Johannes (Hannes) Valkama (18. joulukuuta1876Laukaa –19. marraskuuta1952Joutseno) oli suomalainen kirkkoherra,rovasti jakansallisen edistyspuolueen kansanedustaja.[1]
Valkaman vanhemmat olivat työnjohtaja Kaarlo Valkama ja Vilhelmiina Siekkinen. Hän suorittiBachelor of Theology (metodistipappi) -tutkinnonBostonin yliopistossa 1906 ja tämän jälkeen hän suorittiHelsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1913. Valkama vihittiin papiksi 1913 ja hän suorittipastoraalitutkinnon 1915.[1]
Valkama oliBostonin kaupungin siirtolaislähetyksen palveluksessa 1902–1906 ja hän toimiKristillisen raittiusliiton matkasihteerinä jaSuomen kristillisen raittiuslehden toimitussihteerinä 1910–1913 sekäSörnäisten yhteiskoulun uskonnon opettajana 1910–1912. Hän oli sittenKiihtelysvaarassa virallisena apulaisena 1913,Vuokselan vt. kirkkoherrana 1914–1918,Viipurinpakkotyölaitoksen pappina 1918, Viipurin esikaupunkipappina 1918–1921,Viipurin uuden yhteiskoulun uskonnon opettajana 1919–1921 jaRantasalmen kappalaisena 1921–1926. Valkama toimi viimeksiKontiolahden kirkkoherrana 1926–1928 jaLuumäen kirkkoherrana 1928–1950. Hän sai rovastin arvon 1931.[1]
Valkama oli kansanedustajana 1924–1927 edustaenViipurin läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oliViipurin maalaiskunnan ja Rantasalmen kunnanvaltuustojen jäsenenä sekä toimi Luumäen kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[1]
Hannes Valkama oli naimisissa vuodesta 1926 Aino Elli Kankaanrinnan kanssa.[1]
Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|