallotlji’ikiammostawii'yuho'ibadagujaj
221clothingquemitl,tilmatlitajo’oriyuwsioyo'deenigaxéllal-kwajkwach (poss.)
222thundertlatlatziniliztliyuku jimaariúmukidowoyagaidekopkitáwvaltikwini
223lightningtlapetlanilliyuku be’oktiatalwìipikiaingagwikwizhapundewepgih, wuihuntakipini
224aboveacobepa-tsvaba'athahmajku
225belowtlanibetuku-tpiqdukawechoitan
226tocoughtlatlacitase'öhöohni-i'ihogtatasi
227tobuycohuajinutu'idemee-nolawt,ṣa'awainaru'akuwa
228tochoosepehpenayeu puanamortagawulkadishpejpena
229togrowcueponi,mozcaltiyo’otuhòyta, wungwamaseah-ge'edananaweya, mutiskalia
230toopentlapohuaetapohötatsatefa-kuhpi'ok, jeg (intr.)-'áqi-, -hákush-paka̠ti'itapuwa, pelua
231tostealtlanahuaya,ichtequietbwasokopta, uu'uynadedeka-e꞉s-iiyuichteki
232todreamtemiquitenkutuumoklawunabushi'a'ice꞉cknanɵsitemiki
233tocrychocabwaanapakmumuyayaa'gai-ṣoak,ṣoṣayaghachuka
234toyawncochcamachaloawa’awa’aktehavìitàangwtiekkehsahchinniakkuchkamachalua
235tocookhuicci,tlacualchihualiabwasanoovatadegumahanni-hidod,bahamana, takwalchiwa
236sixchicuacebusaninavaynaafaitecu꞉dpqunsúplli'pavaahe'chikwasen
237sevenchicomewobusanitsange'daatsewitiwewa'akqunwíhwachaa' kavyaa'chikume
238eightchicueiwojnaikinanalnawiwatsewitsegigi'ikqunpáhweheesh wachaa'chikwey
239ninechiconahuibatanipeptseemonowemihyandehumuktqunwíchiwmahaar kavyaa'chiknawi
240tenmahtlactliwojmamnipakwtseemotenwest-ma꞉mnemichúmiweheesh mahaarmajtakti

Sources

[edit]
  • Fernández, Zarina Estrada. 2009. "Yaqui vocabulary" In: Haspelmath, Martin & Tadmor, Uri (eds.) World Loanword Database. Munich: Max Planck Digital Library, 1384 entries.http://wold.livingsources.org/vocabulary/32
  • Yoeme-English English-Yoeme: with a comprehensive grammar of Yoeme language. David Leedom Shaul, Felipe S. Molina. Hippocrene Books, 1999. (Yoeme is an alternate name for Yaqui.)
  • Hopi Dictionary: Hopìikwa Lavàytutuveni. University of Arizona Press: 1998.
  • Tohono O'odham/Pima to English, English to Tohono O'odham/Pima Dictionary. Dean Saxton, Lucille Saxton, et al. University of Arizona Press: 1998.
  • Cahuilla Dictionary. Hansjakob Seiler, Kojiro Hioki. Malki-Ballena Press: June 1, 1979.
  • Munro, Pamela, et al.Yaara' Shiraaw'ax 'Eyooshiraaw'a. Now You're Speaking Our Language: Gabrielino/Tongva/Fernandeño. Lulu.com: 2008.
  • Shoshoni Online Dictionary
  • Givón Talmy. Ute Reference Grammar, John Benjamins Pub. Co., Amsterdam, 2011.
  • Paula Gómez, (1999): Huichol de San Andrés Cohamiata, Jalisco, Archivo de lenguas indígenas de México, Colegio de México,→ISBN.

External links

[edit]

Uto-Aztecan

Swadesh lists
Individual languages
Language families, family branches, and geographic groupings
Constructed languages
Reconstructed proto-languages
(edit this template)
Retrieved from "https://en.wiktionary.org/w/index.php?title=Appendix:Uto-Aztecan_Swadesh_lists&oldid=87683009"
Categories:
Hidden category:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp