Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa eli Lapin paliskunnan alue. Saamelaisista yli 60 prosenttia asuu kuitenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. 

Kaikkiaan saamelaisia on noin 75 000-100 000 laskutavasta riippuen. Saamelaiset ovat asuttaneet Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosaa sekä Kuolan niemimaan sisäosia jo ennen nykyisten valtionrajojen muodustumista. Tätä aluetta kutsutaan nimellä Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm). 

Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus, poronhoito, metsästys, keräily ja saamelainen käsityö sekä näiden nykyaikaiset harjoittamismuodot. Pienimuotoinen matkailutoiminta voi olla perinteisten elinkeinojen tukena elannonhankinnassa. Perinteisissä elinkeinoissa saamen kieli on luonteva osa työskentelyä. Elinkeinot toimivatkin kielen ja kulttuurin aktiivisina käyttöpaikkoina, joiden kautta tietoa ja taitoa myös siirretään sujuvasti sukupolvelta toiselle.

Lue lisää

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä. 

Pohjoissaameon puhuma-alueeltaan ja puhujamäärältään suurin saamen kielistä. Sitä puhuu arviolta yhteensä noin 20 000–25 000 ihmistä Suomessa, Norjassa ja Ruotissa. Suomessa pohjoissaamen puhujia arvioidaan olevan noin 2 000. 

Inarinsaamea on perinteisesti puhuttu Inarijärven ympäristössä. Inarinsaamen puhujia arvioidaan olevan noin 400. Puhujien lukumäärä on tasaisessa nousussa pitkäjänteisen kielenelvytystyön ansiosta. Inarinsaame on ainut saamen kieli, jota puhutaan ainoastaan Suomessa.  

Koltansaamea on perinteisesti puhuttu Venäjällä Kuolan niemimaalla ja siihen rajoittuvilla alueilla, Suomessa ja Norjassa. Nykyään suurin osa koltansaamen puhujista asuu Inarin kunnassa Suomessa. Arvioiden mukaan koltansaamella on noin 300 puhujaa Suomessa. 

Saamen kielet ovat alkuperäiskansakieliä. Saamen kielten perinteinen puhuma-alue ulottuu Keski-Ruotsin Taalainmaalta Kuolan niemimaan itäisimpään kärkeen saakka Venäjällä. Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja saamen kielten lähimpiä sukukieliä ovat itämerensuomalaiset kielet (kuten suomi ja viro). Nykyisin saamen kieliä puhutaan myös perinteisten puhuma-alueiden lisäksi muuallakin esimerkiksi Suomen, Ruotsin ja Norjan pääkaupunkiseuduilla muuttoliikkeen vuoksi. 

Saamen kieliä on tällä hetkellä yhdeksän: turjansaame (Venäjä),kildininsaame (Venäjä), koltansaame (Suomi, Venäjä, Norja), inarinsaame (Suomi), pohjoissaame (Suomi, Ruotsi, Norja), luulajansaame (Ruotsi, Norja), piitimensaame (Ruotsi, Norja), uumajansaame (Ruotsi, Norja) ja eteläsaame (Ruotsi, Norja). Venäjällä puhutun akkalansaamen katsotaan sammuneen 2003. 

Saamenpuku on saamelaisten kansallisista tunnuksista näkyvin. Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa. Puvut kertovat kantajastaan usein eri tavoin. Pukukokonaisuus koostuu monesta pienestä yksityiskohdasta, kuten kengistä, vyöstä, lakista, huivista ja koruista.  

Suomen puolella on käytössä viisi saamenpuvun päämallia: Enontekiön, Inarin, Utsjoen, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku. Saamenpuku on alkuperältään kansanpuku, eikä sen käyttö ole missään historian vaiheessa katkennut. Ajan saatossa puku on muuttumassa arkipuvusta juhlapuvuksi. 

Lue lisää saamenpuvusta:https://www.samiduodji.com/puvut 

Saamen suvun lauluon saamelaisten virallinen kansallislaulu. Saamen suvun laulun on sanoittanut ensimmäinen saamelainen Norjan valtiopäivämies Isak Saba ja säveltänyt norjalainen säveltäjä Arne Sørlie. Saban runo valittiin kansallislauluksi 13. saamelaiskonferenssissa Åressa elokuussa 1986. Sävellys hyväksyttiin virallisesti saamelaisten 15. konferenssissa Helsingissä vuonna 1992. 

Saamen suvun laulun sanat

Saamelaisten 22. Konferenssi valitsi saamen kansallisjoiuksi Áillohaksen, eli Nils-Aslak Valkeapään joiun Sámi eatnan duoddariid.  

Joiun melodian ja sanoitukset on laatinut edesmennyt taiteilija Nils-Aslak Valkeapää. Joiun alkuperäiskieli on pohjoissaame, mutta se on käännetty etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja kildininsaamen kielille. 

Saamen kansallisjoikun sanat

Saamen lippu on saamelaisen taiteilija Astrid Båhlin suunnittelema. Lipun aihe tulee eteläsaamelaisen Anders Fjellnerin runosta Páiven párneh (Auringon pojat), jossa Fjellner kuvaa saamelaisia auringon tyttäriksi ja pojiksi. Lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Lipussa leiskuvat punaisen ja sinisen lisäksi keltainen ja vihreä väri. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa. 

Lippu hyväksyttiin saamelaisten viralliseksi symboliksi saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa Åressa 15. elokuuta 1986. Samalla hyväksyttiin myös Saamen suvun laulu. Saamelaisten liputuspäiviä on kaksitoista, joista tärkein on Saamen kansallispäivä 6. helmikuuta. Sillä muistetaan ensimmäistä saamelaisten yhteistä kokousta Trondheimissa, Norjassa. 

Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta. Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on juhlamielen, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä. 

Saamelaisilla on yhteensä kaksitoista saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää (Helsinki 1992, Murmansk 1996 ja Trondheim 2017). 

6.2. Saamelaisten kansallispäivä 

2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä (1996) 

Marian ilmestyspäivä, saamelaisten perinteinen juhlapäivä. 

Juhannuspäivä, yleinen juhlapäivä. 

9.8. YK:n kansainvälinen alkuperäiskansojen päivä 

15.8. Saamen lipun hyväksymispäivä (1986) 

18.8. Saamelaisneuvoston perustamispäivä (1956) 

26.8. Ruotsin Saamelaiskäräjien perustamispäivä (1993) 

9.10. Norjan Saamelaiskäräjien perustamispäivä (1989) 

9.11. Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä (1973). Saamelaisvaltuuskunta oli Suomen Saamelaiskäräjien edeltäjä. 

15.11. Ensimmäisen saamelaisen valtiopäivämiehen Isak Saban syntymäpäivä. Isak Saba syntyi 15.11.1875 Uuniemessä Varangissa. Hän oli Norjan Suurkäräjien jäsenen kahden kauden ajan (1906-1912) Isak Saba edusti työväenpuoluetta. 

29.11. Elsa Laula Renbergin syntymäpäivä. Elsa Laula Renbergiä (s. 1877) pidetään rajat ylittävän saamelaisten yhteistyön käynnistäjänä. Hän oli saamelaisen naisjärjestön aktiivi ja vaikutti Tronheimissa Norjassa 6.2.1917 järjestetyn ensimmäisen kokouksen aikaansaamiseen. 

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.  

Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan ja edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri työryhmiin. Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. 

Lue lisää Saamelaiskäräjien toiminnasta.