| Wiipurilainen Osakunta | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| Perustettu | 1653 | ||||
| Inspehtori | Jussi Pakkasvirta | ||||
| Kuraattori | Patrik Nurminen (2024–2025) | ||||
| Jäsenten lukumäärä | n. 190[1] | ||||
| Osoite | Leppäsuonkatu 11 00100 Helsinki | ||||
| Kotisivut | wiipurilainenosakunta.fi | ||||
| Helsingin yliopiston osakunnat | |||||
| Nylands | Eteläsuomalainen | Savolainen | Karjalainen | Hämäläis | Keskisuomalainen | Kymenlaakson | Åbo | Varsinaissuomalainen | Satakuntalainen | Wiipurilainen | Östra Finlands | Etelä-Pohjalainen | Vasa | Pohjois-Pohjalainen | |||||
Wiipurilainen Osakunta (lyh.WiO; aiemmin myös Viipurilainen osakunta) on vuonna1653 perustettuHelsingin yliopistossa toimivaosakunta. WiO onsuomenkielisistä osakunnista vanhin. Nimestään poiketen osakunnan kanta-alueena onEtelä-Karjalan maakunta.[2]
Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan1653 jolloin professoriMartin Stodius nimitettiininspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstäTurun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.
Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuuluiVanhaan Suomeen, alueeseen, joka oliUudenkaupungin jaTurun rauhoissa luovutettuVenäjälle. Vuoden1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiinSuomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin5. maaliskuuta. Vuonna1819 osakunnan alueeseen liitettiinViipurin läänin ohella suuri osaSavoa jaPohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteellainkeriläiset ja muut Venäjältä taiBaltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.
Yliopiston siirryttyäHelsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiinSavo-karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivatruotsinkieliset ylioppilaat muodostaenÖstra Finlands nationin jakymenlaaksolaiset muodostaenKymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueitaNeuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestäEtelä-KarjalastaLappeenrannastaParikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.
Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna1850 ideoidunViipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.
1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisestiAkateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro,Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna1930.
Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistojaYlioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna1911 osakunta muuttiUuteen ylioppilastaloon. Vuodesta1972 vuoteen2009 Wiipurilainen Osakunta toimi Liisankadulla HelsinginKruununhaassa samoissa tiloissaKarjalaisen Osakunnan jaKymenlaakson Osakunnan kanssaKarjalaisten talossa. Osakunnat pystyivät käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi.Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihinDomus Gaudiumiin, joka valmistui vuoden 2008 lopullaLeppäsuolleEtu-Töölöön.[3][4] Osakunnat muuttivat uusiin tiloihin tammikuussa 2009.[5]
Osakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 190.[1]
Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsaViipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.[2]
Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan vuosittainfuksi-erikoisnumero. Lehden painos on noin 200.[6]
Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:
Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut
