| Heikki Klemetti | |
|---|---|
 Heikki Klemetti | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Heikki Valentin Klemetti |
| Syntynyt | 14. helmikuuta1876 Kuortane |
| Kuollut | 26. elokuuta1953 (77 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | säveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko jakuoronjohtaja. |
| Muusikko | |
| Tyylilajit | kuoromusiikki |
| Infobox OK | |
Heikki Valentin Klemetti (14. helmikuuta1876Kuortane –26. elokuuta1953Helsinki)[1] oli suomalainensäveltäjä, sovittaja, musiikkikriitikko jakuoronjohtaja. Klemetti on ollut suomalaisenkuoromusiikin merkittävimpiä uranuurtajia ja kehittäjiä.
Klemetti kävi kansakoulua ensin pari vuotta Kuortaneella Rasinperän talossa, minkä jälkeen opiskelu jatkuiVaasan lyseossa. Heikki asui Vaasassa tätinsä luona ja pääsi ylioppilaaksi lyseosta vuonna 1894. Klemetti valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1899 ja opiskeli lisäksi Helsingin orkesterikoulussa,Berliinin musiikkiakatemiassa jaSternin konservatoriossa. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 1923.Helsingin yliopisto vihki Klemetin filosofisen tiedekunnankunniatohtoriksi vuonna 1936 jateologian kunniatohtoriksi vuonna 1946.
Klemetti johti lukuisia kuoroja ja perustiSuomen Laulu -kuoron vuonna 1900. Se aloitti mieskuorona, mutta laajeni myöhemmin sekakuoroksi.[2] Ensiesiintymisensä Klemetti suoritti 1. joulukuuta 1898Ylioppilaskunnan Laulajien konsertissa. Kuoro esitti tuolloin Klemetin johdolla ensi kertaaAleksis Kiven parhaana runosaavutuksena pidetynSydämeni laulun, jonka oli säveltänytJean Sibelius. Laulu sai osakseen arvostelijoiden suuren huomion, ja vastaanotosta kertoo sekin, että yleisö vaati sen esitettäväksi kolmesti. Klemetin omista sävellyksistä tunnetuimmat ovat 1700-luvulta periytyään kansansävelmään sovitettu mieskuorolaulu ”Oi kallis Suomenmaa” sekävirsi 532 ”Taas siunattu päivä nyt luo valoaan”.
Klemetti on laatinut myös yleisimmin lauletun suomennoksenPorilaisten marssille.[3] Hänenvuoden 1918 sisällissodan innoittamana sepittämänsä laulu ”Vilppulan urhojen muistolle” saavutti aikanaan suoranaisen kulttimaineen Etelä-Pohjanmaansuojeluskuntien jalapuanliikkeen piirissä.[4]
Klemetti tunnettiin myös purevasanaisena musiikkikriitikkona. Musiikinhistoria oli toinen kirjallisen työn kohde. Peittelemätön kansallismielisyys leimasi Klemetin kynänkäyttöä.
Klemetin kesäasuntoon Kuortaneelle on vuonna 1958 perustettuKlemettimuseo. HelsinginKulosaaressa onSulasolille testamentattu Klemetin alun perin itselleen rakentama puuhuvila,Hopiala.Oriveden opistossa toimii Klemetin nimeä kantava kesäkurssisarjaKlemetti-Opisto.
Klemetti avioitui vuonna 1908 Armi Elina Hämäläisen kanssa. Armi Klemetin (1885–1979) isä oli säveltäjä ja urkuriLauri Hämäläinen.[5] Heikki ja Armi Klemetti on haudattu HelsinginHietaniemen hautausmaalle. Haudalla on Sulasolin vuonna 1954 pystyttämä hautakivi, jossa onYrjö Liipolan veistämä Klemetin reliefimuotokuva ja kolme säettä ”Oi kallis Suomenmaa” -laulusta.[6]
Sulasol on myöntänyt vuodesta 1980 Heikki Klemetti -palkintoa. Sen on saanut muun muassaMatti Hyökki jaHeikki Saari.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaHeikki KlemettiWikimedia Commonsissa
Lisää luettavaa aiheestaHeikki Klemetti onWikiaineistossa Luettelo Heikki Klemetin lehtiartikkeleista| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
