- Tiedotteet
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Tämä sivu on arkistoitu.
5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.
Julkaistu: 22.3.2013
Vuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus87 prosenttia
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaanSuomen virallinen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa5 426 674 henkilöä, joista miehiä oli 2 666 622ja naisia 2 760 052. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana25 407 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määräkasvoi 22 122 henkilöllä, mikä oli 87 prosenttiaväkiluvun kasvusta. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi3 497 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 242henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä.
Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan1990–2012
Vieraskielisiä yli neljännesmiljoona, venäjänkielisten määräylitti 60 000
Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 lopussa 266 949, mikäoli 4,9 prosenttia väestöstä. Suurin vieraskielisten ryhmä olivenäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli62 554 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskielisetryhmät olivat vironkieliset (38 364),somalinkieliset (14 769),englanninkieliset (14 666) jaarabiankieliset (12 042).
Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttiavieraskielisiä
Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä olikorkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia, Ahvenanmaalla,6,1 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, 5,1 prosenttia.Vieraskielisten osuud väestöstä oli matalin Etelä-Pohjanmaalla,1,6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla, 1,9 prosenttia.Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttia olivieraskielisiä. Kunnittain vieraskielisten osuudet väestöstä olivatkorkeimmat Helsingissä (12,2 prosenttia),Vantaalla (11,9 prosenttia) jaEspoossa (11,3 prosenttia).
Väestöllinen huoltosuhde korkeimmillaan 48 vuoteen
Suomessa oli vuoden 2012 lopussa alle 15-vuotiaita 891 392henkilöä ja 15–64-vuotiaita 3 517 089 henkilöä.65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan henkilön rajanvuoden 2012 aikana, ja heitä oli vuoden 2012 lopussa1 018 193 henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, elialle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistäkohden, oli vuoden 2012 lopussa 54,3. Viimeksi väestöllinenhuoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1964. Maammeitsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollutkorkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna1984 (46,7).
Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkeinEtelä-Savon maakunnassa (63,2) ja Etelä-Pohjanmaanmaakunnassa (61,7). Väestöllinen huoltosuhde oli matalinUudenmaan maakunnassa (47,1). Kunnittain tarkasteltunaväestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangankunnassa (101,8), Kuhmoisissa (87,1) ja Multiankunnassa (82,0) sekä matalin Helsingissä (41,6),Tampereella (44,5) ja Järvenpäässä (45,8).
Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain1982–2012
| Maakunta | Vuosi | |||
| 1982 | 1992 | 2002 | 2012 | |
| huoltosuhde | huoltosuhde | huoltosuhde | huoltosuhde | |
| KOKO MAA | 47,0 | 49,1 | 49,6 | 54,3 |
| Uudenmaan maakunta | 43,6 | 42,9 | 43,2 | 47,1 |
| Varsinais-Suomen maakunta | 49,2 | 50,3 | 50,3 | 55,1 |
| Satakunnan maakunta | 47,7 | 50,2 | 52,8 | 60,8 |
| Kanta-Hämeen maakunta | 48,3 | 52,1 | 54,1 | 58,5 |
| Pirkanmaan maakunta | 47,0 | 49,3 | 49,4 | 54,1 |
| Päijät-Hämeen maakunta | 46,2 | 47,8 | 50,2 | 57,8 |
| Kymenlaakson maakunta | 46,5 | 49,1 | 52,6 | 59,5 |
| Etelä-Karjalan maakunta | 46,6 | 49,4 | 52,2 | 58,8 |
| Etelä-Savon maakunta | 47,0 | 51,8 | 55,5 | 63,2 |
| Pohjois-Savon maakunta | 47,2 | 51,4 | 52,5 | 56,7 |
| Pohjois-Karjalan maakunta | 46,9 | 52,2 | 52,7 | 56,6 |
| Keski-Suomen maakunta | 47,3 | 51,1 | 50,9 | 56,0 |
| Etelä-Pohjanmaan maakunta | 51,7 | 56,9 | 57,3 | 61,7 |
| Pohjanmaan maakunta | 53,9 | 56,7 | 56,2 | 59,9 |
| Keski-Pohjanmaan maakunta | 52,4 | 54,5 | 54,1 | 61,3 |
| Pohjois-Pohjanmaan maakunta | 50,2 | 53,4 | 51,6 | 56,8 |
| Kainuun maakunta | 45,1 | 50,0 | 53,1 | 59,4 |
| Lapin maakunta | 44,4 | 48,8 | 51,0 | 55,8 |
| Ahvenanmaa | 54,1 | 53,3 | 53,4 | 55,7 |
Pohjois-Pohjanmaan väkiluku ylitti 400 000 rajan
Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 12 maakunnassa ja väheniseitsemässä maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoiUudellamaalla, 17 777 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 831henkilöllä ja Pohjois-Pohjanmaalla, 2 783 henkilöllä.Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla,1,1 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väkiluku ylitti400 000 asukkaan rajan vuoden 2012 aikana.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 1 096henkilöllä, Kainuussa, 613 henkilöllä jaLapissa, 486 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku vähenieniten Kainuussa, 0,8 prosenttia.
Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 111 kunnassa ja väheni209 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivatHelsinki, 8 584 henkilöllä, Espoo (4 385) jaOulu (2 733). Väkiluku väheni määrällisesti enitenSalossa, 425 henkilöllä, Pieksämäellä (293) ja Kouvolassa(271).
Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkilukuaankasvattivat eniten Liminka (2,9 prosenttia),Lempäälä (2,6 prosenttia) jaTyrnävä (2,3 prosenttia). Suhteellisesti enitenManner-Suomen kunnista väkilukuaan menettivätLuhanka (3,6 prosenttia) jaKinnula (2,9 prosenttia).
Lähde: Väestörakenne 2012, Tilastokeskus
Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238,vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Julkaisu pdf-muodossa (323,2 kt)
- Taulukot
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Aluejärjestelyt 1.1.2013 (22.3.2013)
- Liitetaulukko 2. Väestö kielen mukaan 1980 - 2012 (22.3.2013)
- Kuviot
- Laatuselosteet
- Laatuseloste: Väestörakenne 2012 (22.3.2013)
Päivitetty 22.3.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.2.2026].
Saantitapa: https://stat.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html